Lue keskustelun säännöt.
On ihan vanhempien syytä, jos lapsi on ylipainoinen
19.10.2016 |
Lapselle annettu ruoka on epäterveellistä, ruoka-ajat epäsäännöllisiä ja lasta ei kannusteta liikkumaan. Hävetkää!
Kommentit (45)
Meillä toinen käy painotarkkailussa kun on niin hoikka. Toinen taas saa joka helvetin neuvolakerta kuulla olevansa ylipainoinen, turhan tanakka tyttö. Tätä jatkunut 2v-neuvolasta asti, on nyt eskari. Ihan sääliksi käy tyttö kun nyt jo yhteiskunta määrittelee hänet vääränlaiseksi, lapsen mielessä huonoksi ja rumaksi.
Ja mitä tapahtui tuolloin 2 ikävuoden kynnyksellä kun tilanne muuttui tällaiseksi? No tyttö aloitti päiväkodin. Nollakäyräläinen pomppasi painossa kaksi käyrää. Hänelle on aina ruoka maistunut hyvin, siis perusruoka porkkanaraasteesta silakkapihveihin. Kuitenkin kotona on katsottu annoskoon perään. Päiväkodissa taas tuntuu olevan joku ihanne, että sitä upeampaa mitä enemmän pieni lapsi mättää ruokaa ja aina tuli kehuja miten on taas niin hienosti syönyt.
Onko sitten joku ihme kun lapsi lihoo vetäessään kaksi annosta aamupuuroa hillolla + makkaraleipää + kaakaota, lounaaksi kaksi annosta lihapullia ja muussia kermakastikkeella + hillolla + leivällä + parilla maitolasilla ja välipalaksi kaksi annosta omenapiirakkaa tai pari lautasellista kiisseliä? Ollaan sata kertaa sanottu vuosien ajan, että tällä lapsella on PAKKO rajoittaa sitä annoskokoa, mutta aina vain sanotaan juu juu ja sama meininki jatkuu. Henkilökunta vaihtuu ja aina lapsi saa jonkun heltymään.
Kaupungin ruokalista on kyllä karua luettavaa. Omenahyvettä, mangorahkaa, pikkupullaa, makeaa viilis-mössöä, kiisseleitä jos jonkinlaista, sitä ja tätä piirakkaa, kaakaota, pirtelöä... Välipalat kauheita tyhjien kalorien pommeja.
En tiedä mitä enää voisimme tehdä. Pitääkö jomman kumman jäädä loppuvuodeksi työttömäksi,että saadaan lapsi normimittoihin ja kaikki ruokailut valvottua? Koska nyt syö suurimman osan viikon ruokailuista tuolla ja joka päivä tuplasti sen mitä on tuon ikäiselle laskettu sopivaksi annokseksi :( Onneksi koulussa on vain lounas ja loput ruokailut kotona.
Kotona meillä ei juoda mehuja, kaakaota tai limpparia kuin juhlissa, ei leivota kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Ei puputeta leipää, eikä rasvaisia makkaroita/nakkeja/ranskiksia jne. Ei KOSKAAN eineksiä, muroja, sokerijugurtteja, sokeriviilejä, vanukkaita jne. Lapset syövät tyytyväisinä maustamatonta jugurttia marjoilla. Karkkeja syödään muutama kerrallaan tai max pieni karkkiaski, tämäkin ehkä keskimäärin kerran kuussa lasten osalta kun karkkipäivääkään ei ole ja eivät tajua sellaista odottaa. Keksejä ei talossa ole. Rusinoilla tms. ei lapsia ole koskaan hiljennetty. Jätskiä syödään juhlissa ja satunnaisesti kesällä. Ruokailussa kotona puoli lautasta vähintään täytetään salaatilla ja siihen päälle kasvikset. Annoskoot on tällä lapsella kotona pieniä.
