VITUTTAA kaverin helppo elämä!
On niin onnellista pikkuäitiä kotosalla kahden lapsensa kanssa. Elämä on yhtä pullapitkojen leipomista, vauvan syöttämistä, taaperon kanssa leikkimistä ja perhealbumien tekemistä. Mies maksaa viulut tottakai. Juuri oli rahaa ostaa iso neljän huoneen asunto ison kaupungin parhaalta asuinalueelta, kohta edessä taas kahden viikon ulkomaanmatka.
Ja mikäs on kotiäidin ollessa, kun taustalla akateeminen tutkinto eikä päivääkään alan työtä. On sillä kuitenkin otsaa ihmetellä kuinka minulla, kurssikaverilla, on niin raskasta töissä ja kuinka mulla ei oo aikaa nauttia elämästä ja ihmetellä kaikenmaailman pikkuasioita. Ei paljon naurata, kun uraputkessa (joskin antoisassa, mutta väsyttävässä) ollaan, ja päivästä lohkeaa työlle yli 11 tuntia.
Älkääkä oikeesti viitsikö kirjoittaa juttuja tyyliin " Mikä sua risoo, kateellinen akka" tai " Ole onnellinen ystävän puolesta" -skeidaa. Vituttaa, kun toiset pääsee elämässä aina niin helpolla kun pappa+tässä tapauksessa äijä betalar.
Kommentit (27)
Rahako sen onnellisuuden tuo? Jokaisella meillä on taakkamme kannettavana, rahallakaan ei voi ostaa onnea tai vaikkapa ikuista terveyttä. Vaikutat melkoisen pinnalliselta, sori vaan.
kuin itsellesi. Siellä se sun ystäväsi vaan jatkaa helppoa ja ihanaa elämäänsä ja sinä ryvet negatiivisissa tunteissa. Anna olla!
Elämä ei ole reilu. Ja toisaalta ongelmat eri elämäntilanteissa on erilaisia.
Siis todella kateellinen pieni ruikuttaja...voi sua.
Ja noinhan tuo kuvio on aivan ihanteellinen..siis et äijä betalar ja vaimo on kotona lasten kanssa :)
Minä tunnen samoin anoppiani kohtaan, joka tosin teettää kaikki kotityötkin miehellään ja on itse kotirouvana.
Mutta ei se lastenhoitokaan ihan helppoa ja pullantuoksuista joka päivä ole, huomaat sen sitten kun sinulla itselläsi on pieniä. Ehkäpä tämäkin kotiäitikaverisi kadehtii osin sinua, mutta kätkeytyy onnellisen kulissin taakse. Ei ne kaikki päivät kotonakaan herkkua ole - ei varmasti kenelläkään - mutta ei viitsi aina valittaa eikä joka uhmakohtauksesta ja omien pinnojen palamisesta kertoa.
meillä monia ystäviä ja sukulaisiakin joilla tuntuu olevan helppo elämä rahan suhteen.
kelle vanhemmat ostaa talon ,toiselle auton... ym ym...
Heillä ei välttämättä ole käsitystä rahan arvosta ja kun se päivä tulee kun joutuukin itse maksamaan asuntonsa ja asumiskustannuksensa niin se ihminen on kusessa!
Me yritämme olla ylpeitä itse ostamistamme asioista, talosta autoista ja ylipäätään elämästämme jossa tulemme toimeen itse!!!
Kieltämättä välillä tulee olo että muilla taitaa olla paljon helpompaa, vaikka itselläkin asiat aika hyvin....
1. Kokemuksesta voin sanoa, töissä pääsee paljon helpommalla kuin kotona
2. Tuskin sinun on mikään pakko tehdä 11 tuntista työpäivää. Jos tarkaan mietit, se on valinta. Äläkä ryhdy valittamaan, no sittenhän olisi niin ja niin jos en tekisi pitkää päivää. Olet silti valinnut osasi.
sitä varastamassa, vassokuu vaan.
Ei se ole sinulta pois jos naapurilla menee hyvin.
Kateus vie kalatkin vesistä.
Vierailija:
sitä varastamassa, vassokuu vaan.Ei se ole sinulta pois jos naapurilla menee hyvin.
Kateus vie kalatkin vesistä.
SIIS MINULTA SITÄ VARASTAMATTA...
Olen itse valmistunut samaan aikaan kuin tämä kurssikaverini. Olen hakenut aktiivisesti töitä jo opiskeluaikanani ja sain heti töitä kun valmistuin. Teen innostavaa, mutta samalla toki uuvuttavaakin työtä. Ja kuulkaas ihmiset: teen sitä työtä, jota yhteiskunta on minut kouluttanut tekemään ja katson, että minulla on oikeus mutta samalla velvollisuus antaa työpanokseni Suomen -ja myös teidän hyväksenne-veromarkkojen muodossa.
Noh, minua pännii tämä kurssikaverini röyhkeäkin haluttomuus (sanoo sen ihan suoraan) tehdä töitä. Hän nauttii elämästään kotiäitinä ja ihmettelee minun väsymystäni työasioista. Ymmärrän todellakin äitiyden merkityksen, kotitöiden merkityksen jne. mutta kyse on nyt siitä, että se vaan VITUTTAA että toiset eivät sitten jaksakaan tehdä sitä mihin yhteiskunnan verovarat ovat käyttäneet, vaan jäävät onnellisina pullakahveja miehelleen keittelemään. Samoin minua vituttaa se, että häntä suorastaan huvittaa meidän työssäkäyvien stressi eikä häntä jaksa kiinnostaa enää muutama vuosi valmistumisensa jälkeen mitkään ammatilliset asiat.
