Kouluruokien ravintosisällöt luettavissa. Broileri-juureskeitto 38kcal 100g, pitää nälän?

Kouluruoka pitäisi laittaa maksulliseksi, koska yhteiskunnalla ei ole rahaa tarjota kunnon ruokaa.

Suomessa margariinileipä, puuro ja rasvaton maito perustuu maatalouspolitiikkaan, EI terveyttä edistävään ruokavalioon, tieteellisestä tutkimuksesta puhumattakaan. 

Viljavalmisteita (puuro, leipä, näkkileipä, riisi, pasta, makaroni, mysli jne...) ei raavaskaan mies tarvitse kahta annosta enempää päivässä, koska sisältävät paljon hiilihydraatteja ja vähän ravinteita, sillä muuten ei jaksa syödä kasviksia riittävästi päivässä, joita tulisikin olla jokaisella aterialla vähintään puolet aterian koosta. 

Terveelliset ravitsemussuositukset yli 2-vuotiaalle ovat:

Päivittäisestä energiasta lähes 40%  pitäisi tulla hyvistä rasvoista. Aikuisen perusruokavaliossa tämä tarkoittaa lähes 100 grammaa rasvoja.

Hyviä rasvoja ovat: villi kala, pähkinät, siemenet, manteli, avokado, kananmuna, kylmäpuristetut LUOMU kasviöljyt tummassa lasipullossa, koska ainoastaan kylmäpuristettu kookosöljy kestää valoa, mutta muut ei. Sekä eläinrasvat (luomu, niittyliha ja riista ovat parhaimpia). ÄLÄ SYÖ margariinia tai muitakaan prosessoituja kasviöljyjä (pullomargariini, kasvirasvakermat jne...).

Proteiinia tulisi saada 1-2 grammaa per painokilo (normaali paino). 100 grammaa lihaa, sisäelimiä tai kalaa sisältää n. 20 grammaa proteiinia (riippuen lihan tai kalan rasvaprosentista), yksi kananmuna n. 7 grammaa ja 1dl maitoa, piimää, viiliä tai jogurttia 3 grammaa. Proteiinin liian vähäinen saanti johtaa vääjäämättä lihasmassan ja luuntiheyden menettämiseen sekä immuniteetin heikkenemiseen.

Ja paljon kasviksia, hedelmiä, vihanneksia, juureksia, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja. Aikuisella vähintään 500 grammaa päivässä, mutta mieluummin 1000 grammaa.

Ja juo ainoastaan vettä, ei maitoa, ei limsaa, ei sokerimehuja, ei kivennäisvesiä tai mitään muutakaan. Valio ei edes kerro, miten maito prosessoidaan. Moni pystyy käyttämään ulkomaisia maitotuotteita, mutta suomalaisia ei, joten suomessa maito pilataan joko prosessoinnilla tai lehmien rehu pilaa maidon. Suomessa maito on pelkkää maatalouspolitiikkaa, ei muuta.

Vain alle 10 % suomalaisista syö suositusten määrän kasviksia, vihanneksia, juureksia, hedelmiä, papuja, linssejä, herneitä ja marjoja päivässä. Osa ei lainkaan ja loput siltä väliltä.

Syöthän D-vitamiinia?

Iho muodostaa auringosta D-vitamiinia keskikesällä ja keskipäivällä, jopa 500µg puolessa tunnissa (elimistö hajottaa ylimäärän, joten liikaa sitä ei saa). Ruuasta D-vitamiinia saa muutaman mikrogramman päivässä, riippuen mitä syö.

Suomessa alle 1-vuotias saa tippapullosta D-vitamiinia 10µg / vrk ja korvikkeesta (1dl korviketta sisältää 1,1 - 1,3µg D-vitamiinia) 10-20µg/vrk. Eli yhteensä alle 1-vuotias saa D-vitamiinia 20-30µg / vrk, riippuen paljonko korviketta menee. Ja tämä riittää alle 1-vuotiaalle.

D-vitamiinin tarve kasvaa painon ja iän mukaan. EFSA:n turvallinen D-vitamiinin saanti päivässä on yli 1-vuotiaalle 50µg päivässä ja yli 10-vuotiaalle 100µg päivässä.

Virallisia suosituksia korkeampia D-vitamiinitasoja puoltavia tutkimuksia tulee jatkuvasti, viikoittain. Suomessa ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) matalat (10µg/päivä) D-vitamiinisuositukset näyttävät yhä fossiilisemmilta. Ne riittävät vastasyntyneille sekä kissoille ja pienille koirille.

Puolessatoista litrassa on jo kuutisensataa kaloria. Kyllä sillä jaksaa ihan hienosti.

Runsaasti hiilaria, niukasti prodea, ei lainkaan rasvaa. Laitosruuan laatukriteerit.

No jos nyt söisi vähän enemmän kuin 100g. Lisäksi leipää ja hedelmä, niin ihan normaali lounas. En ymmärrä... Aamupala kotona, välipala kotona ja päivällinen sekä iltapala kotona.

