Lue keskustelun säännöt.
1,5 vuotta ja eka paketti kortsuja vielä kesken...
Pihalla oleva
25.10.2016 |
Mitä ihmettä pitäisi miehenä ajatella, kun lapsen syntymän jälkeen seksiä ollut niin harvakseltaan, että ei olla edes yhtä pakettia kortusuja saatu tyhjennettyä :( ? Viimeisen puolen vuoden aikana ollut seksiä n. 3 kertaa! Puolisoni on kaunis ja haluttavan näköinen ja aina silloin tällöin tämän hänelle kerronkin. Välillä hänellä pilkettä silmäkulmassakin asian suhteen mutta mitään ei silti tapahdu. Tuntuu kuin hän haluaisi seksiä... mutta ihan kuin seksi minun kanssa ei olisi se mitä hän haluaa.
Jo menneiltä vuosilta asian minulle hieman arka, koska puolisoni on ns hidas lämpiämään ja se että olen saanut hänet tyydytettyä on vaatinut minulta aikamoista keskittymistä ja oikeaa asennetta. Meillä ei todellakaan voida harrastaa mitään pikaista intohimoista naintia.
Alkaa pikku hiljaa ottaa miehisyyden päälle. Mielessä pyörii vain seksi laidasta laitaan. Pitäisikö käydä vieraissa ja saada itsetunto kuntoon? Ehkä tuosta olisi suhteessakin hyötyä kun kotona olisi mies eikä mikään hellanlettas puuroa keittelevä mies? Parisuhdeterapiaanko? Koittaa itse jaksaa ja odotella että kuvioihin astuu kolmas osapuoli, joka saa jomman kumman sukat pyörimään jaloissa.... ?
Kokemuksia? Mitä tehdä?
Yhteistä taivalta kuitenkin jo 10 vuotta takana ja yhteinen lapsi. Ihan kauheita riskejä ei perheen takia haluaisi ottaa.
Kommentit (46)
Pihalla oleva kirjoitti:
Pihalla oleva kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
.... - ja käy turhia kyselemättä kiinni. Muista esileikki!
Aika ristiriitainen kommentti. Jos käy suoraan kiinni, niin eikös siinä jää esileikit väliin?
Siis tarkoitin, että "käy kiinni" ilman mitään jaaritteluja tai ehdotteluja. Vaimo syliin ja sänkyyn. Itsellä ei ainakaan tee siinä vaiheessa mieli kieltäytyä. Ehdottomasti esileikki mukaan,muuten menee vaimolta viimesetkin halut. :D
Tämä kyllä käynyt mielessä... joten älä ihmettele kun illalla käyn kiinni ;) Omaan puolisooni tuo raskaus ei paljoa ole jälkiä jättänyt ja hänelle kyllä sen monasti mainitsen. Tämän ei pitäisi kyllä olla este.
Kiitos kaikille kommenteista! ja erityisesti naisten mielipiteitä haluaisin lukea vielä lisää :)
Pöh... Ei onnannut :(
Yritin kyllä vihjailla jo ennen suihkua kaikesta kivasta :D Nukkumaan mennessä sitten lastenhuoneesta kuului kuulemma ääniä, oli kylmä ja väsyttikin... No ei ainakaan mitään singnaalia vastapuolelta, että haluttaisi. Koita nyt siinä sitten itse kehitellä jotain pitkän päivän päätteeksi. En kehitellyt... Sammutin valot ja aloin nukkumaan :)
Ap
Ei sun pitänyt vihjailla!!
Mitä helvettiä nyt, jäbä.
Vie! Äläkä vihjaile! Jätä vihjailut naisille.
