Kuorsaus syö yhteenkuuluvuuden tunnetta!
Nuorena ihmetteli, kun äiti yhtenä aamuna sanoi mulle kärisevän isän vieressä väsyneenä istuen, että "miten tuollaista voi rakastaa" ja minusta se kuulosti silloin kevyeltä vitsiltä.
Nyt tajuan, että siinä oli paljon perää. Yhtenäkään yönä ei synny sellaista hiljaista yhteenkuuluvuuden tunnetta - kun voisi vaan hiljaa käpertyä toisen kylkeen.
Surullista ja turhauttavaa.
Kommentit (5)
Pikkukaksiossa elellään ja oven läpi kuuluu kevyesti. Vituttaa. Joo korvatulpat - aiheuttaa huonoa unta jo itsessään.
Minusta on ihanaa kun toinen kuorsaa. Siihen on ihana käpertyä kun toinenkin jo nukkuu.
Ja lisäksi kuorsaan itse. Ehkä kun molemmat kuorsaa niin siitä syntyy yhteenkuuluvuuden tunne. Hah
Meillä kuorsaa kumpikin. Onneksi ollaan hyväunisia, niin kumpaakaan ei ääni häiritse.
Korvatulpat eivät todellakaan aiheuta huonoa unta.
Nuku eri huoneessa. Niin mekin tehdään. Uni numero 1. Ilman sitä ei mistään tule mitään.