Googlaa laitosruokakriteerit. Niitä noudatetaan kouluissa jotta Kelalta saa kouluruokatukea. Lopputuloksena on ravinneköyhää hiilihydraattipitoista einestä. Ruoka kun ei saa maksaa mitään.

Mikä ongelma? Kai hän sitä keittoa syö enemmän kuin 100g? Täysin normaalilta lounaalta kuulostaa.

Ai että ihan tänään on tuollainen päivä. Mites ne muut päivät? Ja oletan että lapsi saa syödä enemmän kuin kaksi desiä....

Tottakai ottaa lautasellisen eikä vain 100g. Mutta jos ajattelee kulutusta liikuntatunteineen niin jää vajaalle energiansaanti. Ei ihme että välipala-automaatit ja omat eväät on monella käytössä. Siinä mannapuurossa olisi tuplamäärä energiaa tuohon keittoon verraten. 

Pahinta on mielestäni puuropäivät. Puuro on pelkkää hiilaria, siihen marjakeittoa päälle ja taas vähän lisää hiilaria. Oheen leipä sipaisumargariinilla ja kas siinäpä sitä hiilaria. Ei paljon pelasta se kinkkumakkarasiivu, joka proteiinin virkaa toimittaa.

Vierailija kirjoitti:

Puolessatoista litrassa on jo kuutisensataa kaloria. Kyllä sillä jaksaa ihan hienosti.

Kuinka luulet teinin saavan keittoa puolitoista litraa jos ruokalassa olemisesta tulee huomautus jo kun syö ensimmäistä annosta? Näin ainakin minun teinipojalleni on käynyt kun hän oli halunnut syödä jotain mieluista ruokaa kaikessa rauhassa. Ei ollut siis melunnut tai häiriköinyt vaan tosiaankin syönyt. Poika valittaa muutenkin ruokiksen lyhyyttä. Esim. raasteet ja salaatit jäävät syömättä juuri kiireen vuoksi.

Tuossa on laskettu liemi mukaan, sehän on vettä. Jos lapsi vähän kauhaisee sattumia, kalorimäärä moninkertaistuu. 

Missään nimessä ei kouluruoasta maksullista. Siinä lapset eriarvoistuvat, osalla on huippumätöt, osalla ei mitään, osa syö mikropitsaa ja muutama ostaa sitä kouluruokaa.

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on mielestäni puuropäivät. Puuro on pelkkää hiilaria, siihen marjakeittoa päälle ja taas vähän lisää hiilaria. Oheen leipä sipaisumargariinilla ja kas siinäpä sitä hiilaria. Ei paljon pelasta se kinkkumakkarasiivu, joka proteiinin virkaa toimittaa.

Kotona voi sitten syödä paketin voita ja kilon possua, niin tulee riittävästi proteiinia ja rasvaa. En ymmärrä tätä vouhotusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolessatoista litrassa on jo kuutisensataa kaloria. Kyllä sillä jaksaa ihan hienosti.

Kuinka luulet teinin saavan keittoa puolitoista litraa jos ruokalassa olemisesta tulee huomautus jo kun syö ensimmäistä annosta? Näin ainakin minun teinipojalleni on käynyt kun hän oli halunnut syödä jotain mieluista ruokaa kaikessa rauhassa. Ei ollut siis melunnut tai häiriköinyt vaan tosiaankin syönyt. Poika valittaa muutenkin ruokiksen lyhyyttä. Esim. raasteet ja salaatit jäävät syömättä juuri kiireen vuoksi.

Te olette näitä Kaikki on aina ja kaikkialla huonosti -tyyppejä? Oletan että ruokatauko on normaalin 30min niinkuin kaikkialla muuallakin. Valtaosassa työpaikoista ruokatunti on tuon verran, jos poika suorittaa asepalveluksen niin ruokatauko on aika tarkkaan tuon verran. Ikävää jos lapsi syö niin hitaasti ettei ehdi saada vatsaansa täyteen.

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on laskettu liemi mukaan, sehän on vettä. Jos lapsi vähän kauhaisee sattumia, kalorimäärä moninkertaistuu. 

Missään nimessä ei kouluruoasta maksullista. Siinä lapset eriarvoistuvat, osalla on huippumätöt, osalla ei mitään, osa syö mikropitsaa ja muutama ostaa sitä kouluruokaa.

Vai että eriarvoistuvat. Jo nyt siellä ilmaisen appeen ääressä on näitä, jotka syö, toiset ei syö, osa käy kaupasta omalla rahalla roiskeläppää ja toiset syö jotain järkevämpää kuin kouluruoka. Näin siis yläkoulussa.

On ne lautasten mallitkin muuttuneet, jos ja kun muka edes vetäisivät puolentoista litraa. ja jos aika on tiukalla, miten siinä kykenee jonottamaan lisäannosta.

- -

Ruoka, uni, liikunta.