Äläkä varsinkaan katso ehdottelevasti tai odota hyväksyntää joka askeleella, vaan kun ilmaiset halusi aiemmin, et ilmaise sitä kysymyksenä vaan toteamuksena. Ja sitten sopivalla hetkellä viet! Kannat vaikka. Älä tietty raiskaa jos pistää oikeasti hanttiin, tässä on kyse asenteesta eikä väkivallasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oma mieheni oli kaksi vuotta hoitovapaalla, ja se, mikä häntä ärsytti hoitovapaalta palatessa, oli tämä toteamus, jonka miespuoliset työkaverit heittivät "Ai sä olet tullut lomalta takaisin töihin". Taaperon hoitaminen ei ole mitään lomaa, vaan päiväjärjestyksen mukaan lapsen tarpeiden täyttämistä, jossa omat tarpeet esim. levosta, rauhassa syömisestä, liikunnasta ja vaikka lehden lukemisesta rauhassa täytyy laittaa sivuun. Alussa hän kuvitteli, että voi laittaa vauvan kärryihin nukkumaan ja juosta ympäri urheilukenttää, mutta vaunuista kuuluva Byää! haihdutti sen kuvitelman omasta ajasta hyvin nopeasti.
Ja sen tähden kysynkin:
Mitenkäs se teidän välinen hellyyspuoli muuten sujuu? Onko sitä arkena enemmän kuin seksin jälkeen, vai onko silloinkaan?
Hoidatko ap lasta ja teetkö päivittäin kodin arkiaskareita, että vaimo saa tuntea olevansa myös ihminen ja nainen, eikä vain äiti, joka tyydyttää lapsen ja puolison tarpeita?
Jos ehdotat suoriltaan tai vihjailet, siinä on helppo kieltäytyä. Jos vaimosi on hitaasti syttyvää laatua, hän taitaa tarvita aika paljon hellyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
Olen ollut mieheni kanssa naimisissa 17 vuotta, ja meillä on neljä lasta, joista 3 on yläasteelta amikseen ja iltatähti on 5 v. Puolisoni tekee todella hyvin kotitöitä, mikä auttaa kyllä omassakin jaksamisessa, kun painan välillä 12 tunnin päivää. Kotiintuloon kuuluu meillä lämmin hali, takapuolen taputus, tervehdys, kahvikuppi. Jos toisella on huono päivä, sen näkee jo naamasta, annetahan olla tovi rauhassa, kyllä se avautuu aikanaan. Ei vaadita. Me halailemme ja pussailemme päivittäin, ihan ilman mitään seksitarkoitusta, katselemme telkkaa ja rapsuttelemme toisiamme. Toinen laittaa ruokaa, toinen tyhjentää tiskikonetta tai pistää pyykkiä pyörimään. Mies on monesti käynyt kaupassa, ettei minun tarvitse kävellen roudata kauppakasseja. Mies ei myöskään mitään vihjaile, että saiskos tänä iltana, vaan se homma menee niin, että me mennään nukkumaan. Kainalokkain. Siitä se voi kyllä lipsahtaa seksiinkin. Itse asiassa harrastamme kuitenkin harvemmin seksiä iltaisin sängyssä, vaan useimmiten silloin kun lapset eivät ole näköpiirissä eli ovat koulussa ja nuorin vetää sikeitä tai on kaverillaan leikkimässä, tai menemme kahdestaan saunaan tai viikonloppuaamuna varhain kun on nukuttu kunnon unet ja lapset nukkuvat vielä. Seksiä on 1-3 kertaa viikossa tilaisuuden salliessa.
Vaimostasi voi tuntua vihjailutkin uudelta vaatimukselta. Kun on väsynyt, nuhjuinen ja "nukkuis tuo vekara jo lopultakin olo", niin vika siihen että ei just nyt kiinnosta, ei ole puolison haluttavuudessa vaan siinä, että tarvitsisi omaa tilaa ja rauhaa, että saisi palautua. Siinä tilassa kaikki vihjailukin alkaa tuntua uudelta palveluvaatimukselta. Veikkaan että hän on sellainen ihminen, joka uupuu melko herkästi.
