Miksi noissa jouluapu-kerjäyksissä jotkut mainitsee aikuisetkin lapset?
tyyliin, meillä on 15-, 22- ja 25-vuotiaat lapset. Toivoisimme heille sitä ja tätä... Ymmärtäisin jos olisivat jotenkin huollettavia, mutta ihan terveet lapset?
Kommentit (10)
Apua, mua ainakin hävettäisi jos vanhempani kerjäisivät mulle lahjoja muilta ihmisiltä, etenkin kun lahjoja en edes halua. Kinkku ja suklaa riittää. :D
T: 26 v
Voishan sitä laajentaa vaikka koko suvulle... Hoituis kätevästi kaikki jouluostokset.
Eikös tää ole usein monen sukupolven ongema, ettei tulla omillaan toimeen?
Samalla vaivalla kannataa pyytää vähän enemmänkin. Ei koskaan tiedä, jos vaikka tärppäisi.
Mua jotenkin ärsyttää noissa se, että kerjätään " jouluruokaa" yms. Tosiasiassa halutaan siis Citymarketin lahjakortti. Pari vuotta sitten samalle perheelle saattoi mennä muiden lahjojen lisäksi jopa viisi arvokasta lahjakorttia. Sittenhän voi sossutuet käyttää muuhun. Kyllä se keskituloinenkin joutuu joulua varten miettimään mitä ostaa, itse ainakin. Nyt en viitsi kauheasti ostella mitään kun tiedän, että joulu on ensi kuussa. Jouluruoka ei oikeasti edes ole kallista ja työttömillä luulisi olevan aikaa tehdä ( laatikot, kinkku, tavalliset suklaarasiat). Katselin noita ilmoituksia ja siellä on monta sellaista perhettä, joita olen auttanut aiemmin ja tunnistin samoja " jättiperheitä" hakijoiden joukossa. Toki osa on ihan asiallisia ilmoituksia, mutta jotenkin sellainen pitkäkestoinen köyhyys elämäntapana-asenne ärsyttää. Esim. tämä perhe joka saa käteen 2800 kuussa. Siellä ollaan listoilla, kuinkas ollakaan... Itse ajattelin, että haluaisin lähettää jonnekin Viron maaseudulle jollekin yksinhuoltajalle tai mummelille jotain, siellä on oikeasti köyhiä.
Koska ihmiset ovat erilaisia. Myös me avustajat. Joissain perheissä on tapana antaa joululahjoja vain lapsille, joissain annetaan joululahja jopa 90-vuotiaille isovanhemmille. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Olen jo muutamana vuonna laittanut erääseen jouluapuryhmään ilmoituksen, että käyn ostamassa merkkihupparit kolmelle 14-21 -vuotiaalle pojalle. Joskus olen laittanut joululahjan myös avustamani perheen vanhemmille.
Joo, en minäkään ymmärrä. Enkä sitäkään, että jotkut käyttävät tätä palvelua hyödyksi vaikka pärjäisivät omillaan. Meinasin viime vuonna ostaa jouluruokaa eräälle perheelle. Isä ja kaksi lasta muistaakseni. Sitten kun alettiin viestittelemään että minne voisi tuoda, niin olikin uusi naisystävä ja tämän lapsi kanssa jolle oisi pitänyt ostaa ruuat. Vähän haiskahti ja tulikin viestiä näiltä jotka järjesti jouluapua että kyseineb perhe on huijari. En laittanut miehelle enää viestiä, kerran kysyi ruokakassin perään mutten vastannut. Toivottavasti oli huonot eväät miehellä >:(
Ymmärrän tuon, jos on ruuasta pulaa. En kuitenkaan tajua, että lapsille kerjätään kalliita hittilahjoja tms, viime vuonna kaiken huippu oli se uuden pelikonsolin pyytäjä.... En tiedä, että onko se lapsillekaan hyvä, että kaikki kalliitkin lahjat tulee vaan jostain, vaikka vanhemmat ei kävisikään töissä. Joku pieni muistaminen riittää, mutta isompien lapsien on ainakin tajuttava ettei ole vanhemmilla rahaa. Vaikka se ei lasten vika olisikaan. Kyllähän omatkin lapset pyytävät häpeilemättä esim. monen tonnin kameroita yms, ja hyväksyvät sen kun sanon etten todellakaan osta.....
Vierailija kirjoitti:
Koska ihmiset ovat erilaisia. Myös me avustajat. Joissain perheissä on tapana antaa joululahjoja vain lapsille, joissain annetaan joululahja jopa 90-vuotiaille isovanhemmille. Minä kuulun jälkimmäiseen ryhmään. Olen jo muutamana vuonna laittanut erääseen jouluapuryhmään ilmoituksen, että käyn ostamassa merkkihupparit kolmelle 14-21 -vuotiaalle pojalle. Joskus olen laittanut joululahjan myös avustamani perheen vanhemmille.
Niin meilläkin annetaan kaikille lahjat, mutta jos olisin köyhä, niin pyytäisin vain lapsille. Aikuiset ihmiset varmasri tietäväisivät tilanteeni ja osaisivat arvostaa niitä pieniä lahjoja. Esim oma neulomat lapaset tai suklarasia.
Oishan se epäreilua jos ei kaikki lapset saa lahjoja. Kerjätään siis varmuuden vuoksi niillekin kun on kerjäämisen makuun päästy.