Ideoita otetaan vastaan, että miten me voisimme vielä vaikuttaa tilanteeseen? Liikkumassakin käydään vaikka hamamsta purren (siis vanhemmat, kun tekisi mieli edes hetki itse hengähtää työpäivän jälkeen) päiväkodin jälkeen. Pyöräilemässä, kävelyllä, metsässä, puistossa, uimassa jne. Ihan vain, että saadaan tämä pullukampi tyttö liikkeelle. Innoissaan liikkuukin kyllä, onneksi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun lapsuudessani ei mitään salaatteja edes tunnettu, silloin siis elettiin 60-lukua. Pääsääntöisesti ruoka oli keitettyjä perunoita ja ruskeaa kastiketta, jossa oli seassa makkaraa tai jauhelihaa. Joskus keittoa tai laatikkoruokaa. Olin lapsena pyöreähkö en lihava, sitten tuli nopea kasvupyrähdys, kasvoin nopeasti noin 15 senttiä, painoa ei tullut lisää. Sinne se pyöreys jäi.
Meillä on kaksi lasta pulska ja ruipelo. Ruipelo tykkää hampurilaisista, mehuista ja kokiksesta, Pulska ei. Pulska syö kalaa, sieniä ja melkein kaikkia vihanneksia, Ruipelo ei. Molemmat tykkää karkeista, jätskistä ja kekseistä, yritetään pitää niissä kohtuus, molempien terveyden takia.
Pulska treenaa neljä kertaa viikossa ja touhuaa illat kavereiden kanssa. Ruipelo ei suostu harrastamaan ja elää leikkiäkseen Legoilla.
Meillä ei todellakaan syödä tai liikuta esimerkillisesti, kohtuudella kuitenkin. Kolme neljästä on normaalipainoisia, yksi vaan syö kaikkea pikkuisen liikaa. Sitä on tosi, tosi vaikea kieltää olematta epäreilu ja ilkeä. Tasapainoilin itse nuorena syömishäiriön rajoilla, enkä sitäkään haluaisi lapselleni aiheuttaa. Ohjata ja opastaa kyllä, kieltää ja aiheuttaa itseinhoa en.
Vierailija kirjoitti:
Meillä toinen käy painotarkkailussa kun on niin hoikka. Toinen taas saa joka helvetin neuvolakerta kuulla olevansa ylipainoinen, turhan tanakka tyttö. Tätä jatkunut 2v-neuvolasta asti, on nyt eskari. Ihan sääliksi käy tyttö kun nyt jo yhteiskunta määrittelee hänet vääränlaiseksi, lapsen mielessä huonoksi ja rumaksi.
Ja mitä tapahtui tuolloin 2 ikävuoden kynnyksellä kun tilanne muuttui tällaiseksi? No tyttö aloitti päiväkodin. Nollakäyräläinen pomppasi painossa kaksi käyrää. Hänelle on aina ruoka maistunut hyvin, siis perusruoka porkkanaraasteesta silakkapihveihin. Kuitenkin kotona on katsottu annoskoon perään. Päiväkodissa taas tuntuu olevan joku ihanne, että sitä upeampaa mitä enemmän pieni lapsi mättää ruokaa ja aina tuli kehuja miten on taas niin hienosti syönyt.
Onko sitten joku ihme kun lapsi lihoo vetäessään kaksi annosta aamupuuroa hillolla + makkaraleipää + kaakaota, lounaaksi kaksi annosta lihapullia ja muussia kermakastikkeella + hillolla + leivällä + parilla maitolasilla ja välipalaksi kaksi annosta omenapiirakkaa tai pari lautasellista kiisseliä? Ollaan sata kertaa sanottu vuosien ajan, että tällä lapsella on PAKKO rajoittaa sitä annoskokoa, mutta aina vain sanotaan juu juu ja sama meininki jatkuu. Henkilökunta vaihtuu ja aina lapsi saa jonkun heltymään.
Kaupungin ruokalista on kyllä karua luettavaa. Omenahyvettä, mangorahkaa, pikkupullaa, makeaa viilis-mössöä, kiisseleitä jos jonkinlaista, sitä ja tätä piirakkaa, kaakaota, pirtelöä... Välipalat kauheita tyhjien kalorien pommeja.
En tiedä mitä enää voisimme tehdä. Pitääkö jomman kumman jäädä loppuvuodeksi työttömäksi,että saadaan lapsi normimittoihin ja kaikki ruokailut valvottua? Koska nyt syö suurimman osan viikon ruokailuista tuolla ja joka päivä tuplasti sen mitä on tuon ikäiselle laskettu sopivaksi annokseksi :( Onneksi koulussa on vain lounas ja loput ruokailut kotona.
