Olen niin ylpeä kaveristani

Kaverillani oli vaikea murrosikä. Koulu ei kiinnostanut, vaan kaikki muu. Peruskoulun jälkeen hän ajautui kouluun, joka ei kiinnostanut yhtään. Hän kävi koulun loppuun, oli vuoden töissä kaupan kassalla, mietti elämäänsä, teki päätöksen ja meni lukioon.

Hän valmistui lukiosta ja pyrki yliopistoon opiskelemaan alaa, jonne on suht vaikea päästä, mutta hän pääsi.
Hän valmistui juuri maisteriksi.

Olen hirveän ylpeä siitä, mitä hän saavutti, vaikka tie ei ollut tasainen, eikä suora. Kannustan teitä kaikkia: älkää luovuttako!