Call me bitter, call me weak, mutta vituttaa silti. Tällaiset päivät vitutuksen kirvoittavat, kun väsyttää, uuvuttaa ja karmea työkiire töissä ja sitten saan leiväntuoksuisen viestin sähköpostiini, että voi kun vauvan ja taaperon kanssa on ihana köllötellä sängyssä näin aurinkoisena kevätpäivänä sängyssä puoleenpäivään, miestä kotiin odotellessa.
No, taidan mennä nukkumaan kun huomenna pitää töihin.
Vierailija:
Olen itse valmistunut samaan aikaan kuin tämä kurssikaverini. Olen hakenut aktiivisesti töitä jo opiskeluaikanani ja sain heti töitä kun valmistuin. Teen innostavaa, mutta samalla toki uuvuttavaakin työtä. Ja kuulkaas ihmiset: teen sitä työtä, jota yhteiskunta on minut kouluttanut tekemään ja katson, että minulla on oikeus mutta samalla velvollisuus antaa työpanokseni Suomen -ja myös teidän hyväksenne-veromarkkojen muodossa.Noh, minua pännii tämä kurssikaverini röyhkeäkin haluttomuus (sanoo sen ihan suoraan) tehdä töitä. Hän nauttii elämästään kotiäitinä ja ihmettelee minun väsymystäni työasioista. Ymmärrän todellakin äitiyden merkityksen, kotitöiden merkityksen jne. mutta kyse on nyt siitä, että se vaan VITUTTAA että toiset eivät sitten jaksakaan tehdä sitä mihin yhteiskunnan verovarat ovat käyttäneet, vaan jäävät onnellisina pullakahveja miehelleen keittelemään. Samoin minua vituttaa se, että häntä suorastaan huvittaa meidän työssäkäyvien stressi eikä häntä jaksa kiinnostaa enää muutama vuosi valmistumisensa jälkeen mitkään ammatilliset asiat.
Call me bitter, call me weak, mutta vituttaa silti. Tällaiset päivät vitutuksen kirvoittavat, kun väsyttää, uuvuttaa ja karmea työkiire töissä ja sitten saan leiväntuoksuisen viestin sähköpostiini, että voi kun vauvan ja taaperon kanssa on ihana köllötellä sängyssä näin aurinkoisena kevätpäivänä sängyssä puoleenpäivään, miestä kotiin odotellessa.
No, taidan mennä nukkumaan kun huomenna pitää töihin.
Saahan se nyt syödä miestä, kun yhdessä ollaan luennot tarvottu läpi, suunniteltu ammatillisia kuvioita, visioitu tulevaisuutta ja saatu olla muutaman kymmenen ihmisen joukossa, jotka tämän meidän alan koulutuksen vuosittain Suomessa saavat. Sitten kun tulee lupausten lunastamisen aika, niin EI KIINNOSTA. Kyse ei ole siitä, että tämä ihminen haluaisi työhön sitten jossain vaiheessa, ei. Kun hän on sen varsin selväksi tehnyt, että aikoo vetää siitä ali mistä aita on matalin tästä hamaan tappiin saakka. Jos mies maksaa, niin hän ei halua töihin lähimpään kymmeneen vuoteen kuulemma.
Ei vittu, saa kai tämä nyt vituttaa!
No, nyt menen nukkumaan että jaksan taas huomenna edustaa.
Ihan oikeesti, pääsen paljon helpommalla kotona kuin töissä. Ehkä se on asenteestakin kiinni. Nautin nyt 40 veenä todella paljon tästä pullantuoksuisesta arjesta, jota kyllä ei rahahuoletkaan paina. Enkä silti usko, ettenkö arvostaisi sitä rahaa. Ja kyllä, meillä on 4 lasta, mutta siltikin kovin helppoa...Terveisiä lintukodosta=)
Olen itse kohta kolmevuotiaan lapsen yh-äiti. Akateemisesti koulutettu ja uraakin ehdin ennen lasta tehdä. Nyt kotiäitinä vielä jonkin aikaa ja kyllä tosiaan on ihanaa tämä elämä! Talous on kohtuullisella mallilla ja arki on leppoisaa, kahdestaan elellään ilman kelloa. Työhönpaluu on edessä, mikä sekin tuntuu mukavalta, aika aikaansa kutakin. Minä kyllä katson, että olen korkeasta koulutuksestani huolimatta oikeutettu myös tällaiseen hengähdystaukoon työelämästä, ei kai koulutus tarkoita sitä, että sitten painetaan koko työikä hulluna hommia. Veroja ehdin maksamaan vielä muidenkin edestä. Jokaisen henkilökohtaisia valintoja nää on, kyllä minuakin moni kadehtii. Ja samalla moni valittaa, kun on pakko mennä töihin taloudellisen tilanteen takia, jos puoliso tienaa 6000e/kk. En ymmärrä, mikä pakko. Kyllä se on oma valinta.
Oletpa ollut naiivi, jos et ole ymmärtänyt, että perhe on kaikkein tärkein ja avain siihen onneen. Itse sinkkuna ollessani olisin vaihtanut ilomielin akateemisen loppututkintoni perheeseen. No nyt on tutkinto, mies ja lapsi. Eikä töihin tosiaankaan ole kiirettä:)
kiikastaa. Haepa heti huomenaamulla itsellesi netisä mies ja ala sinäkin nauttia elämästä!
Mutta sitten taas mietin, että ehkä toisilla on vaan hyvät kulissit ja sisäpuolella kaikki ei olekaan oikeasti niin hyvin. Tulee ainakin itselle parempi mieli =)