Kotona meillä ei juoda mehuja, kaakaota tai limpparia kuin juhlissa, ei leivota kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Ei puputeta leipää, eikä rasvaisia makkaroita/nakkeja/ranskiksia jne. Ei KOSKAAN eineksiä, muroja, sokerijugurtteja, sokeriviilejä, vanukkaita jne. Lapset syövät tyytyväisinä maustamatonta jugurttia marjoilla. Karkkeja syödään muutama kerrallaan tai max pieni karkkiaski, tämäkin ehkä keskimäärin kerran kuussa lasten osalta kun karkkipäivääkään ei ole ja eivät tajua sellaista odottaa. Keksejä ei talossa ole. Rusinoilla tms. ei lapsia ole koskaan hiljennetty. Jätskiä syödään juhlissa ja satunnaisesti kesällä. Ruokailussa kotona puoli lautasta vähintään täytetään salaatilla ja siihen päälle kasvikset. Annoskoot on tällä lapsella kotona pieniä.
Ideoita otetaan vastaan, että miten me voisimme vielä vaikuttaa tilanteeseen? Liikkumassakin käydään vaikka hamamsta purren (siis vanhemmat, kun tekisi mieli edes hetki itse hengähtää työpäivän jälkeen) päiväkodin jälkeen. Pyöräilemässä, kävelyllä, metsässä, puistossa, uimassa jne. Ihan vain, että saadaan tämä pullukampi tyttö liikkeelle. Innoissaan liikkuukin kyllä, onneksi!
Ei päiväkodin ruuissa ne kalorit ole se pahis, vaan se mistä ne kalorit koostuu. Sokeripitoinen ruoka vain ylläpitää nälkää ja saa syömään lisää. Kehotan sua kiinnittämään kaloreiden sijaan huomiota ruuan sisältöön.
Vierailija kirjoitti:
Meillä toinen käy painotarkkailussa kun on niin hoikka. Toinen taas saa joka helvetin neuvolakerta kuulla olevansa ylipainoinen, turhan tanakka tyttö. Tätä jatkunut 2v-neuvolasta asti, on nyt eskari. Ihan sääliksi käy tyttö kun nyt jo yhteiskunta määrittelee hänet vääränlaiseksi, lapsen mielessä huonoksi ja rumaksi.
Ja mitä tapahtui tuolloin 2 ikävuoden kynnyksellä kun tilanne muuttui tällaiseksi? No tyttö aloitti päiväkodin. Nollakäyräläinen pomppasi painossa kaksi käyrää. Hänelle on aina ruoka maistunut hyvin, siis perusruoka porkkanaraasteesta silakkapihveihin. Kuitenkin kotona on katsottu annoskoon perään. Päiväkodissa taas tuntuu olevan joku ihanne, että sitä upeampaa mitä enemmän pieni lapsi mättää ruokaa ja aina tuli kehuja miten on taas niin hienosti syönyt.
Onko sitten joku ihme kun lapsi lihoo vetäessään kaksi annosta aamupuuroa hillolla + makkaraleipää + kaakaota, lounaaksi kaksi annosta lihapullia ja muussia kermakastikkeella + hillolla + leivällä + parilla maitolasilla ja välipalaksi kaksi annosta omenapiirakkaa tai pari lautasellista kiisseliä? Ollaan sata kertaa sanottu vuosien ajan, että tällä lapsella on PAKKO rajoittaa sitä annoskokoa, mutta aina vain sanotaan juu juu ja sama meininki jatkuu. Henkilökunta vaihtuu ja aina lapsi saa jonkun heltymään.
Kaupungin ruokalista on kyllä karua luettavaa. Omenahyvettä, mangorahkaa, pikkupullaa, makeaa viilis-mössöä, kiisseleitä jos jonkinlaista, sitä ja tätä piirakkaa, kaakaota, pirtelöä... Välipalat kauheita tyhjien kalorien pommeja.
En tiedä mitä enää voisimme tehdä. Pitääkö jomman kumman jäädä loppuvuodeksi työttömäksi,että saadaan lapsi normimittoihin ja kaikki ruokailut valvottua? Koska nyt syö suurimman osan viikon ruokailuista tuolla ja joka päivä tuplasti sen mitä on tuon ikäiselle laskettu sopivaksi annokseksi :( Onneksi koulussa on vain lounas ja loput ruokailut kotona.
