Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Apua, mitä teen elämälleni?

Vierailija
22.10.2016 |

Siis olen avioliitossa ja meillä on kaksi lasta. Viimeisimpien parin vuoden aikana lähes kaikki lauantait menevät näin:

-herään ja mies alkaa määräillä ja huutaa heti aamusta sekä haastaa riitaa
-laitan aamuvalmisteluja ja laittaidun itseni valmiiksi uloslähtöä varten
-mies makailee sängyllä pelaten tai tv:tä katsellen noin klo 14 saakka - tuohon mennessä olen kysynyt uloslähtemisestä jo useamman tunnin ajan sekä olen jo kärsimätön...mies vain jatkaa makaamistaan
-noin klo 14-15 mies lähteekin viemään roskia ja sitten ei tulekaan takaisin, jolloin soitan hänelle ja käy ilmi, että hän on lähtenytkin itse ajelulle ja kahville tai syömään (=juuri sitä, mitä pyysin aamusta lähtien, aluksi innoissani ja lopulta kyllästyneenä)

En jaksa enää tätä. Olen niin loppu. Sama kaava toistuu jok'ikinen lauantai, jos olen kotona. Jos olen töissä tai keksinyt muuta ohjelmaa, mies kyllä on aktiivinen ja käy ulkona ja tekee jotain kivaa. Itse haluaisin aktiviteetteja, mutta mies tekee noi oharit lähes joka viikko. Nyt kun asumme yhdessä, mies olisi melkein pakko ottaa aina mukaan, sillä itselläni ei ole ajokorttia ja asumme lähiössä (=täällä ei ole mitään tekemistä ja ennen avioliittoa asuin Helsingin kantakaupungissa, jossa oli elämää). En jaksa enää tätä. Mies ei kerro syytä toimintatavalleen myöskään. Tänään lähtiessään hän jätti kännykkänsäkin kotiin, jotten voi soitella perään.

Olen muutenkin ihan v*ttuuntunut tähän elämään. Siis olisin onnellinen, jos pääsisin ostarille ja hampurilaiselle tai kahville. Ennen avioliittoa matkustelin yksin useamman kerran vuodessa ja kävin konserteissa ja museoissa. Nyt olen miehen armoilla lähiössä ja elämäni on täyttä p*skaa.

Kysymykseni on: miksi mies tekee noin? Ja: mitä teen päästäkseni tällaisesta eroon? En ymmärrä miestäni, eikä hän kerro avoimesti ajatuksistaan muuta kuin nimittelee ja haistattelee sekä moittii, kun en ole kaksikymppinen kapealanteinen typykkä, vaan hänen ikäisensä 35+ normaali nainen. Miksi mulle kävi näin? Miksi mies toimii niin kuin tekee? Miksi?!?

T. Elämäänsä kyllästynyt ja pahasti jumissa surkeassa liitossa

Kommentit (1)

Vierailija
1/1 |
22.10.2016 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen mieheni tapaamista en ollut edes syönyt hampurilaisia vuosikausiin, enkä käynyt missään ostareilla. Asuin siis alueella, jossa oli kivijalkakauppoja ja erikoisliikkeitä. Reissasin ympäri maailmaa yksin. Nyt en ole enää päässyt lainkaan matkalle _mihinkään_ avioliiton solmimisen jälkeen. Nyt joku Tallinnan risteilykin olisi kova juttu. F*ck.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kaksi yhdeksän