Mua ei kiinnosta sinun ylipainosi eikä omakaan!

Mun mielestäni on todella vaivaannuttavaa, kun tavallisenkokoiset puolitutut naiset alkavat small talkin -omaisesti kertoilla kuvitteellisista läskeistään. Ilmeisesti toivovat, että itsekin osallistun jargoniin taivastelemalla omia makkaroitani. Tiedän, että olen ylipainoinen, mutta kaikesta huolimatta olen terve ja toimintakykyinen. Teen koko ajan ihan helvetisti asioita, enkä keskity puleeraamaan itseäni saati sitten nipistelemään velttoa mahaani. (Ja syön munkin, jos huvittaa, sanomatta "ei kyllä pitäis".) Mielipiteeni on se, että elämä menee hukkaa omaa ruhoa ihmetellessä ja murehtiessa, sillä samaan aikaan voisi tehdä kaikenlaista hauskaa tai hyödyllistä, esim. keksiä keinot, kuinka maailma pelastuu.. Omien tyttöjeni aikana en tee numeroa omasta rumuudestani tai läskiydestäni, sillä en halua heidän mallioppivan moista typerää maneeria. Tosi harvoin olen kuullut miesten ihmettelevän mitään höpöjuttuja ulkonäöstään. Naisten kannattaisi ottaa niistä mallia tässä kohtaa.