Kotona meillä ei juoda mehuja, kaakaota tai limpparia kuin juhlissa, ei leivota kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Ei puputeta leipää, eikä rasvaisia makkaroita/nakkeja/ranskiksia jne. Ei KOSKAAN eineksiä, muroja, sokerijugurtteja, sokeriviilejä, vanukkaita jne. Lapset syövät tyytyväisinä maustamatonta jugurttia marjoilla. Karkkeja syödään muutama kerrallaan tai max pieni karkkiaski, tämäkin ehkä keskimäärin kerran kuussa lasten osalta kun karkkipäivääkään ei ole ja eivät tajua sellaista odottaa. Keksejä ei talossa ole. Rusinoilla tms. ei lapsia ole koskaan hiljennetty. Jätskiä syödään juhlissa ja satunnaisesti kesällä. Ruokailussa kotona puoli lautasta vähintään täytetään salaatilla ja siihen päälle kasvikset. Annoskoot on tällä lapsella kotona pieniä.
Ideoita otetaan vastaan, että miten me voisimme vielä vaikuttaa tilanteeseen? Liikkumassakin käydään vaikka hamamsta purren (siis vanhemmat, kun tekisi mieli edes hetki itse hengähtää työpäivän jälkeen) päiväkodin jälkeen. Pyöräilemässä, kävelyllä, metsässä, puistossa, uimassa jne. Ihan vain, että saadaan tämä pullukampi tyttö liikkeelle. Innoissaan liikkuukin kyllä, onneksi!
Muuhun en osaa ottaa kantaa, mutta tämän päiväkotiruokailun olen itsekin pistänyt merkille. Siis ruokalistan! Aivan älytöntä totuttaa yhteiskunnan toimesta pikkulapset päivittäisiin sokerijogurtteihin, kiisseleihin ja piirakoihin. Miksi? Ovatko ne sitä halvinta moskaa mitä laitoksiin kipataan? Miksei voisi olla hedelmiä, kasvistikkuja, ruisleipää ja muuta järkevää? Moni ei näitä kotona saa, vaan sielläkin helppoussyistä annetaan kinuvalle lapselle periksi ja tarjotaan vanukasta ja banaanijogurttia. Päiväkodin vanhempainillassa asia kuitattiin sillä, että ne ovat helppoja ja toivottuja ruokia, koska maistuvat nirsoimmillekin. Eli toisten nirsoilujen vuoksi kaikki saavat ravinnepitoisuudeltaan surkeaa hötöä? Halpoja tottakai ovat verrattuna vaikka hedelmiin tai tuorepaloihin, mutta kova hinta siitä pitkässä juoksussa maksetaan kun elävät 90 vuotta näillä tottumuksilla ja liitännäissairauksilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oli ajankohtaispätkää hiljan jostain lakkautusuhan alla olevasta kyläkoulusta. Läskiposket vain tutisivat ja rasvavatsat hölskyivät joka toisella oppilaalla.
Täällä oman alueeni koulussa ei juuri näe lihavia lapsia (Helsinki, Munkkiniemi). Tästä on tilastoakin olemassa, että lihavuus on eriytynyt ja syrjäseutujen ongelma enemmän kuin muualla. Vanhempien koulutustaso on ratkaisevassa asemassa terveysasioiden suhteen. Missä lihavia aikuisia siellä lihavia lapsia.
Tv:ssa vai? Millä kanavalla, minä päivänä, mihin aikaan? Linkkiä ohjelmaan jos on yle areenassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli ajankohtaispätkää hiljan jostain lakkautusuhan alla olevasta kyläkoulusta. Läskiposket vain tutisivat ja rasvavatsat hölskyivät joka toisella oppilaalla.
Täällä oman alueeni koulussa ei juuri näe lihavia lapsia (Helsinki, Munkkiniemi). Tästä on tilastoakin olemassa, että lihavuus on eriytynyt ja syrjäseutujen ongelma enemmän kuin muualla. Vanhempien koulutustaso on ratkaisevassa asemassa terveysasioiden suhteen. Missä lihavia aikuisia siellä lihavia lapsia.
