Olen ihastunut terapeuttiini - mitä teen? Olenko lesbo?!?

Voi, kuulostaa vähän samalta kuin itselläni. Ikäero ja sukupuoletkin samat. Mun terapeutti kyllä alkaa "tyrkkiä" mua kauemmaksi, kun ilmeisesti huomaa, että alan kiintyä häneen liikaa. Kuuluuko tämä asiaan, tietäisikö joku?

Up

Älä kerro.

Entäpä, jos ottaisit romantisoidut ja seksualisoidut tunteet sivuun ja katsoisit, mitä sisäinen lapsi kaipaa äitihahmosta?

Ja sitten anna sitä itsellesi.

Terapeutit on siinä mielessä "turvallista materiaalia", että he osaavat hoidella tilanteet. Uskon, että hän osaa käsitellä kanssasi myöskin ihastumisjutun.

Googletinpa sitten aikani kuluksi hänen nimensä ja aaah, miten söpön kuvan Googlen kuvahaku löysikään. Hän on siis sinänsä äkkikatsomalta keskiverto viisikymppinen, mutta kuitenkin hänellä on ihanan siro ja sopusuhtainen vartalo ja kauniit kädet sekä älykäs katse ja aivan huippusuloinen hymy. Hänen miehensä on kyllä todella etuoikeutettu saadessaan olla hänen kanssaan.

Mutta edelleen mietityttää, miksi hän puhuu oikein erityisen söpösti juuri minulle. Joissain tilanteissa olen huomannut, että muita kohtaan hän on jotenkin arkisempi, mutta minulle hän hymyilee ja on lempeä ja ymmärtäväinen. Miksi hän olisi niin suloinen ja ystävällinen juuri mua kohtaan, jos hän ei välittäisi? Toisaalta välillä hän on arkisempikin.

En kyllä uskalla sanoa mitään ylimääräistä, kun näen hänet seuraavan kerran. Vai pitäisikö mun sittenkin sanoa? Jos se tunne ei olisikaan molemminpuolinen, niin tekisin itsestäni vain narrin. On myös jotenkin iso kynnys poiketa siitä varsinaisesta aiheesta ja tunnustaa jotain sellaista...se voisi olla hyvinkin kiusallinen tilanne. En tosiaan haluaisi menettää erinomaisen hyvää terapeuttia. Toisaalta: jos hän olisikin bi ja myöskin huonossa avioliitossa, niin ehkä voisimmekin kohdata toisemme uudella tavalla... t. Ap

Olen pari kertaa tuntenut vähäisemmässä määrin tiettyjä spesiaaleja "viboja" naisten kanssa (ihan ohimennen ja nuorempana), vaikken ole koskaan ollut naisen kanssa suhteessa. Ja siis kaksi aivan erityista tapausta olivatkin lesboja - sain siis tietää jälkikäteen joskus myöhemmin.

En siis tuolloin arvannut mitään ja ihmettelin, miksi tuli sellainen hetkellinen fiilis, mitä voi tuntua naisen ja miehen välillä, jos heillä on vetoa toisiaan kohtaan. Ja siis nyt tuntuu samalta terapeuttini kanssa. Hän katsoo mua jotenkin eri lailla - ehkä kaipaavasti - ainakin ajoittain. T. Ap

Sinä olet oikeasti aivan tavallinen terapiapotilas. Sulla on niihin tunteisiin oikeus. Jos se sinun terapeutti oikeasti sinusta koettaa vihjailla sinulle jotain, kannattaa pysyä kaukana. Koska sellaista ei terapeutit saa tehdä (pokata potilaita). Se olisi sinun psyykelle hyvin haitallista.

Huomattavasti todennäköisempää on, että tulkitset väärin. Toisaalta sinun terapia voi vaatia sitä että saat rauhassa tuntea noita tunteita. Joten ehkä on hyvä, että hän antaa sinun käydä niitä läpi. Ei terapeutin kuulu niitä säikkyä, vaikka potilas kokee kohdanneensa jotain elämää suurempaa. Oikeasti et edes tiedä hänestä juuri mitään. Jos hän taas on paljastanut sinulle omia ongelmiaan tai sisimpiä tuntojaan, vaihda terapeuttia, koska silloin hän käyttää sinua omaan terapointiinsa. Todennäköisemmin et tiedä hänestä juuri mitään, joten et tiedä, voisitko oikeasti pitää hänestä silloin kun hän ei ole terapeuttina.

Mutta ei sinun tarvitse näitä miettiä. Näiden käsittely on sen terapeuttisi tehtävä.

