Lue keskustelun säännöt.
"Kyllä opintotuella pärjää.."
Kyllästynyt
31.10.2016 |
En tajua iänikuisia kommentteja siitä, että nykyisin opiskelijoilla on niin ja niin paljon rahaa käytettävissään. On rahaa ryypätä ja rellestää joka viikko. Kyllä eläkeläisillä ja kotimammoilla on paljon vaikeampaa.
Itse opiskelen nyt toista vuotta yliopistossa ja saan opintotukea 505e/kk. Tästä lähtee pakollisina menoina vuokra 365e ja bussikortti 34e. Käteen jää siis noin satanen kuussa ja sillä ei paljoa juhlita.
Onko suurin osa opiskelijoista ihan oikeasti jotain pappa betalar-bimboja vai mistä ihmeestä on muodostunut käsitys suurista opintotuista?
Kommentit (34)
Kyllästynyt kirjoitti:
En tajua iänikuisia kommentteja siitä, että nykyisin opiskelijoilla on niin ja niin paljon rahaa käytettävissään. On rahaa ryypätä ja rellestää joka viikko. Kyllä eläkeläisillä ja kotimammoilla on paljon vaikeampaa.
Itse opiskelen nyt toista vuotta yliopistossa ja saan opintotukea 505e/kk. Tästä lähtee pakollisina menoina vuokra 365e ja bussikortti 34e. Käteen jää siis noin satanen kuussa ja sillä ei paljoa juhlita.
Onko suurin osa opiskelijoista ihan oikeasti jotain pappa betalar-bimboja vai mistä ihmeestä on muodostunut käsitys suurista opintotuista?
Varmaan siitä, että nykyinen tuki on luksusta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Jolloin opintotuki oli hyvin pieni ja eläminen piti rahoittaa lainalla, ( ellei pappa betalannut tai ei itse käynyt töissä.) Siitä se varmaan juontaa. Opiskelin itse siinä vaiheessa, kun muutos tuli ja jättäydyin kokopäiväiseksi opiskelijaksi, eihän tuella mitenkään leveästi elänyt ja oli se silloinkin toimeentulotukea pienempi, mutta ihmeellinen tunne, kun ei ollut pakko käydä töissä eikä ottaa lainaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja sitten jos uskaltaa valittaa niin kaikki sanovat vaan vastaan että opiskeluhan on ilmaista toisinnkuin siellä ulkomailla eikä ymmärretä ettå nykyään on melko pakko opiskella että töihin pääsisi ja hankala löytää töitä opintojen ohelle.
Olen ihmetellyt samaa. Minä saan vain opintotukea n. 300 euroa kuussa. Asun mieheni kanssa hänen omistamassaan kämpässä, joten asumistukea ei tipu. Lainaa on pakko nostaa, jotta pystyy maksamaan oman osuuden asumis- ja ruokakustannuksista. Ei ole varaa ryypätä, eikä myöskään halua nostaa enemmän lainaa, jotta pääsee ryyppäämään.
t. toinen yliopisto-opiskelija
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt kirjoitti:
En tajua iänikuisia kommentteja siitä, että nykyisin opiskelijoilla on niin ja niin paljon rahaa käytettävissään. On rahaa ryypätä ja rellestää joka viikko. Kyllä eläkeläisillä ja kotimammoilla on paljon vaikeampaa.
Itse opiskelen nyt toista vuotta yliopistossa ja saan opintotukea 505e/kk. Tästä lähtee pakollisina menoina vuokra 365e ja bussikortti 34e. Käteen jää siis noin satanen kuussa ja sillä ei paljoa juhlita.
