Lue keskustelun säännöt.
Minkäslaiset vanhemmat hankkivat lapselleen KÄVELYTUOLIN!
10.03.2006 |
Miksi vauva ei saa olla vauva ja kehittyä omalla tahdilla? Miksi pitää laittaa " kävelemään" , jos ei vielä kävele. Miksi vauva ei voi sen sijaan harjoitella lattialla kehonhallintaa, pyörimistä, kääntelyä, konttaamista, ryömimistä ym. sen ikäiselle kuuluvaa ja sen lisäksi olla SYLISSÄ, vaikka kantoliinassa, jos tärvitsee omat kädet vapaiksi.
MIKSI!?
Kommentit (26)
Meillä lapsi oppi kävelemään 1 vee synttäripäivänä ja 10 kk ikäisenä
käveli hyvin jo tukea vasten. Uskon, että kävelytuolilla oli ainakin meidän tapauksessa positiivinen vaikutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Enpä usko, että kävelytuoli on vaikuttanut haitallisesti lapsemme liikkeellelähtöön. Hän ei kerta kaikkiaan viihdy lattialla makoilemassa. Hän oppi istumaan viikossa 6 kk:n iässä, ja siitä lähtien on istunut tukevasti paikallaan. Mahdollisuuksia ryömiä ja kontata on ollut vaikka kuinka, mutta kun ei nappaa. Huuto tulee heti vaaka-asennossa ja pyristelee siitä ylös vatsalihasten voimalla - harvoin onnistuu.
Nyt lapsi on keksinyt oman tapansa edetä istuvillaan, ja on ihan tyytyväinen kun pääsee eteenpäin. Kävelytuolia hän tosiaan käyttää ehkä 20 minuuttia päivässä, nykyään ei edes joka päivä. Sen riemun hänelle suon! Kaikki ei konttaa eikä ryömi.
ja nyt 7kk nousee tukea vasten seisomaan. Siksi kävelytuoli on meillä oikein hyvä vaihtoehto kun esim laitan ruokaa tms. Ettei se meillä ainakaan kehitystä ole hidastanut millään tavalla! t.4
Vierailija:
Enpä usko, että kävelytuoli on vaikuttanut haitallisesti lapsemme liikkeellelähtöön. Hän ei kerta kaikkiaan viihdy lattialla makoilemassa. Hän oppi istumaan viikossa 6 kk:n iässä, ja siitä lähtien on istunut tukevasti paikallaan. Mahdollisuuksia ryömiä ja kontata on ollut vaikka kuinka, mutta kun ei nappaa. Huuto tulee heti vaaka-asennossa ja pyristelee siitä ylös vatsalihasten voimalla - harvoin onnistuu.Nyt lapsi on keksinyt oman tapansa edetä istuvillaan, ja on ihan tyytyväinen kun pääsee eteenpäin. Kävelytuolia hän tosiaan käyttää ehkä 20 minuuttia päivässä, nykyään ei edes joka päivä. Sen riemun hänelle suon! Kaikki ei konttaa eikä ryömi.
Lapsi nauttii tuolissa olostaan ja näin " isommalle" lapselle se on kaivattua vaihtelua maassa makaamiselle. Lapset kehittyvät niin eritahtiin että paha siinä on sanoa onko jostain laitteesta ollut hytyä vai haittaa lapsen kohdalla. Kävelemään lähdetään varmasti siinä vaiheessa kun vauva on siihen valmis.
