Kyllä se on niin, että turhauttaa niin maan perrrrr... Helppohan se on sanoa, että tehkää näin ja tehkää noin, mutta mitenkäs laitat toisen ihmisen tekemään?

Vaikka kuinka hyvin sovimmekin yhteen monilla tavoin, niin kyllä minua sitten rassaa kumppanin ajatukset suhteen etenemisestä. Siis HIRVEÄ HOPPU koko ajan eikä mitään voi katsella rauhassa. RASSAA, RASSAA ja rassaa, koko suhde alkaa rassaamaan. RASSAAMAAN, olenko nyt sanonut sen tarpeeksi monta kertaa? Täältä kun kyselee apua, on vastaus että tehkää, menkää, lopettakaa, aloittakaa jne. Miten laitat toisen ihmisen tekemään, menemään ja tätä ja tuota?! Minusta tuntuu että koko suhteen idea on mennyt menojaan, enää en vain voi nauttia hetkestä, vaan aina pitäisi olla valmis kiireenvilkkaa etenemään ja ajattelemaan milloin mitäkin suuria asioita, joiden tekeminen voi olla elämän isoin virhe. Minun puolestani saa olla koko suhde tässä, jos tällainen hoppuilu on sen perimmäinen tarkoitus. Minä pärjään ilmankin!!

PS. Älkää edes luulko, etten minä puhu ennen suhteen alkua isoista asioista. Minä nimenomaan kyselen läpi kaikki tärkeimmät asiat, jotta tiedän olla tuhlaamatta aikaani vääränlaiseen mieheen. Mutta alussa millään sanoilla ei ole todellista väliä, kaikki on siloteltua ja ympäripyöreää. Toisen sanoma "nopea eteneminen" on niin helppo kuvitella tyyliin 'kaksi vuotta suhdetta, sen jälkeen puhutaan mitä halutaan.' Kumpainenkin elelee omissa uskomuksissaan ja kuvitellaan, että ollaan samaa mieltä, ja sitten totuus paljastuu kun aikaa on jo tuhlattu.