Onko suurin osa opiskelijoista ihan oikeasti jotain pappa betalar-bimboja vai mistä ihmeestä on muodostunut käsitys suurista opintotuista?Varmaan siitä, että nykyinen tuki on luksusta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Jolloin opintotuki oli hyvin pieni ja eläminen piti rahoittaa lainalla, ( ellei pappa betalannut tai ei itse käynyt töissä.) Siitä se varmaan juontaa. Opiskelin itse siinä vaiheessa, kun muutos tuli ja jättäydyin kokopäiväiseksi opiskelijaksi, eihän tuella mitenkään leveästi elänyt ja oli se silloinkin toimeentulotukea pienempi, mutta ihmeellinen tunne, kun ei ollut pakko käydä töissä eikä ottaa lainaa.
Hinnat ovat myös vuosien saatossa kallistuneet koko ajan.
Niinpä me saatiin miehen kans vielä viime vuonna n. 1000e ja kaikki pakolliset laskut (vuokra,netti,vesi,sähkö,kotivakuutus ja puhelin)kun oli maksettu niin ruokaan ja kaikkeen ns. ylimääräseen jäi 100e kahelle ihmiselle. Lainaa oli pakko ottaa. Onneksi mies sai kesällä vakituisen työpaikan opiskelujen oheen niin ei laina summa ehtinyt "kuin" 8000euroon :|
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse ainakin kävin kaksi viimeistä opiskeluvuotta täysiaikaisessa työssä (ja tietenkin aiemminkin tein töitä opintojen ohessa). Sillä tavalla tulin toimeen, kun opiskelin yliopistossa.
Miksette nosta lainaa? Puoli-ilmaista rahaa (jos valmistuu ajoissa) pienellä korolla. Eipä tarvisi valittaa liian pienestä opintotuesta ja voisi jopa elää ihan jonkin arvoista elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksette nosta lainaa? Puoli-ilmaista rahaa (jos valmistuu ajoissa) pienellä korolla. Eipä tarvisi valittaa liian pienestä opintotuesta ja voisi jopa elää ihan jonkin arvoista elämää.
Pakkohan sitä välillä onkin ottaa, jos tulee jotain yllättävää menoa. Joka kuukausi en sitä kuitenkaan rupea nostamaan - 5 vuodessa siitä saa nimittäin kerrytettyä itselleen jo aika kivan velan ennen kuin on edes päässyt työelämään. Ja vaikka itse opiskelen alalle, jolle työllistymisen pitäisi onnistua hyvin, tuntuu lainan ottaminen aikamoiselta riskiltä. -Ap
Mulla on lainaa maksettavana opintojen jälkeen 13 700€ (laskettu 1.8.2017 tulevien muutoksien mukaan) ja siitä summasta saan hyvitystä 30% eli maksettavaa jää 9590€, mikä ei ole iso lainasumma. On tyhmää olla ottamatta lainaa, jos et käy opintojen ohella töissä, koska sillä takaisit itsellesi edes jonkin arvoisen elämän eikä tarvitse kituutella ja valittaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksette nosta lainaa? Puoli-ilmaista rahaa (jos valmistuu ajoissa) pienellä korolla. Eipä tarvisi valittaa liian pienestä opintotuesta ja voisi jopa elää ihan jonkin arvoista elämää.
Pakkohan sitä välillä onkin ottaa, jos tulee jotain yllättävää menoa. Joka kuukausi en sitä kuitenkaan rupea nostamaan - 5 vuodessa siitä saa nimittäin kerrytettyä itselleen jo aika kivan velan ennen kuin on edes päässyt työelämään. Ja vaikka itse opiskelen alalle, jolle työllistymisen pitäisi onnistua hyvin, tuntuu lainan ottaminen aikamoiselta riskiltä. -Ap
Sijoita se lainaraha. Saat tuottoja ja sulla on mistä maksaa jos joskus tarvitset. Vain tyhmä jättää opintolainan nostamatta.
Sit toinen vinkki; tee töitä.
Nosti opintolainani täysmääräisenä ja käytin ne asunnon omarahoitusosuuteen.
Valintoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllästynyt kirjoitti:
En tajua iänikuisia kommentteja siitä, että nykyisin opiskelijoilla on niin ja niin paljon rahaa käytettävissään. On rahaa ryypätä ja rellestää joka viikko. Kyllä eläkeläisillä ja kotimammoilla on paljon vaikeampaa.
Itse opiskelen nyt toista vuotta yliopistossa ja saan opintotukea 505e/kk. Tästä lähtee pakollisina menoina vuokra 365e ja bussikortti 34e. Käteen jää siis noin satanen kuussa ja sillä ei paljoa juhlita.
Onko suurin osa opiskelijoista ihan oikeasti jotain pappa betalar-bimboja vai mistä ihmeestä on muodostunut käsitys suurista opintotuista?
Samaa ihmettelen. Nostan täydet lainat ja teen töitä opintojen ohessa. Omat terveyskulut ja psykoterapian omavastuuosuus ruoasta puhumattakaan ei ole mitään ilmaista lystiä. Juhlin joskus, mutta baarissa saatan juoda sen yhden halvimman, koska muuhun ei ole varaa. Ei mulla olis varaa juoda edes sitä yhtä silloin tällöin, jos en kävisi töissä. Säästän monista kuluista: en käy kampaajalla, värjään hiukset itse, ostan meikkejä harvoin, vaatteita vain silloin, kun edelliset lahoo päälle, kuljen pyörällä, hoidan terveyttäni puoli-ilmaisilla tai ilmaisilla urheilumuodoilla jotta saisin fyysisen terveyteni kuntoon, toisinaan paastoan ja olen muutenkin hoikka. Yritän taas välttää herkkujen ostoa, sillä niihin voi mennä rahaa eivätkä ole hyväksi terveydelle (aikaisemmin pidettiin miehen kanssa yksi herkkupäivä viikossa), reissaan Suomen sisällä harvoin ja etsin aina halvimman liikkumismuodon, ei käydä leffoissa eikä tehdä miehen kanssa yhdessä mitään, mikä vie rahaa (paitsi tehdään ruokaa). Elämä rajoittuu kotiin, kouluun ja harrastuksiin, jotka kustantaa 0-60 euroa vuodessa. En käy opiskelijabileissä, vaan joskus tapaan ystäviä illanvieton merkeissä. Niihin ei kyllä paljon uppoa rahaa. En edes ymmärrä, miten joku voisi käyttää baariin edes 30 euroa, joka on jo ihan jäätävä summa.
Vierailija kirjoitti:
Nosti opintolainani täysmääräisenä ja käytin ne asunnon omarahoitusosuuteen.
Valintoja.
Hienoa että jollakin on mahdollisuus tehdä valintoja. Itsellä psykoterapia ja fyysiset sairaudet fysioterapioineen ja lääkkeineen päivineen vie aika ison osan lainoista ja palkasta. Haaveilen tilanteen parantumisesta, että saisin jotain säästöönkin edes joskus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt kirjoitti:
En tajua iänikuisia kommentteja siitä, että nykyisin opiskelijoilla on niin ja niin paljon rahaa käytettävissään. On rahaa ryypätä ja rellestää joka viikko. Kyllä eläkeläisillä ja kotimammoilla on paljon vaikeampaa.
Itse opiskelen nyt toista vuotta yliopistossa ja saan opintotukea 505e/kk. Tästä lähtee pakollisina menoina vuokra 365e ja bussikortti 34e. Käteen jää siis noin satanen kuussa ja sillä ei paljoa juhlita.
