Mitä järkeä vastasyntyneelle on jutella? Eihän se ymmärrä mistään mitään

Mitenhän kuvittelet lapsen oppivan puhumaan?

Jostain muistan lukeneeni että se kehittää jo vastasyntyneenkin kieltä tms. Itse ainakin luin tyttärelleni joka ilta sadun vuosina 0-7 ja juttelin, heti kun kotiin tuli laitokselta. Eipä tuosta näytä haittaakaan olleen...

Minkä ikäiselle sitten ajattelit aloittaa puhumisen? 

Tajuat kai ettei se vauva opikaan kieltä ilman vuorovaikutusta....

Siksi minä vain lauloin... En osaa puhua turhaan

Mitä järkeä tehdä ylipäänsä koskaan mitään kun ei me valmiiksi jo osata kaikkia taitoja! Maataan kaikki vain hiljaa vuoteissa syntymästä kuolemaan kuin neliraajahalvaantuneet.

Sama tyyppi, jonka mielestä äidit ei saa puhua vauvoilleen ruokakaupassa?

Oisko puhumaan oppimisen ja turvallisuuden tunteen takia? Mitäs luulet?

No kyllä ainakin minun pieni vauvani selkeästi tykkäsi juttelusta - seurasi katseellaan äänen perään ja muutaman viikon kuluessa hymyili juttelijalle.

Ja uskon, että puheella on ollut myös positiivisia vaikutuksia hänen oman kielensä kehittymiseen, nyt 2-vuotiaalla on rikas sanavarasto ja pitkiä juttuja ja lauseita.

Enpä usko, että aloittaja on tosissaan.

Puhe ja musiikki myös kehittävät vauvan aivoja. Tästä on paljon luotettavia tutkimuksia varsinkin klassisen musiikin osalta. Samalla tavalla lapsen aivoihin kehittyy uusia yhteyksiä kun lapsi kuulee puhetta.

Mitä järkeä ap:lle on vastata? Eihän se ymmärrä mistään mitään. Sama kuin seinälle puhuisi.

Minä selostan vauvalle ihan kaikkea. Kerron mm miksi astianpesukone täytyy täyttää sitä tehdessäni, ja mitä astiat ylipäänsä ovat. Vauva on seurannut ihmeissään sitterissä. Nyt ikää 5kk ja jokeltelee ja pälpättää kuin papupata! :D Lastenlääkäri sanoi että siitä huomaa että ollaan keskusteltu pojan kanssa ahkerasti.

Kyllä lapsi ymmärtää melko varhain. Vaikkapa vaipanvaihdon yhteydessä, kun kerrotaan lapselle, mitä tehdään, milloin hänet käännetään tai pestään.  Lapsi voi tietää arjen sekä sanojen toistuvuuden ja näin ollen kuulemansa perusteella (esim. "nyt käännytään"), mitä tapahtuu, vaikka ei täysin ymmärrä sanojen sisältöä. 

Tämän takia olen sitä mieltä että kaikkien lapsia haluavien tulisi käydä kasvatuspsykologian kurssi. 

Vierailija kirjoitti:

Mitä järkeä ap:lle on vastata? Eihän se ymmärrä mistään mitään. Sama kuin seinälle puhuisi.

Niin, vauvalle puhuminen on paljon hyödyllisempää.

Vastasyntyneelle kannattaa jutella ihan jo sen takia, että se parantaa vauvan ja huoltajan välistä kiintymyssuhdetta. Toiseksi, lapsella jo ennen syntymää alttius oppia kieltä ja tunnistaa hänelle läheiset ihmiset. Vastasyntyneellä on vielä epätarkka näkö, mutta hän kyllä tunnistaa äänen perusteella esimerkiksi oman äitinsä. Ja tottakai se paljon puhuminen vauhdittaa puhumaan oppimista.Aluksi pieni vauva ei osaa varsinaisesti puhua, mutta osaa reagoida aikuisen puheeseen esimerkiksi hymyilemällä. Vähitellen siitä alkaa muodostua keskustelun omaista vuorovaikutusta. Että kyllä siinä vauvalle juttelussa on järkeä.

Älyttömiä nämä typerät provot.

Vierailija kirjoitti:

Minä selostan vauvalle ihan kaikkea. Kerron mm miksi astianpesukone täytyy täyttää sitä tehdessäni, ja mitä astiat ylipäänsä ovat. Vauva on seurannut ihmeissään sitterissä. Nyt ikää 5kk ja jokeltelee ja pälpättää kuin papupata! :D Lastenlääkäri sanoi että siitä huomaa että ollaan keskusteltu pojan kanssa ahkerasti.

Minäkin höpötin kaiken maan ja taivaan väliltä, selostin käytännössä kaiken mitä teen (voi vauvaparkaa kun äiti vaan hölötti suu vaahdossa ;D). Vauva ei koskaan juuri jokellellut, jossain vaiheessa höpötti aina yhtä tavua kerrallaan (tyyliin "bä") ja ajattelin jo, että kehittyyköhän tuo kieli tuosta koskaan.

1v4kk iässä ei puhunut juuri yhtään sanaa, pari hassua, joskin ymmärsi kyllä käytännössä kaiken mitä hänelle puhui ("hae paita" jne).

No yhtäkkiä se puhuikin - eikä ole yhtään hiljaa (nyt ymmärrän miltä oma 24/7 selostukseni kuulosti/kuulostaa ;D). Eipä ollut montaakaan viikkoa yli 2-vuotias kun puhua pälpätti kotona "nyt mä äiti menen kauppaan, odota sinä vaan siinä, menen bussilla oi tuolta se tuleekin, ei se ollutkaan meidän bussi, nukke tulee mukaan tässä rattaissa" ... :D

Kaikkien täällä jo kerrottujen hyvien syiden lisäksi: vauva oppii ensimmäisen ikävuotensa aikana tunnistamaan, mitkä äänne-erot hänelle puhutuissa kielissä ovat merkittäviä, ja kiinnittämään huomionsa niihin. Esimerkiksi suomalaisvauva oppii erottamaan yksittäiset konsonantit ja kaksoiskonsonantit toisistaan, kun taas englanninkielisessä ympäristössä kasvava vauva ei opi tätä, mutta oppii sen sijaan kiinnittämään huomiota erilaisiin s-äänteisiin. Jos vauvalle ei puhuta ensimmäisen vuoden aikana, on hänen paljon vaikeampi oppia itse puhumaan ja ymmärtämään puhetta.