Mieheni häipyy kellariin puntille, kun tarvitsee omaa tilaa ja rauhaa. Missä vaimosi saa omaa tilaa ja rauhaa? Kun itseäni väsyttää pitkän päivän jälkeen, kömmin vain puolison kainaloon, kiedon käteni ympäri ja kysyn, että saako vetää happea tässä. Toinen rutistaa. Ota se vaimo silloin tällöin haliin ja tuudittele. Pidä hyvänä, älä objektina. Älä pyydä seksiä. Anna hänen välillä tuntea olevansa hoidettava ja passattava. Saattaa olla, että siinä hellitellessä ne vaimosikin halut heräävät. Kun hellittelee ja naurattaa naista 7 päivänä viikossa, saattaa käydä mäihä joillain noista kerroista. Sun pitää saada naisesi tuntemaan olonsa rakastetuksi, turvalliseksi ja rennoksi vailla vaatimuksia. Pelkästään objektina olo on ärsyttävää.
Yeps. Mun normipäivä alkaa sillä, että teen pikkuiselle aamutoimet ja laitan makkarit kuntoon sillä välin kun puoliso laittelee aamupalat. Vien pienen puuropöytään ja otan itsekin vähän aamupalaa ennen töihin menoa. Töistä tullessa otan pikkuisen hoitoon. Puoliso on laittanut ruuan monasti valmiiksi ja niinpä syöttelen lapsen ennen kuin syön itse. Ilta meneekin sitten leikkiessä ja puuhaillessa pienen ehdoilla, kunnes käytän hänet iltapesulla ja puoliso antaa iltamaidot ennen kuin nukahtaa. Jos on hyvä ilta niin ehdin käydä salilla nopeasti ruoan ja iltapesujen välissä :) Eli summasummarum... Otan paljon osaa kotitöihin. Illan päätteeksi todellakin tiedän antaneeni kaikkeni. Tuossa tilanteessa ei vain enää jaksa olla se poliisi... palomies... panomies, joka tulee ja ottaa naisen :)
Vierailija kirjoitti:
Pihalla oleva kirjoitti:
eräs isä kirjoitti:
Hei,
Aivan hölmöjä kommentteja on sinulle tullut edelle. On aivan normaalia, että synnytyksen (ja sitä ennen) jälkeen äidillä voi olla vaikeuksia syttyä seksille. Oma keho tuntuu erilaiselta kuin ennen raskautta ja hormoonit ovat edelleen myllerryksessä. Haluttomuudella ei ole mitään tekemistä sen kanssa rakastaako vaimosi sinua vai ei. Hän tarvitsee puolison kaiken tuen vauvan hoitoon - aluksihan vauvan ja äidin on syytäkin käpertyä pesimään ja perusturvaa tankkaamaan.
On hyvä, että puhut asiasta vaimosi kanssa. On myös hyvä, että tiedostat, että juuri tällä hetkellä tarvitset seksiä enemmän kuin hän. Oma käsi on oikein hyvä apu. Pidä itse huoli siitä, ettet elä liiallisissa paineissa, vaan hoidat turhat paineet itse ulos. Vaimoa voi sitten koittaa ottaa huomioon pienemmässä itsekkyydessä ja ajan kanssa. Aivan varmasti myös hän haluaa sinua jossain vaiheessa enemmän ja jos keskusteluyhteys on hyvä, myös haluaa auttaa paineissasi, vaikka ei itse olisikaan valmis yhdyntään.
No niinpä... Olkaa vain tuntumaan että elän oman käden kanssa salaisessa fantasiamaailmassa :D Irtaannun päiväpäivältä ja viikkoviikolta tästä reaalielämästä. Hei oishan se helvetin kivaa nauttia oikean ihmisen kanssa halusta ja intohimosta tuntien että itsekin olet haluttava!
Niinpä. Aika monella miehelle tuo on niin tuttua. On tavallaan ulkopuolinen ja torjuttu omassa perheessään. Samaan aikaan kun alkaa ikääntymisenkin vaikutukset peilissä näkymään, niin kyllähän se itsetunnon päälle käy. Ja kun lapset aikanaan kasvaa, eivätkä ole koko aikaa äidin helmoissa kiinni, naisella hormonitoiminta tasaantuu ja kroppakin tuntuu taas tutulta, alkaa naistakin seksi kiinnostamaan.