Onko suurin osa opiskelijoista ihan oikeasti jotain pappa betalar-bimboja vai mistä ihmeestä on muodostunut käsitys suurista opintotuista?Samaa ihmettelen. Nostan täydet lainat ja teen töitä opintojen ohessa. Omat terveyskulut ja psykoterapian omavastuuosuus ruoasta puhumattakaan ei ole mitään ilmaista lystiä. Juhlin joskus, mutta baarissa saatan juoda sen yhden halvimman, koska muuhun ei ole varaa. Ei mulla olis varaa juoda edes sitä yhtä silloin tällöin, jos en kävisi töissä. Säästän monista kuluista: en käy kampaajalla, värjään hiukset itse, ostan meikkejä harvoin, vaatteita vain silloin, kun edelliset lahoo päälle, kuljen pyörällä, hoidan terveyttäni puoli-ilmaisilla tai ilmaisilla urheilumuodoilla jotta saisin fyysisen terveyteni kuntoon, toisinaan paastoan ja olen muutenkin hoikka. Yritän taas välttää herkkujen ostoa, sillä niihin voi mennä rahaa eivätkä ole hyväksi terveydelle (aikaisemmin pidettiin miehen kanssa yksi herkkupäivä viikossa), reissaan Suomen sisällä harvoin ja etsin aina halvimman liikkumismuodon, ei käydä leffoissa eikä tehdä miehen kanssa yhdessä mitään, mikä vie rahaa (paitsi tehdään ruokaa). Elämä rajoittuu kotiin, kouluun ja harrastuksiin, jotka kustantaa 0-60 euroa vuodessa. En käy opiskelijabileissä, vaan joskus tapaan ystäviä illanvieton merkeissä. Niihin ei kyllä paljon uppoa rahaa. En edes ymmärrä, miten joku voisi käyttää baariin edes 30 euroa, joka on jo ihan jäätävä summa.
Miten sulla ei ole varaa mihinkään, kun nostat lainat ja teet vielä töitä? Mä en käy töissä vaan saan tuet ja lainan ja silti on varaa syödä hyvin, terveellisesti ja monipuolisesti ja välillä herkutella ja käydä ravintoloissa (1-2krt/kk) lisäksi on varaa saliin ja lisäravinteisiin. Käyn myös kerran vuodessa festareilla ja keikoilla varmaan 4 kertaa vuodessa. Käyn baarissa kerran kuussa. Shoppailen silloin kun tekee mieli. Teen ulkomaanreissuja joskus, tänäkin vuonna tuli kahden viikon reissu + pitkä viikonloppuloma. Ja nämä kaikki ihan opintotuella vaan.. Mihin sun rahat sitten menee?
Ja tottakai maksan pakolliset kulut, vuokran, sähkön, bensan, vakuutukset, lääkkeet, lääkärit jne..
Vierailija kirjoitti:
Kyllästynyt kirjoitti:
En tajua iänikuisia kommentteja siitä, että nykyisin opiskelijoilla on niin ja niin paljon rahaa käytettävissään. On rahaa ryypätä ja rellestää joka viikko. Kyllä eläkeläisillä ja kotimammoilla on paljon vaikeampaa.
Itse opiskelen nyt toista vuotta yliopistossa ja saan opintotukea 505e/kk. Tästä lähtee pakollisina menoina vuokra 365e ja bussikortti 34e. Käteen jää siis noin satanen kuussa ja sillä ei paljoa juhlita.
Onko suurin osa opiskelijoista ihan oikeasti jotain pappa betalar-bimboja vai mistä ihmeestä on muodostunut käsitys suurista opintotuista?Varmaan siitä, että nykyinen tuki on luksusta verrattuna aikaisempaan tilanteeseen. Jolloin opintotuki oli hyvin pieni ja eläminen piti rahoittaa lainalla, ( ellei pappa betalannut tai ei itse käynyt töissä.) Siitä se varmaan juontaa. Opiskelin itse siinä vaiheessa, kun muutos tuli ja jättäydyin kokopäiväiseksi opiskelijaksi, eihän tuella mitenkään leveästi elänyt ja oli se silloinkin toimeentulotukea pienempi, mutta ihmeellinen tunne, kun ei ollut pakko käydä töissä eikä ottaa lainaa.
