Tupakoinnin lopettaneet, vinkkejä alkuun!

Kärvistele ensimmäiset päivät, eipä siihen mitään poppakonstia ole. Parin viikon päästä helpottaa, kun pysyy tiukkana. Pidemmän savuttoman kauden jälkeen ei enää tee edes mieli, vaan ajatus tupakasta lähinnä kuvottaa.

Semmonen nicorette 4mg imeskelytabletti on hyvä. Itse pidän huulen alla vähän niinkuin nuuskaa.

Sen jälkeen peset vaatteet, laitat jotain hyvää parta/hajuvettä ja nautiskelet hyväntuoksuisena.

Mieti että sulla on joka päivä parempi kunto ja näytät terveemmältä ja paremmalta. Mahtavaa!

Hommaa sähkötupakka, terveellinen, hyväntuoksuinen ja hyvänmakuinen. Höyryttelet vaikka kuukauden vesimeloonia niin lämä punasen hajukin saa oksentamaan.

Pariviikkoa menee ihan fyysisten vieroitusoireiden kanssa ja niihin kannattaa käyttää korvaushoitoja. Imeskelytabletteja, purkkaa jne. Puppua sellainen, että niihin muka jäisi koukkuun, ja olisi jotenkin hienompaa kärsiä.  Masennus, ahdistus, hikipuuskat, migreeni jne eivät jalosta ketään.

Sitten helpottaa, eikä enää tee mielikään.  Huomaa missä koukussa on ollut, vaikka on luullut, että nautinnoksi polttaa aina tupakan.  Oikeasti sitä on vain ruokkinut riippuvuutta ja lykännyt vieroitusoireita n. kerran tunnissa.  Tupakka alkaa haistakin pahalta ja tajuaa kuinka epäsiistiä ja kurjan näköistä puuhaa on kärvistellä tuhkiksella muka niillä nautinnollisilla kahvi- tai hermosauhuilla.

http://www.lungcleancer.net

Mä lopetin reilu kolme vuotta sitten ja yllätyin oikeasti kuinka helppoa se oli. Olin nimittäin aina kuvitellut etten onnistu ikinä lopettamaan ja kaikki tarinat onnistumisesta lähinnä v*tutti koska pidin niitä vaan p*skanpuhumisena että lopettaminen muka onnistuisi ja etenkään kuin seinään ihan vaan tahdonvoimalla. Nyt sitten olenkin itse yksi näistä ärsyttävistä onnistujista, joka ei oikeasti tiedä mitä se "pahin" aika tarkoittaa koska se vaan tuli jostain, että ihan kaikki röökaamisessa alkoi v*tuttamaan ja se oli siinä. Kertaakaan ei ole tehnyt edes mieli ja tuntuu että kaikki mikä tupakkaan liittyy kuvottaa päivä päivältä vaan enemmän.

En siis tarkoita kehua, vaan lähinnä sitä että ilmeisesti sen lopettamishalun pitää oikeasti ja aidosti tulla itsestä ja silloin se onnistuminen on helppoa. Ehkä nämä perinteiset vedonlyönnit, uuden vuoden lupaukset tai lopettaminen vain jonkun toisen mieliksi on kuitenkin enemmän röökilakkoja ja takaraivossa kummittelee koko ajan se, kuinka nyt on "pakko" tehdä jotain mitä ei itse oikeasti haluaisi.

Tupakanhimo ei kerrallaan kestä kovin kauaa. Kun se alkaa, keksi jotain muuta tekemistä vaikka 10 minuutiksi ja se menee ohi. Lajittele pyykit, käy katsomassa sähköpostit jne. Sen jälkeen usein huomaa että mieliteko on poissa. Itse kävin paljon pikku kävelyillä, koska siitä tuli vähän sama fiilis kuin olisi mennyt ulos tupakalle, mutta parin minuutin päästä tupakkaa ei edes tehnyt mieli.

Toki mieliteko tulee aina uudestaan, mutta jo viikon sisällä yhä harvemmin ja heikompana. 

Ehkäpä tää tästä. Kiitos ihanista vastauksista ja onnittelut jokaiselle lopettaneelle! Nämä ensimmäiset päivät tuntuvat vaan pahoilta. Olisipa jo kulunut enemmän aikaa.

Kiitos myös käytännön vinkeistä. Laitoin talvitakit ja huivit yms pesuun ja tuulettumaan, ihanaa sit tuoksua vain hyvältä muidenkin neniin.

-ap

Vierailija kirjoitti:

Kärvistele ensimmäiset päivät, eipä siihen mitään poppakonstia ole. Parin viikon päästä helpottaa, kun pysyy tiukkana. Pidemmän savuttoman kauden jälkeen ei enää tee edes mieli, vaan ajatus tupakasta lähinnä kuvottaa.

Mulla tekee vielä 4 vuoden jälkeenkin ajoittain mieli tupakkaa.

Nikotiinipurkkaa niin pitkään, että tavasta pääsee eroon. Sitten purkka pois. Kolme päivää on vähän kireää, mutta sitten helpottaa. Enää ei tee mieli tupakkaa, mutta purkka maistuis.

Mitä heikkoluonteisia täällä oikein on: ei muuta kuin tupakat pois ja päämäärätietoinen katse kohti taivaanrantaa hamaan loppuun saakka vaan!