Kokeeko osa naisista häpeällisenä se jos lapsia on useamman miehen kanssa?
Törmäsin tähän perhekerhossa, kun eräs äiti selvitti äärettömän vaivaantuneena toiselle äidille miksi hänellä on joka toinen viikko vain kaksi lasta mukanaan. Että se yksi on isällään, sillä omalla isällään... Jäin hieman kummeksuen miettimään tuota tilannetta. Onko tosiaan niin, että vielä tänäkin päivänä jotkut naiset kokevat sen useamman miehen kanssa lapsien hankkimisen häpeällisenä?
Itselläni on 2 lasta saman miehen kanssa, joten omaa kokemusta ei ole. Kunhan mietin.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
No mitä tämän äidin olisi pitänyt tehdä, kun tuli raskaaksi uuden miehen kansa? Abortoida lapsi, ettei vaan tuollainen mamma ala arvostelemaan? Vai onko niin, että kun nainen eroaa esimerkiki ensimmäisen lapsensa isästä, hän ei saa enää ikinä tulla uudelleen raskaaksi muidein kuin exänsä kanssa. Voi helvetti.
Eihän tässä tätä kysytty :O vaan häpeäaspektia.
Millainen äiti häpeää lastaan? Miksi se mies, joka jätti perheensä ei joudu häpeämään?
Kun on lapsia useamman miehen kanssa, niin on levitellyt lettuaan aika huolettomasti. Kyllä sitä sopii vähän miettiäkin.
No ehkä joku häpeää sitä, suurin osa ei. Minullakin kahden miesten kanssa lapsia, parasta mitä mulla on. MUTTA jos on kolmen eri miesten kanssa mielestäni kannattaa ehkä hieman katsoa peiliin, varsinkin jos pieni ikäero lapsilla...niiin nopsaa ei voi erota, rakentaa uuttaa, tietää mitä haluaa ja saada taas vauva....
Itse tiedän ettei siinä pitäisi olla mitään hävettävää, mutta kyllähän se oma arvomaailma kun oli siinä ydinperheen suosimisessa ja mies vain ottaa ja jättää niin kyllä mua hävettäisi olla kahden eri miehen lapsien äiti. Vaikka siihen ei oliskaan mitään syytä, muuta kuin se oma arvomaailma.
Ei mua varmaan hävettäis jos olisi lapsia kahden eri miehen kanssa, mutta jos olisi lapsia kolmelle tai useammalle miehelle tuntisin itseni jo todella halvaksi jakorasiaksi enkä ehkä haluaisi mainita asianlaitaa kellekään.
Hei mammat kumpi aiheuttaa teissä pahempaa av-raivoa: nainen jolla lapsia eri miehille vai vela?
Eiköhän ne elämänhallinnan puutteet ole tulleet jo muutakin kautta esille. Ja tilanne vielä yleensä pahentaa niitä entisestään. On siinä vähän syytä katsoa itseään ja miettiä, että miten "tässä taas kävi näin."
Minä olen hirveän hidas etenijä ihmissuhteissa, joten en ymmärrä ollenkaan sitä, että lapsia tulee parin kolmen vuoden välein eri miesten kanssa. Ei se minusta mitään häpeä ole, kummallista vain. Luulisi, että harkinta-aika uuden kumppanin kanssa olisi joka kerralla pitempi.
Vierailija kirjoitti:
Kun on lapsia useamman miehen kanssa, niin on levitellyt lettuaan aika huolettomasti. Kyllä sitä sopii vähän miettiäkin.
Niinniin. Jos on lapsia vaikka kolmelle miehelle niin onpa lettua levitelty 😂.
No eikai se häpeällistä oo mutta täytyy myöntää et mun tuttuna on muutamakin tällainen nainen jolla lapsia useamman kanssa ja kaikissa on joku sellainen sama piirre mitä en osaa sanoa tai oikein kuvaillakaan.
No ainakin se tekijä on yhteistä että ovat matalasti koulutettuja ja useasti työttömiäkin (tosin ei korkeastioulutetut kerkeekään välttämättä vääntämään lapsia kovin montaa, edes yhden miehen kanssa). Käyvät paljon baareissa ja on yhdenillanjuttuja ja muutenkin ihmeellisiä ihmissuhdekuvioita. Yhdella menee jopa niin et vanhin lapsi on mihen a kanssa. Seuraava lapsi miehen b kanssa joka on a:n serkku. Nyt odottaa lasta taas miehelle a.
Voi huoh näitä logiikan riemuvoittoja. Tutkitaampa mitkä ovat vaihtoehdot, jos osa naisista ei niin koe. Nehän ovat: kaikki kokevat tai kukaan ei koe.