Tuttua on tuo ihastuminen terapeuttiin tai muihin ammattiauttajiin ja varsin tavallista, että terapoitavassa noita tunteita herää. Itse olen samassa veneessä ja vaikka ymmärrän järjellä että tama on (eroottista) transferenssia, ei se sitä tunnetta miksikään muuta vaan ne tunteet minussa on ihan todellisina. Minun ja terapeuttini välillä oleva suhde sen sijaan ei ole, sillä sitä ei ole olemassa eikä voikaan olla. Jos olisi, terppa tekisi pahan eettisen virheen ja joutuisi siitä vaikeuksiin, syystäkin.

Hyvin samanlaisia nuo tunteet minulla on kuin mistä sinä ap kirjoitit, ja tosiaan kyseessä minullakin naisterppa ja itse olen nainen, terapeuttiani nuorempi. Minäkin haaveilen usein terapeutin hiusten silittämisestä, se olisi niin ihanaa... muiden asioiden lisäksi... Itselläni tämä terapiasuhde on loppumassa aivan pian ja koen suurta tuskaa asiasta - ihan hirveä ikävä tulee.

Onko sinulla kyseessä pitkä terapia? Jos on, kannattaa kyllä ottaa asia terapiassa esiin, koska nuo sinussa heränneet tunteet kertovat jostakin tärkeästä asiasta. Kaikkia noloimpia yksityiskohtia ei ole tietenkään tarpeen paljastaa, mutta voit sanoa, että nyt on sellainen juttu, että on herännyt kiintymyksen tunteita ja onkohan kyseessä jokin transferenssi. Ammattitaitoinen terapeutti osaa jatkaa siitä. Se on varmaa, että kahville/kaljalle ette lähde asiaa puimaan, vaan siellä terapiahuoneessa osana terapiaa.

Terapeutitkin ovat ihmisiä ja joidenkin asiakkaiden kanssa synkkaa paremmin kuin toisten, ja uskon että jos positiivinen transferenssi pääsee syntymään, tehdään töitä tosi syvien asioiden kanssa. Vahvasti persoonallaan töitä tekevät terapeutit (vs. etäiset ja vain vähän itsestään antavat) ehkä helpommin tulevat transferenssin kohteiksi. On niin ihanaa tuudittautua ajatukseen, että tuo ihana ihminen ymmärtää minua täysin ja on täysin minua varten. Näinhän onkin, se 45 minuuttia kerrallaan, mutta muina aikoina hän on ihan samanlainen ihminen kuin muutkin, kärttyisä väsyneenä töiden jälkeen, eikä mikään ihanneihminen.

En osaa muuta neuvoa antaa kuin samat, mitä olen itse saanut tämän asian kanssa painiessani: ole itsellesi ja tunteillesi armollinen, kohtaa ne, uskalla tuntea ne, älä häpeä tunteitasi mutta älä myöskään ala elätellä toiveita mistään reaalimaailman suhteesta terapeuttiisi. Ja suosittelen myös ottamaan asian esiin terapiassa ja kuulostella, miten terppa asiaan suhtautuu. Uskoisin että ihan hyvin ja osaa ottaa transferenssin käsittelyn osaksi terapiaa.

Tsemppiä ja lempeyttä itsellesi! <3

Transferenssi on normaalia ja jopa osaonnistunutta terapiaa. Omalta puoleltasi kannattaisi muistaa miksi olet terapiassa.

onko ap vielä kuulolla

Vierailija kirjoitti:

Mutta edelleen mietityttää, miksi hän puhuu oikein erityisen söpösti juuri minulle. Joissain tilanteissa olen huomannut, että muita kohtaan hän on jotenkin arkisempi, mutta minulle hän hymyilee ja on lempeä ja ymmärtäväinen. Miksi hän olisi niin suloinen ja ystävällinen juuri mua kohtaan, jos hän ei välittäisi? Toisaalta välillä hän on arkisempikin.

No ihan varmaan niin. Kuten siinä toisessa aloittamassasi keskustelussa sanottiin, nuo on kuvitelmia sinun päässäsi. Sinä olet niin rakastunut, että projisoit terppaan omia halujasi ja kuvitelmiasi ja kuvittelet, että terppa on juuri sinua kohtaan jotenkin erityisen ihana. Siinä toisessa aloituksessasi väitit, että terppasi on muka vietellyt sinut. 

Olisi mielenkiintoista tietää, että miten ap edes kuvittelee, että terppa voisi olla kiinnostunut harhaisesta mt-ongelmaisesta joka ap on.

Vierailija kirjoitti:

onko ap vielä kuulolla

Ei se yleensä halua olla kun sille kerrotaan vähän faktoja ja muita totuuksia.

Up

UPP