Lue keskustelun säännöt.
Uskovaisen miehen kanssa seurustelu
30.10.2016 |
Olen seurustellut jonkin aikaa uskovaisen miehen kanssa. Hän on komea, rento ja kaikin puolin tosi ihana. Ei tuo uskoaan mitenkään erityisesti esiin, mutta olen siitä joskus kysellyt ja hän on TODELLA vakavissaan uskonsa suhteen. Mietin, että voikohan tämä tulla suhteessa pitemmän päälle ongelmaksi, sillä itse en kuulu edes kirkkoon enkä ole millään lailla uskovainen/hengellinen. Onko kellään kokemuksia?
Kommentit (11)
Älä anna sen haitata. Kunnon mies!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä se. Mielikuviyusolennot kuuluvat leikki-ikään. Miehesi on jämähtänyt 5-vuotiaan tasolle.
Voisitko keskustella miehen kanssa avoimesti mikä sinua huolettaa ja niin edelleen?
Viimeistään siinä vaiheessa kun tulee lapsia niin on oletettavissa ongelmia ellet myönny kaikkiin miehen lapsia ja uskontoa koskeviin näkemyksiin. Eli nuo asiat on käytävät läpi ennen vakavampaa seurustelua. Mieti lisäksi miten suhde toimii jos mies haluaa mennä sunnuntaina kirkkoon ja sinä makaat krapulassa sängynpohjalla. Onko ok että mies menee yksin vai haluaako jossain vaiheessa sinut mukaan? Pettyykö mies kuitenkin ellet käänny hänen uskontoonsa? Sanoisin että seurustele toki, mutta ennen lapsia tai naimisiinmenoa on nuo kynnyskysymykset selvitettävä.
On kokemusta ja eroon päätyi 8v yhdessäolon jälkeen. Siinä vaiheessa kun lapsia oli tarkoitus hankkia niin erimielisyydet saivatkin ihan uudet mittasuhteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Katseles vähän tarkemmin, ennen kuin teet mitään isoja ratkaisuja. Moni ongelmapesäke on uskovainen olevinaan, mutta luulee, että se oikeuttaa kaikkeen. Katsos kun Jesse antaa aina anteeksi, ihmisistä ei niin väliä.
Vierailija kirjoitti:
On kokemusta ja eroon päätyi 8v yhdessäolon jälkeen. Siinä vaiheessa kun lapsia oli tarkoitus hankkia niin erimielisyydet saivatkin ihan uudet mittasuhteet.
Voisitko kertoa tästä lisää? Mies on siis kaikin puolin ihana ja "normaali", mutta puhui uskostaan ja jumalasta ja kaikesta muusta jotenkin todella hurmiossa. Hetken jopa mietin, että onko se ihan tosissaan, mutta oli hän. Siis ihan oikeasti uskoo, että jumala on luonut maailman ja kaikki ihmiset jne.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä mäkin uskon. Uskon myös rukouksen voimaan ;)
Täällä toisin päin eli minä uskon ja mieheni ei. Meillä mennyt hyvin. Samaa mieltä aiempien kirjoittajien kanssa, että ennen perheen perustamista pitää käydä läpi, miten kukin näkee lasten uskonnollisen kasvatuksen. Luetaanko ilta/ruoka/rukouksia? Käydäänkö kirkossa joka sunnuntai? Miten puhutaan Jeesuksesta lapsille? Onko maailma luotu vai itsestään syntynyt jne?
Kuulumme molemmat kirkkoon ja lapset on kastettu, mutta mies on täysin maallistunut ja itse asiassa ateisti. Meillä avain on ollut suvaitsevaisuus, eli molemmat saa tuoda esiin oman näkemyksensä eikä sitä saa lytätä.
Itse olen laiska kirkossakävijä ja Raamatun lukija, joten siitä ei ole tullut perinnettä meidän perheeseen. Laulan iltarukoukseksi lasten virsiä lapsille, se ei ole miestä haitannut. Poika on käynyt riparin ja on jopa isoskoulutuksessa. Itse olen sekä luonnontieteilijä että uskossa, joten evoluutioteoria ja luominen ovat minulle molemmat totta.
Kuvittele mielessäsi tilanne tulevaisuudessa, että miehesi kertoo uskostaan lapsille ja opettaa heille rukouksia sekä kristinuskon tärkeitä asioita. Jos et halua sitä lapsillesi niin parempi perääntyä tässä vaiheessa. Suvaitsevaisuus molemmin puolin: myöskin jos miehesi toivoo tai jopa edellyttää, että tulisit uskoon etkä itse halua, se asia tulee olemaan ongelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Täällä toisin päin eli minä uskon ja mieheni ei.....
... Miten puhutaan Jeesuksesta lapsille?...
Itse olen laiska kirkossakävijä ja Raamatun lukija, joten siitä ei ole tullut perinnettä meidän perheeseen....
[/quote=Vierailija]
Kannattaa se Raamattu lukea edes kerran alusta loppuun. Sitten osaa puhua lapsille Jeesuksesta niin kuin se Uudessa Testamentissa lukee. Kun on Raamattu luettu kerrankin kirjana alusta loppuun, saattaa ymmärtää sen, että Vanha ja Uusi Testamentti eivät kuulu samoihin kansiin, koska kertovat eri Jumalasta. Vanha testamentti kertoo ju*talai*ten heimojumala Jahvesta, kun taas Uusi Testamentti rakastavasta Isä Jumalasta, Luojasta. Silloin ehkä ymmärtäisit, että sokea usko (tapakristillisyys) ja kirkko vievät ihmisen kauas Jumalasta, mutta Uuden Testamentin kautta pääsee yhteyteen. Kannattaa myös lukea apokryfikirjoituksista Tuomaan Evankeliumin. Silloin ehkä nuorimmat lapsesi eivät joutuisi uskonnon opetukseen eivätkä rippikouluun. Silloin ehkä ymmärtäisit uskonnon ja elävän uskon välisen eron ja säästäisit lapsesi ja itsesi sokean uskonnon aiheuttamilta traumoilta ja sisäisiltä ristiriidoilta. Itse et ehkä lukenut Raamattua, mutta lapsesi ehkä joku päivä lukevatkin, ja se viimeistään tulee aiheuttamaan syvän kuilun itsesi ja lastesi välille. Näin kävi meille, kun tapakristittyjen vanhempien tytär (minä) luin kerran Raamatun ja järkytyin.
No huhhuh, ootteko vähän eri paria? Mikä uskonto?