Ennen oli ennen, nyt on nyt. Nykyään ei pelkällä opintotuella pärjää, vaan tosiaan on pakko nostaa lainaa tai käydä töissä. Ei se vuokran jälkeen jäävä tyypillinen 0-150e riitä elämiseen vaikka olisi kuinka säästeliäs. Puhelin ja netti ovat opiskelijalle pakolliset, siihen kotivakuutus, sähkölasku ja pari kirjahankintaa niin hups, eipä olekaan rahaa ruokaan, vaatteisiin tai lääkkeisiin. Niitä ilman ei opiskelijakaan pärjää.
Mua ärsyttää suunnattomasti se, että sellasia ihmisiä haukutaan bimboiksi, lompakkoloisiksi, kultalusikka perseessä syntyviksi jne, joiden vanhemmat maksaa elämisen. Jos vanhemmilla on rahaa maksaa, niin mikä tässä on ongelmana?
Mun vanhemmat maksoivat mun kuluni opiskelu aikoina, eli asunnon kulut (sähkö, vesi, kotivakuutus, vuokra jne ja auton verot ja vakuutukset (polttoaineet halusin maksaa itse)
Olisivat jopa ostaneet mulle asunnon, mutta tähän en halunnut suostua. Vaikka tiedän, ettei se heidän taloudellista tilannettaan olisi heikentänyt, niin siltikin en tähän suostunut.
Ruoat, vaatteet, auton polttoaineet maksoin itse.
Minkä minä sille mahdan, että aikoinaan satuin syntymään perheeseen, jossa ollaan varakkaita? Repisin sen kultalusikan perseestäni pois, jos voisin. Vaikea vain on itse päättää, mihin sitä syntyy.
En koe kuitenkaan olevani mikään lellipentu. Pyrin jo nuoresta alkaen ottamaan vastuuta elämästä, vaikka vanhemmat ovatkin koittaneet mua kasvattaa niin, että meillä raha kasvaa ns. puissa, senkus noukit menemään.
Nykyään olen työelämässä ja maksan kaikki kulut ihan itse.
En koe lainkaan syyllisyyttä siitä, että "maksatutin" vanhemmillani opiskeluni. Itse he sitä halusivat ja he eivät siitä ongelmiin joutuneet, joten kaikki voittaa.
Tiedän, ettei kaikilla tälläistä mahdollisuutta ole elää noin, mutta ei sen pitäisi olla keneltäkään pois, jos joillakin se mahdollisuus on.
Ei kaikki rikkaat ole kusipäitä ja itseään täynnä olevia, leuhkia hienohelmoja.
Minä en tätä asiaa opiskelu aikoina edes hyville ystävilleni maininnut, koska he olivat vähävaraisista perheistä lähtöisin. Matalaa profiilia pidin ja pidän edelleen.
Itse opiskelin 2000-luvun alussa. Tuolloin pärjäsin ihan kohtuu hyvin opintotuella kun katsoi mihin tuhlasi ja asui vaatimattomammin. Ihan hyvää elämää kuitenkin yleisesti ottaen. Enää ei pelkällä opintotuella pärjää. Kaikki on niin paljon kallimpaa. Kyllä saisi nostaa opiskelijoiden tukia tai vähintään taata kaikille edullinen asuminen, jolloin rahat voi saada riittämään.
Eikös ensi vuonna opintoraha tipu noin sata euroa? Ja lainaosuus nousee 400€ -> 650€.
Olen joutunut nostamaan täydet lainat opintojen alusta alkaen ja pärjään kyllä, vaikka vuokran jälkeen käteen jää 110€, josta täytyy maksaa ruoka, cesi, sähkö, puhelin/netti, liikkuminen ja mahdollinen harrastaminen.
