Keittiöpsykologit! Mikä sairaus minulla on?

Pidin itseäni pitkään masentuneena mutta nyt vanhemmiten olen tehnyt töitä itseni kanssa puolison pyynnöstä ja ymmärtänyt että masennusta tämä ei ainakaan ole. Oireita:

- kaikki ovat vihollisiani, minun täytyy puolustaa itseäni ja perhettäni vihollisilta. Esim. naapuri, lapsen opettaja, kaupan kassa ovat vihollisia jotka ajattelevat yksinomaan pahaa minusta.

- puolisoni mielestä arvostelen koko ajan kaikkia ulkopuolisia (perhettä en koskaan).

- minä olen aina oikeassa. Jos joku on niin tyhmä että suvaitsee olla eri mieltä, kerron hänelle miksi hän on väärässä. Usein tilanne loppuu vastapuolen itkemiseen. En vain yksinkertaisesti ole koskaan väärässä.

- en siedä mitään heikkouksia enkä heikkoja ihmisiä. Näitä on esim. uskovaiset. Suorastaan vainoan heitä.

- olen pakkomielteinen, pikkutarkka. Esim. lasken tulot ja menot, kuun lopussa on täsmättävä. En siedä rojua lattioilla, tasoilla, siivoan paljon. Laskeminen ja lukeminen on mieluisaa.

- muistan loputtomasti pikkuasioita (piin arvo, vuoden keskimääräinen lämpötila nyt ja sata vuotta sitten) mutra en ihmisten nimiä enkä mitä tein viime viikonloppuna.

- puolisoni väittää että minulla on huomattavasti keskivertoa vähemmän tunteita. Olen mielestäni silti hyvä puoliso. Ystäviä ei ole koskaan ollut, välejä sukuun ei ole.

- kaikki opiskelut, harrastukset ja työt kariutuu heti alkuunsa (jos luitte aiemmat kohdat, ymmärrätte kyllä miksi).

- lapsuuteni oli huono, turvaton, väkivaltainen, itsestäänselvää.

- mielestäni kaikki eläimet tulisi tappaa, ne ovat inhottavia, saastaisia.

- ja sokerina pohjalla joka pelottaa itseänikin: haaveilen myös ihmisten tappamisesta. Odotan että tulee esim. sota jolloin pääsisin listimään porukkaa.

En ole uskaltanut mennä hakemaan apua, pelkään että minut lukitaan suoraan pehmustettuun huoneeseen. Osaatteko sanoa mikä minua voisi vaivata? Tällä hetkellä olen aika pitkälti 24/7 kotona, en vaan sopeudu minnekään enkä edes halua. Kiitos mielipiteistänne.