Mä olen lihava äiti, lapsen isä on hoikka ja lapsi on hoikka.
Tämä tyrmääkin väestötason tilastot :)
Toki kaikenlaisia variaatiota löytyy. Mutta korrelaatio on selvä. Kausaliteetti epäselvempi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kiitos tästä. Lapsella psykoosilääkitys joka turvotti tämän melkein samantien vaikka ruokailutottumukset samat kuin ennenkin. Tulipa hyvä mieli taas
Sehän on tietenkin eri asia, jos lapsi on lihonut lääkityksen vuoksi. Sille ei voi mitään. Tässä viestiketjussa puhuttiin huonojen elintapojen vuoksi lihonneista lapsista. Kukaan ei syyllistänyt sinua tai muita vanhempia, joiden lapset ovat lihoneet lääkityksen tms. vuoksi.
Eikö? Luetaan varmaan eri ketjua. Kun mun lukemassa ketjussa kyllä julistetaan ihan kategorisesti että lapsen lihavuus on aina vanhempien vika. Ei poikkeuksia.
Kannattaiskohan sun ap vähän hioa tuota kirjallista ilmaisua ja miettiä, mitä julistaa?
Ohis
Katsokaapas mammat tämä ohjelma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä toinen käy painotarkkailussa kun on niin hoikka. Toinen taas saa joka helvetin neuvolakerta kuulla olevansa ylipainoinen, turhan tanakka tyttö. Tätä jatkunut 2v-neuvolasta asti, on nyt eskari. Ihan sääliksi käy tyttö kun nyt jo yhteiskunta määrittelee hänet vääränlaiseksi, lapsen mielessä huonoksi ja rumaksi.
Ja mitä tapahtui tuolloin 2 ikävuoden kynnyksellä kun tilanne muuttui tällaiseksi? No tyttö aloitti päiväkodin. Nollakäyräläinen pomppasi painossa kaksi käyrää. Hänelle on aina ruoka maistunut hyvin, siis perusruoka porkkanaraasteesta silakkapihveihin. Kuitenkin kotona on katsottu annoskoon perään. Päiväkodissa taas tuntuu olevan joku ihanne, että sitä upeampaa mitä enemmän pieni lapsi mättää ruokaa ja aina tuli kehuja miten on taas niin hienosti syönyt.
Onko sitten joku ihme kun lapsi lihoo vetäessään kaksi annosta aamupuuroa hillolla + makkaraleipää + kaakaota, lounaaksi kaksi annosta lihapullia ja muussia kermakastikkeella + hillolla + leivällä + parilla maitolasilla ja välipalaksi kaksi annosta omenapiirakkaa tai pari lautasellista kiisseliä? Ollaan sata kertaa sanottu vuosien ajan, että tällä lapsella on PAKKO rajoittaa sitä annoskokoa, mutta aina vain sanotaan juu juu ja sama meininki jatkuu. Henkilökunta vaihtuu ja aina lapsi saa jonkun heltymään.
Kaupungin ruokalista on kyllä karua luettavaa. Omenahyvettä, mangorahkaa, pikkupullaa, makeaa viilis-mössöä, kiisseleitä jos jonkinlaista, sitä ja tätä piirakkaa, kaakaota, pirtelöä... Välipalat kauheita tyhjien kalorien pommeja.
En tiedä mitä enää voisimme tehdä. Pitääkö jomman kumman jäädä loppuvuodeksi työttömäksi,että saadaan lapsi normimittoihin ja kaikki ruokailut valvottua? Koska nyt syö suurimman osan viikon ruokailuista tuolla ja joka päivä tuplasti sen mitä on tuon ikäiselle laskettu sopivaksi annokseksi :( Onneksi koulussa on vain lounas ja loput ruokailut kotona.
Kotona meillä ei juoda mehuja, kaakaota tai limpparia kuin juhlissa, ei leivota kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Ei puputeta leipää, eikä rasvaisia makkaroita/nakkeja/ranskiksia jne. Ei KOSKAAN eineksiä, muroja, sokerijugurtteja, sokeriviilejä, vanukkaita jne. Lapset syövät tyytyväisinä maustamatonta jugurttia marjoilla. Karkkeja syödään muutama kerrallaan tai max pieni karkkiaski, tämäkin ehkä keskimäärin kerran kuussa lasten osalta kun karkkipäivääkään ei ole ja eivät tajua sellaista odottaa. Keksejä ei talossa ole. Rusinoilla tms. ei lapsia ole koskaan hiljennetty. Jätskiä syödään juhlissa ja satunnaisesti kesällä. Ruokailussa kotona puoli lautasta vähintään täytetään salaatilla ja siihen päälle kasvikset. Annoskoot on tällä lapsella kotona pieniä.