Nyt sitten jokainen saa pienessä päässään miettiä mikä noista olisi se todennäköisin. Ei kukaan, osa (yksikin riittää), vai kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Millainen äiti häpeää lastaan? Miksi se mies, joka jätti perheensä ei joudu häpeämään?
Ei kai lasta kukaan häpeäkään.
Lapset monelle miehelle on yhä sosiaalisesti stigma tänä päivänä. Voimme kaikki näytellä, että se vaikuta sosiaaliseen asemaan ja minä-tuntemukseen, mutta kulttuurinen ilmapiiri ja vuosituhansien sosiaalinen perintö ei meistä poistu, vaikka kuinka hankaisimme. Se on syvempää ja tunnistamatonta minuutta. Ilman, että näitä tuntemuksia tarkastellaan aidosti ja esiin ottaen, niistä ei voida myöskään poistaa tuota stigmaa. Ja en missään nimessä tarkoita, että lapsen saaminen useammalle miehelle on väärin, tekee ihmisistä leväperäisiä, kevytmoraalisia tai huonompia. Yritän vain selittää, että sosiologiset kysymykset ovat moniulotteisesti läsnä kaikkien meidän elämässä.
Kukaan ei haluaisi epäonnistua missään. Ei varsinkaan itselle tärkeissä asioissa. Niin ihanaa ja parasta kuin lapset elämässä ovatkin, niin toivoisimme siihen liittyvän olevan mahdollisimman puhdasta ja vahingoittumatonta. En usko, että kukaan häpeää lapsiaan. Mutta se harmin, epäilyksen, katumuksen, sekavuuden, epävarmuuden ja joskus jopa raivon tunteet, jotka liittyvät epäonnistuneeseen parisuhteeseen, yksin jäämiseen tms voivat, huom voivat, joskus näkyä päälle päin epäröintinä kontekstista puhuessa. Arvaan, että tuolla äidillä nousi jokin epämääräinen tunnekimppu tilanteesta puhuessa päälle. Ehkä jopa ikävä sitä kolmatta lastaan ja sen vuoksi jutustelu ei sinusta tuntunut kevyeltä normaalilta. Myös se miten tulkitset toisen tunnetilan on sinusta ja omista kokemuksistasi lähtöisin. Siksi meidän on vaikea arvailla mitä kaikkea ihmisen sen hetkiseen tunnetilaan aidosti sisältyy, eihän kukaan meistä tiedosta sitä itsekään jatkuvasti.
Mun äidillä on lapsi vain yhden miehen kanssa. Taas vanhemmalla velipuolella on äiti jolla on lapsia ainakin kolmen miehen kanssa. Veljeni on näistä lapsista siis vanhin. Tuntuu että kaikilla lapsialla on asiat ihan sekaisin ja erilainen asema tuossa perheessä :( Veljeni muuttikin jossain vaiheessa lapsena meille asumaan. Muistan että lapsena oli riitaa esim siitä kun me lähdimme perheenä ulkomaille ja veljen sisarpuolet äitinsä kautta olivat aina tietenkin kateellisia kun heidän isänsä eivät vieneet matkoille, tuo on ainakin jäänyt mieleen.
Onhan se niin et jos nainen tekee lapsia vaikka kolmen eri miehen kanssa ja yhden lapsen isä tahtoo olla lapsen elämässä ja viedä vaikkapa matkoille ja toisen lapsen isä ei halua olla tekemisissä ollenkaan ja yhden isä asuukin kaikkien kanssa niin se voi tuntea olonsa surkeaksi jonka isää ei näy.
Itse en tekisi lapsia kuin yhden kanssa, niin oon läheltä seurannut tuon veljen toisen perheen tilannetta et eipä oo häävi lapsia kohtaan ajatellen...
Viimestään toinen kannattaa katsoa tarkkaan, koska kolmanneksi ei saa kuin juoppoja pummeja tms.
En tiedä miltä itsestä tuntuis kun ei oo lapsia vielä ollenkaan. Mutta tulee siinä kuva naisesta jolla vaikka lapsia kolmen eri miehen kanssa et kaikilleko sitä pitää lisääntyä..
No mitä tämän äidin olisi pitänyt tehdä, kun tuli raskaaksi uuden miehen kansa? Abortoida lapsi, ettei vaan tuollainen mamma ala arvostelemaan? Vai onko niin, että kun nainen eroaa esimerkiki ensimmäisen lapsensa isästä, hän ei saa enää ikinä tulla uudelleen raskaaksi muidein kuin exänsä kanssa. Voi helvetti.