Sitä käyttää yhdeksänkuinen vauva, joka on puolivuotiaasta kontannut ja pari viikkoa sitten oppinut kävelemään. Kun lapsi on kävelytuolissa, voin tehdä ruokaa ilman, että täytyy koko ajan hypätä vauvan perässä. Kävelevä yhdeksänkuinen on aika onnettomuusherkkä ja kaatuilee helposti ja häntä on siis pakko vahtia vieressä koko ajan. Paitsi silloin, kun vauva on kävelytuolissa :-)
Vauva oli muuten kävelytuolissa jo ennen, kuin oppi kävelemään. Meillä tuo tuoli ei siis ainakaan hirveästi hidastanut liikkeelle lähtemistä. (Tai jos hidasti, hyvä vaan niin.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
helpottikin refluksia sen verran, että lapselle saatiin edes jotain pysymään sisällä ja painoa edes jonkinverran enemmän kerralla kuin ilman tuolia ollessa.
Mutta tiedän tapauksia joissa 4-5kk:n ikäinen vauva viettäää aikansa siinä ja se on minusta typerää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kommentoisin silti. Kaikki vauvat ei todellakaan viihdy lattialla tai opi ryömimään/konttaamaan vaikka kuinka pitäisi lattialla päivät pitkät. Meillä ei koskaan ryömitty tai kontattu, vaikka ei kävelytuolia ollutkaan. Ei kannata heti syyllistää vanhempia, jos vauva ei liiku, että heti on jonkun kävelytuolin vika. Kyllä se varmaan on geeneissä pitkälti minkälainen siitä vauvasta tulee - joko se oppii konttaamaan tai ei opi. Jos lapsella on luontainen halu konttaamisen oppimiseen, hän tuskin viihtyisi kävelytuolissa - ja päinvastoin. Eiks oo tärkeintä että vauva on tyytyväinen eikä vanhemmat väksin yritä opettaa sille taitoja ja pitää sellaisissa asennoissa mistä vauva ei välitä.
Mulla on kumpikin tyttö ollut kävelytuolissa ja RAKASTIVAT sitä.
Esikoinen lähti 5kk ryömimään, 6kk konttasi ja 10kk käveli, että ei kai sitten pahemmin hidastanut tuota liikkumaanopettelua ;)
Kuopus läksi myöhemmin liikkumaan, mutta teki kaikki sitten kertarysäyksellä, ryömi 3 pvää ja sitten aloitti konttauksen jne. Alle vuoden ikäisenä osasi jo kävellä moitteettomasti.
Ja se hyöty, että lapsi on tuolissa mieluummin kuin lattialla, on totta.
Helpommin uskalsi tiskata jne kun oli tuolissa, mistä ei niin helpolla pääse tekemään älyttömyyksiä, mitä pienet keksivätkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olin au pairina ja perheen vauvalla oli se kävelytuoli ja silloin päätin, että itse en lapselleni sellaista hökötystä osta.
Lapsi kolhi sillä kaikki ovien pielet, sohvapöydät jne. Kitisi ja känisi kokoajan, kun jäi jumiin sen häkkyrän kanssa johonkin.
Eikä oppinut konttaamaan =(
Kun oma lapseni syntyi 2001, meidän neuvola järjesti lastenfysioterapeutin luennon meille äideille. Siellä kerrottiin, kuinka monien koululaisten matemaattiset ja muut oppimisongelmat olisivat poissa ja olemattomia, jos lapset olisivat oppineet vauvana konttaamaan. Ja että harmittaa, että näihin oppimisongelmiin puututaan vasta koulussa, kun ne olisi voitu estää jo taapero iässä opettamalla lapset konttaamaan.
No, anyway olisimme saaneet kävelytuolin ihan ilmaiseksi lapsellemme,mutta emme huolineet, turhaksi se olisi jäänytkin, sillä meidän vilkas lapsi oppi kävelemään tukiamyöten 7kk iässä ja sitä ennen jo konttaamaan =D
JOten minun mielestäni kävelytuoli on silkkaa humpuukia ja vanhempien rahastusta, samoin kuin hyppykiikku, johon me taas sitten sorruimme =DD
mielipide vaihtui kun vierestä seurasin tuttavan lapsen kehitystä.