Jos mies on jo luopunut toivosta, eikä jaksa enää kiinnostua, niin jo alkaa motkotus siitä miten paska mies on. Ei huomioi eikä ehdottele. Sitten kyllä puhutaan siitä miten naisen pitää saada tuntea itsensä haluttavaksi. Se kun on monelle naiselle mahdoton paikka että pitäisi itse tehdä aloite, pakkien saamisesta puhumattakaan. Jotenkin se toisen ymmärtäminen ja tukeminen ei enää olekaan niin tärkeää. Se että kolhii ne pakit miestäkin tai se, että mieskin haluaisi tuntea itsensä halutuksi, on ihan turhaa nössöilyä. Tosimieshän on aina tanko tanassa valmiina, kun tilaisuus tulee.
T: Nössömies, joka ei ole vieläkään tavannut yhtään rautaisella itsetunnolla varustettua, aina märkää ja himokasta tosinaista
Mä oon aivan samaa mieltä sun kanssa! Tämä on niin tosi kuin vain voi olla!
Pitöisikö vaimon vain antaa ja kärsiä sitten sinun mielestäantaOlla vain hyödykkeenä miehellensä ja vähät välittää omista epävarmuuksistaan. Särkyy muutakin kuin avioliitto jos väkisin on pantavana.
Ymmärtäkää miehet että lastensaannin jälkeen naiset on todella herkkiä. He kaipaavat ehjiintymistä, omaa aikaa ja rakkautta että oppivat taas hyväksymään itsensä. Myös aikaa omille ajatuksille. Kannattaisi kokeilla yksi viikonloppu toimia "äitinä" ja miettiä että se vaimo on saattanut vuosia yhtäsoittoa olla vain muita varten olemassa. Ei silloin yksinkertaisesti jaksa kiinnostua miehestään ja seksistä jos ei saa rakkautta ja omaa aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Pitöisikö vaimon vain antaa ja kärsiä sitten sinun mielestäantaOlla vain hyödykkeenä miehellensä ja vähät välittää omista epävarmuuksistaan. Särkyy muutakin kuin avioliitto jos väkisin on pantavana.
Ymmärtäkää miehet että lastensaannin jälkeen naiset on todella herkkiä. He kaipaavat ehjiintymistä, omaa aikaa ja rakkautta että oppivat taas hyväksymään itsensä. Myös aikaa omille ajatuksille. Kannattaisi kokeilla yksi viikonloppu toimia "äitinä" ja miettiä että se vaimo on saattanut vuosia yhtäsoittoa olla vain muita varten olemassa. Ei silloin yksinkertaisesti jaksa kiinnostua miehestään ja seksistä jos ei saa rakkautta ja omaa aikaa.
Ehkä jossain näin... mutta jos luit mun aikaisemman viestini, niin annan puolisolleni hyvinkin paljon omaa aikaa. Rakkauttakin hän saa ja kannustusta sekä äidin roolistaan että myös naisena. Miehenkö siis vain pitää odottaa, että naisen halut jossain vaiheessa heräävät ja toivoa siinä samalla, että on se halujen kohde eikä se mielenkiintoinen uusi mies naapurustosta?
Tunnet olosi epävarmaksi, mutta kuitenkin APn tapauksessa mies on se joka haluaa vaimoa, ja vaimo torjuu. Jos torjuu miestään koska ei luule riittävänsä, kaivaa vain kuoppaa itselleen.
Maalaamasi kuva kuulostaa haasteelliselta, mutta mikä on vaihtoehto? Torjumisien myötä kasvava varmuus siitä, ettei vaimo rakasta, että vaimo pitää miestään hyödykkeenä, ehkä isänä lapsilleen, mutta ei miehenä. Että miestä on höynäytetty elättäjäksi ja tueksi, ei suinkaan aviomieheksi. Että miestä ei edes kunnioiteta, miehenä, vaan halveksutaan salaa. Toistan, kasvava epäilys siitä, että oma vaimo halveksuu miestään!
Ilman seksiä ei ole miehen ja naisen välistä rakkautta. Tämän asian kieltäminen johtaa katkeruuteen, pettämiseen, ja lopulta eroon.