Rauha, kuri, kunnioitus.

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Puolessatoista litrassa on jo kuutisensataa kaloria. Kyllä sillä jaksaa ihan hienosti.

Kuinka luulet teinin saavan keittoa puolitoista litraa jos ruokalassa olemisesta tulee huomautus jo kun syö ensimmäistä annosta? Näin ainakin minun teinipojalleni on käynyt kun hän oli halunnut syödä jotain mieluista ruokaa kaikessa rauhassa. Ei ollut siis melunnut tai häiriköinyt vaan tosiaankin syönyt. Poika valittaa muutenkin ruokiksen lyhyyttä. Esim. raasteet ja salaatit jäävät syömättä juuri kiireen vuoksi.

Teini-ikäinen syö koko 30-45 min ajan ja keskittyy syömiseen täysillä muuta häsläämättä, silti jää nälkä? Poikasi olisi tärkeää opetella syömään nopeammin, ei työelämässäkään ole kahden tunnin ruokataukoja. 

Ja terveellisiä osia ruoasta jää puuttumaan. Poika mättää puoli tuntia naamaan jauhelihapihviä ja lihapullaa, ei ihme että tulee valitusta, tuossahan normaalitahtinen syöjä ehtii syödä useita kymmeniä kappaleita. 

Jokin tarinassasi mättää. 

Koulussa vaikuttaa missä vaiheessa luokka ruokailee. Ne sattumat voi olla keitosta loppu, jos ruokailu tapahtuu loppuvaiheessa. Ekat kauhoo lihat ja perunat, lopuille jää liemi ja kasviksia. Osassa ruuissa on rajoituksia paljon saa ottaa, että riittää kaikille mm. lihapullat, pinaattiletut. 

Itse koen että keitto ei kuulu lounaalle juuri energianiukkuuden vuoksi, on kuitenkin tärkein pääateria. Päivälliselle keitto jo sopii, koska kulutus alkaa kääntyä laskuun iltaa kohti. 

Vierailija kirjoitti:

Tottakai ottaa lautasellisen eikä vain 100g. Mutta jos ajattelee kulutusta liikuntatunteineen niin jää vajaalle energiansaanti. Ei ihme että välipala-automaatit ja omat eväät on monella käytössä. Siinä mannapuurossa olisi tuplamäärä energiaa tuohon keittoon verraten. 

Kouluruoka on vain yksi osa päivän ruokailuista. Kotona sitten syö varmasti saavillisen   =)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuossa on laskettu liemi mukaan, sehän on vettä. Jos lapsi vähän kauhaisee sattumia, kalorimäärä moninkertaistuu. 

Missään nimessä ei kouluruoasta maksullista. Siinä lapset eriarvoistuvat, osalla on huippumätöt, osalla ei mitään, osa syö mikropitsaa ja muutama ostaa sitä kouluruokaa.

Vai että eriarvoistuvat. Jo nyt siellä ilmaisen appeen ääressä on näitä, jotka syö, toiset ei syö, osa käy kaupasta omalla rahalla roiskeläppää ja toiset syö jotain järkevämpää kuin kouluruoka. Näin siis yläkoulussa.

Silloin vähän vanhempi lapsi tekee itse päätöksen syömisistään. 

Kurjaa, jos ekaluokkalaista rankaistaan väkisin huonojen/laiskojen vanhempien päätöksistä ostaa se roiskeläppä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pahinta on mielestäni puuropäivät. Puuro on pelkkää hiilaria, siihen marjakeittoa päälle ja taas vähän lisää hiilaria. Oheen leipä sipaisumargariinilla ja kas siinäpä sitä hiilaria. Ei paljon pelasta se kinkkumakkarasiivu, joka proteiinin virkaa toimittaa.

Kotona voi sitten syödä paketin voita ja kilon possua, niin tulee riittävästi proteiinia ja rasvaa. En ymmärrä tätä vouhotusta.

Ei tarvitse lapselliseksi ruveta. Kouluruoka on täysin ala-arvoista mahantäytettä, jos sitäkään. Kouluruokaa ohjaa laitosruoan laatukriteerit, joissa ei edes tarvitse pyrkiä ravitsemussuosituksiin. Ei tarvitse syödä paketillista voita tai kiloa possua, kilossa possua on aivan liikaa proteiinia ja rasvan lähteenä voi toki on oivallinen, muttei yksin riitä. Olen aidosti huolissani niistä lapsista, jotka joutuvat elämään kouluruuan ja kotona tarjottavan einespaskan ristiaallokossa. Kuinka sairaita aikuisia heistä kasvaa, kun jo lapsilla on sairauksia, joita ennen oli vain aikuisilla.

Mitä sinä lapsillesi tarjoat kotona, jos mielestäsi koulussa on ok tarjota puuroa, sokerikeittoa ja leipää, eli 90 prosenttia nopeaa hiilaria, ei lainkaan proteiinia ja rasvaa?