Lapsi ollut aina tosi isokokoinen ja myöhään oppinu kaikki liikkeet. Sori jos törkeästi sanottu, mutta aivoissa ei ollu vikaa ja niimpä olikin ongelma kun lapsella uteliaisuus ja havainnointi yms kehittyi kovasti, mutta ainoa mitä osasi tehdä oli kääntyä vatsalleen. Piti olla hirveästi viihdykettä tai tylsistynyt narina alkoi ja alkoi viihdykeistä ja jumppayrityksistä huolimatta.
Ryömimään ei oppinut koskaan, ja kävelytuolin saatuaan oppi myös heti konttaamaan (ihan kuin olisi vasta kävelytuolissa hoksannut jalkojen tarkoituksen...). Ja taatusi oli huomattavasti onnellisempia sekä vauva että muukin perhe! Ja sai silti olla sylissä ja lattiallakin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Enpä usko, että kävelytuoli on vaikuttanut haitallisesti lapsemme liikkeellelähtöön. Hän ei kerta kaikkiaan viihdy lattialla makoilemassa. Hän oppi istumaan viikossa 6 kk:n iässä, ja siitä lähtien on istunut tukevasti paikallaan. Mahdollisuuksia ryömiä ja kontata on ollut vaikka kuinka, mutta kun ei nappaa. Huuto tulee heti vaaka-asennossa ja pyristelee siitä ylös vatsalihasten voimalla - harvoin onnistuu.Nyt lapsi on keksinyt oman tapansa edetä istuvillaan, ja on ihan tyytyväinen kun pääsee eteenpäin. Kävelytuolia hän tosiaan käyttää ehkä 20 minuuttia päivässä, nykyään ei edes joka päivä. Sen riemun hänelle suon! Kaikki ei konttaa eikä ryömi.
Lateni isä, metemaatikko, ei koskaan oppinut konttaamaan. Meidän kaksi teini-ikäistä lastamme on matemaattisesti erittäin lahjakkaita, mutta kumpikaan ei ole koskaan kontannut. Kävelytuoli kyllä muistaakseni oli jo esikoisella käytössä...
Vierailija:
Kun oma lapseni syntyi 2001, meidän neuvola järjesti lastenfysioterapeutin luennon meille äideille. Siellä kerrottiin, kuinka monien koululaisten matemaattiset ja muut oppimisongelmat olisivat poissa ja olemattomia, jos lapset olisivat oppineet vauvana konttaamaan. Ja että harmittaa, että näihin oppimisongelmiin puututaan vasta koulussa, kun ne olisi voitu estää jo taapero iässä opettamalla lapset konttaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Kun oma lapseni syntyi 2001, meidän neuvola järjesti lastenfysioterapeutin luennon meille äideille. Siellä kerrottiin, kuinka monien koululaisten matemaattiset ja muut oppimisongelmat olisivat poissa ja olemattomia, jos lapset olisivat oppineet vauvana konttaamaan. Ja että harmittaa, että näihin oppimisongelmiin puututaan vasta koulussa, kun ne olisi voitu estää jo taapero iässä opettamalla lapset konttaamaan.
Mä en kyllä usko tähän teoriaan alkuunkaan. Jos konttaamaton lapsi osaa 9 kk:n ikäisenä liittää legoja toisiinsa, niin mielestäni se kertoo myös aika paljon hahmottamiskyvystä, hienomotoriikasta ja oppimisesta.
enkä kuuntele mihin se itseään ja tuolia sillä välin kolhii ja tosiaan hikeentyy kun jumittuu johonkin kulmaan.
Tässä tapauksessa uskon fysioterapeutteja, minkään välttämättömyyskapistus kun ei ole kyseessä.
Ärsyttävää tuollaiset syyllistävät kommentit kuten " olisi hyvä jos oppimisi konttaamaan" , mutta entäs kun ei opi?!? Peppukiitäjän äitiä ei paljon lohduta tuollainen fraasi. Tottakai jokainen meistä haluaisi, että lapsi kehittyisi tietyssä järjestyksessä ja tiettyyn aikaan, mutta kaikkeen ei aina voi vaikuttaa. Enpä usko että yhdellä kävelytuolilla on kauheesti tekemistä sen kanssa oppiiko lapsi konttamaan vai ei.
