Ärsyttää kun meidän keskonen vain nukkuu koko ajan eikä opettele syömään

Meillä syntyi 34+3 ja oppi syömään (ei nukahtanut kesken syötön) n. viikon iässä (35+3), rinnalle oppi vasta neliviikkoisena.

Meillä kotiutui nenämahaletkun kanssa. Kaikki aikanaan. Pienet tarvitsee paljon unta kasvaakseen.

kuinkahan kauan siihen menee? Onkohan tässä mitään toiveita saada vauva jouluksi kotiin? Nenämahaletkun kanssa ei meidän keskolasta kotiuduta.

Vierailija kirjoitti:

kuinkahan kauan siihen menee? Onkohan tässä mitään toiveita saada vauva jouluksi kotiin? Nenämahaletkun kanssa ei meidän keskolasta kotiuduta.

Sairaalassa osaavat tietty sulle parhaiten vastata mutta sanoisin että on ihan mahdollista saada vauva jouluksi kotiin. Antaa pienen vahvistua nyt vaan rauhassa, uni on tärkeää. :)

Vierailija kirjoitti:

kuinkahan kauan siihen menee? Onkohan tässä mitään toiveita saada vauva jouluksi kotiin? Nenämahaletkun kanssa ei meidän keskolasta kotiuduta.

Kannattaa kysyä lääkärin mielipidettä, hän kun tietää parhaiten vauvan terveydentilasta. Useimmiten kotiutumisen rajana on rv35 tai n.2kg, mutta päätökseen vaikuttaa myös moni muu asia, kuten mm. keuhkojen tilanne ja apneat.

Vauvalla ei ole apneoita. Hengittelee itse yms. Lääkäri sanoi että vauva pääsee kotiin kun syö itse. Ja siinä kestää kun harjoittelua ei ole edes aloitettu.

Mikä kiire valmiissa maailmassa?

Se päivä voi tulla eteen ihan yllättäen. Meillekin sanottiin että sitten kotiin kun syö itse (eli ei tarvetta nenä-mahaletkulle). Sanoisin että hyvinkin kotiutuu jo parin viikon sisällä, jos painoa tulee tasaisesti. 

Vierailija kirjoitti:

kuinkahan kauan siihen menee? Onkohan tässä mitään toiveita saada vauva jouluksi kotiin? Nenämahaletkun kanssa ei meidän keskolasta kotiuduta.

95 % varmasti saatte vauvan jouluksi kotiin.

Vierailija kirjoitti:

Vauvalla ei ole apneoita. Hengittelee itse yms. Lääkäri sanoi että vauva pääsee kotiin kun syö itse. Ja siinä kestää kun harjoittelua ei ole edes aloitettu.

Aloittakaa jo tänään, jos harjoittelulle ei ole esteitä. Pyydä hoitajilta apua. Aluksi menee ihan pieniä määriä pullosta ja loput letkuun. Sama juttu rinnan kanssa. Imeminen on vauvalle raskasta, mutta pikkuhiljaa se siitä voimistuu ja voi syödä yllättävän pian koko maidon ihan itse.

Aika pitkään se on ilman ruokaa elossa pysynyt ilman ruokaa. Sääliksi käy lapsiparkaa, kun ei osaa syödä ja oma äitikin vain haukkuu :-(

Käyttääkö tuttia? Se nopeuttaa syömisen oppimista jos on tottunut imemään tuttia.

Vauvat kehittyy niin eri vaiheissa. Meidän rv31 syntynyt kotiutui pulloruokinnassa rv 36. Muistaakseni söi jo rv 33 koko pullollisen (kaikki huimat puolidesiä :) ).

Että oikein ärsyttää?

Onko tullut mieleen, että onneksi on elossa. 

Kaikille sitä vanhemmuus suodaan, ei voi muuta sanoa. 

Meillä on sairaalaan matkaa yli 200km. Vauvaa kauhea ikävä ja on täysin mahdotonta olla paikalla päivittäin. En vaan kestä tätä sairaala aikaa.

Vierailija kirjoitti:

Mikä kiire valmiissa maailmassa?

Pointti tässä taisi olla, että se vauva ei ole valmis maailmaan.

Meidän viikolla 32+4 syntynyt vauva pääsi kotiin viikon ikäisenä. Nenämahaletku oli vain pari päivää, sen jälkeen pumppaamani rintamaito hörppyytettiin mukista. Hoitajat olivat oikein taitavia, vauva ei ollut kunnolla hereillä mutta nieli sujuvasti. Nyytiksi paketoituna ja niskasta puoli-istuvaan asentoon tuettuna. Oma tekniikkani oli paljon surkeampi, puolet maidosta valui aina suupielistä ulos, mutta niin vain kasvoi joka päivä, talousvaa'alla kotona joka päivä punnittiin ja varmistettiin painonnousu. Kahden viikon ikäisenä alkoi jo rinnasta imeä kunnolla. Nukkui edelleen suurimman osan päivästä.

Näin siis Keniassa.

Seuraavakin syntyi keskosena vk 33, Suomessa sai tuttipulloa sairaalassa ja imutekniikka rinnasta oli surkea (=kivuliasta äidille). Arvatkaa kumpaa käytäntöä kannatan?

Kyllä ne varmaan jossain vaiheessa kotiuttavat. Tuttavani kaksoset oli ensin nenämahaletkussa 4 kk, ja toinen mahaletkussa 11 kk. Ja kyllä ne kotona oli, välillä intervallihoidossa sairaalassa ja tutkimuksissa. Ja syömisen opettelen meni kuukausia aikaa, sillä nielemisrefleksi jäi kehittymättä. Sitä piti harjoitella sitkaasti kuukausia.

Mun poika syntyi vain pari vk ennen laskettua aikaa, mutta silti nukahteli tissille alussa yhtenään ja oli vaikeaa...vielä kun lämmönsäätelyn takia piti syöttää niin usein ja oli alhainen verensokeri.

Vierailija kirjoitti:

Että oikein ärsyttää?

Onko tullut mieleen, että onneksi on elossa. 

Kaikille sitä vanhemmuus suodaan, ei voi muuta sanoa. 

Huoli ja suru voi purkautua myös ärtyisyytenä. Keskola-aika on vanhemmalle rankkaa. Väsyneenä ihmiset vasta ärtyneitä onkin.