Olen käynyt kaksissa opiskelijabileissä kahden opiskeluvuoden aikana, ehkä ensi vuonna taas! Ei todellakaan ole varaa ryypätä joka kuukausi. Harmikseni autoni (halvat ylläpitokulut verrattuna moneen) hajosi ja jouduin tämän vuoksi lopettamaan työt. Tein kotisairaanhoitoa toisella paikkakunnalla, sieltä olisi töitä tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta kun ei pääse :(
Joku kysyi miksi ei ottaisi lähes ilmaista lainaa? Itseä vituttaa, että lainaosuuden nousun vuoksi minulla on valmistuessani lähemmäs 23 000€ velkaa :)
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää suunnattomasti se, että sellasia ihmisiä haukutaan bimboiksi, lompakkoloisiksi, kultalusikka perseessä syntyviksi jne, joiden vanhemmat maksaa elämisen. Jos vanhemmilla on rahaa maksaa, niin mikä tässä on ongelmana?
Mun vanhemmat maksoivat mun kuluni opiskelu aikoina, eli asunnon kulut (sähkö, vesi, kotivakuutus, vuokra jne ja auton verot ja vakuutukset (polttoaineet halusin maksaa itse)
Olisivat jopa ostaneet mulle asunnon, mutta tähän en halunnut suostua. Vaikka tiedän, ettei se heidän taloudellista tilannettaan olisi heikentänyt, niin siltikin en tähän suostunut.
Ruoat, vaatteet, auton polttoaineet maksoin itse.
Minkä minä sille mahdan, että aikoinaan satuin syntymään perheeseen, jossa ollaan varakkaita? Repisin sen kultalusikan perseestäni pois, jos voisin. Vaikea vain on itse päättää, mihin sitä syntyy.
En koe kuitenkaan olevani mikään lellipentu. Pyrin jo nuoresta alkaen ottamaan vastuuta elämästä, vaikka vanhemmat ovatkin koittaneet mua kasvattaa niin, että meillä raha kasvaa ns. puissa, senkus noukit menemään.
Nykyään olen työelämässä ja maksan kaikki kulut ihan itse.
En koe lainkaan syyllisyyttä siitä, että "maksatutin" vanhemmillani opiskeluni. Itse he sitä halusivat ja he eivät siitä ongelmiin joutuneet, joten kaikki voittaa.
Tiedän, ettei kaikilla tälläistä mahdollisuutta ole elää noin, mutta ei sen pitäisi olla keneltäkään pois, jos joillakin se mahdollisuus on.
Ei kaikki rikkaat ole kusipäitä ja itseään täynnä olevia, leuhkia hienohelmoja.
Minä en tätä asiaa opiskelu aikoina edes hyville ystävilleni maininnut, koska he olivat vähävaraisista perheistä lähtöisin. Matalaa profiilia pidin ja pidän edelleen.
Olet oikeassa eikä tuossa mitään väärää ole. Ehkä kultalusikka perseessä- kommentit tulee sellaisessa kohdassa, kun ihmetellään, miksi kaikki opiskelijat eivät laita opintolainaansa korkeakorkoiselle tilille, tai osakesalkkuun. Jos on niin vieraantunut todellisuudesta, ettei tajua, että kaikilla niitä maksavia ja jelppaavia vanhempia ei ole. Että joillakin se opintovelka ei maadu tilillä, vaan menee kirjaimellisesti elämiseen. Siitä se nimitys tulee eikä koske sinua, koska ethän sinä ole todellisuudesta vieraantunut, vaan selvästi jalat maassa. Älä ota siis itseesi :).
Hienoa, että olet löytänyt noin halvan asunnon. Omani maksaa hieman enemmän, vaikka on opiskelija-asunto. Lisäksi pakollinen kotivakuutus on oltava ja sekin maksaa. Itselleni jää opiskelijana pakollisten menojen jälkeen noin 50€ kuukaudessa. On kyllä tullut opittua tekemään halvalla hyvää ruokaa, mutta onhan tää aika rasittavaa.