Olisipa ollut mielenkiintoista olla sellaisella luennolla jossa näin on sanottu.
21 jatkaa.
Kirjoitin vain mitä fysioterapeutti meille kertoi. Tuskin hänkään sitä omasta hatustaan on keksinyt. Harmitteli kovasti kuinka ei neuvoloissa ole kunnollisia tilavia leikkikehiä joissa voitaisiin tarkkailla lasten liikkumaan oppimista ja ohjata huonosti liikkuvat lapset jo vauvoina fysioterapiaan.
Lasta voi opettaa konttamaan. Laitetaan sängylle yms pehmeälle alustalle konttaus asentoon. Sitten siirrellään käsiä ja jalkoja.
Se fysioterapeutti näytti meille kuinka se tehdään =D
Huonoissa kaupungeissa ja kunnissa asutte, kun ei teille tuollaista valistusta ole suotu.
Poikkeus vahvistaa säännön, ei varmasti se fysioterapeuttikaan tarkoittanut, että KAIKKI lapset jotka eivät opi konttamaan tulee oppimisvaikeuksista kärsiviä koululaisia. Hän puhui vain, että moni niistä joilla ON vaikeuksia olisi voinut välttää ne, jos olisi saanut lapsena fysioterapiaa ja oppinut konttamaan.
Koska konttaamisen oppimiseksi aivoissa täytyy olla jotkut " kytkökset" kohdallaan (maallikkomaisesti sanottuna, jostain nelitahdista yms. se terapeutti puhui, en enää muista, kun hän luennoi mulle vuonna 2001).
ja meille sanottiin että lapsen kanssa voi konttailla vaikka vielä parivuotiaana, sekin kehittää.
Vierailija:
21 jatkaa.Kirjoitin vain mitä fysioterapeutti meille kertoi. Tuskin hänkään sitä omasta hatustaan on keksinyt. Harmitteli kovasti kuinka ei neuvoloissa ole kunnollisia tilavia leikkikehiä joissa voitaisiin tarkkailla lasten liikkumaan oppimista ja ohjata huonosti liikkuvat lapset jo vauvoina fysioterapiaan.
Lasta voi opettaa konttamaan. Laitetaan sängylle yms pehmeälle alustalle konttaus asentoon. Sitten siirrellään käsiä ja jalkoja.
Se fysioterapeutti näytti meille kuinka se tehdään =DHuonoissa kaupungeissa ja kunnissa asutte, kun ei teille tuollaista valistusta ole suotu.
Poikkeus vahvistaa säännön, ei varmasti se fysioterapeuttikaan tarkoittanut, että KAIKKI lapset jotka eivät opi konttamaan tulee oppimisvaikeuksista kärsiviä koululaisia. Hän puhui vain, että moni niistä joilla ON vaikeuksia olisi voinut välttää ne, jos olisi saanut lapsena fysioterapiaa ja oppinut konttamaan.
Koska konttaamisen oppimiseksi aivoissa täytyy olla jotkut " kytkökset" kohdallaan (maallikkomaisesti sanottuna, jostain nelitahdista yms. se terapeutti puhui, en enää muista, kun hän luennoi mulle vuonna 2001).
Mun molemmat lapset ovat viihtyneet siinä hyvin, kylläkin lyhyitä pätkiä kerrallaan. Jossain vaiheessa (kun itse tuolista innostuivat) niin istuivat siinä kyllä useaan otteeseen päivässä.
Toinen lapsi oppi kävelemään vuoden ikäisenä ja toinen 9 kk vanhana, joten ei kävelytuolista ainakaan haittaa ole ollut kävelyä opetellessa.