Ideoita otetaan vastaan, että miten me voisimme vielä vaikuttaa tilanteeseen? Liikkumassakin käydään vaikka hamamsta purren (siis vanhemmat, kun tekisi mieli edes hetki itse hengähtää työpäivän jälkeen) päiväkodin jälkeen. Pyöräilemässä, kävelyllä, metsässä, puistossa, uimassa jne. Ihan vain, että saadaan tämä pullukampi tyttö liikkeelle. Innoissaan liikkuukin kyllä, onneksi!
Muuhun en osaa ottaa kantaa, mutta tämän päiväkotiruokailun olen itsekin pistänyt merkille. Siis ruokalistan! Aivan älytöntä totuttaa yhteiskunnan toimesta pikkulapset päivittäisiin sokerijogurtteihin, kiisseleihin ja piirakoihin. Miksi? Ovatko ne sitä halvinta moskaa mitä laitoksiin kipataan? Miksei voisi olla hedelmiä, kasvistikkuja, ruisleipää ja muuta järkevää? Moni ei näitä kotona saa, vaan sielläkin helppoussyistä annetaan kinuvalle lapselle periksi ja tarjotaan vanukasta ja banaanijogurttia. Päiväkodin vanhempainillassa asia kuitattiin sillä, että ne ovat helppoja ja toivottuja ruokia, koska maistuvat nirsoimmillekin. Eli toisten nirsoilujen vuoksi kaikki saavat ravinnepitoisuudeltaan surkeaa hötöä? Halpoja tottakai ovat verrattuna vaikka hedelmiin tai tuorepaloihin, mutta kova hinta siitä pitkässä juoksussa maksetaan kun elävät 90 vuotta näillä tottumuksilla ja liitännäissairauksilla.
Pelkkää sokeria sinäkin tarjoat vaihtoehdoksi :D:D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä toinen käy painotarkkailussa kun on niin hoikka. Toinen taas saa joka helvetin neuvolakerta kuulla olevansa ylipainoinen, turhan tanakka tyttö. Tätä jatkunut 2v-neuvolasta asti, on nyt eskari. Ihan sääliksi käy tyttö kun nyt jo yhteiskunta määrittelee hänet vääränlaiseksi, lapsen mielessä huonoksi ja rumaksi.
Ja mitä tapahtui tuolloin 2 ikävuoden kynnyksellä kun tilanne muuttui tällaiseksi? No tyttö aloitti päiväkodin. Nollakäyräläinen pomppasi painossa kaksi käyrää. Hänelle on aina ruoka maistunut hyvin, siis perusruoka porkkanaraasteesta silakkapihveihin. Kuitenkin kotona on katsottu annoskoon perään. Päiväkodissa taas tuntuu olevan joku ihanne, että sitä upeampaa mitä enemmän pieni lapsi mättää ruokaa ja aina tuli kehuja miten on taas niin hienosti syönyt.
Onko sitten joku ihme kun lapsi lihoo vetäessään kaksi annosta aamupuuroa hillolla + makkaraleipää + kaakaota, lounaaksi kaksi annosta lihapullia ja muussia kermakastikkeella + hillolla + leivällä + parilla maitolasilla ja välipalaksi kaksi annosta omenapiirakkaa tai pari lautasellista kiisseliä? Ollaan sata kertaa sanottu vuosien ajan, että tällä lapsella on PAKKO rajoittaa sitä annoskokoa, mutta aina vain sanotaan juu juu ja sama meininki jatkuu. Henkilökunta vaihtuu ja aina lapsi saa jonkun heltymään.
Kaupungin ruokalista on kyllä karua luettavaa. Omenahyvettä, mangorahkaa, pikkupullaa, makeaa viilis-mössöä, kiisseleitä jos jonkinlaista, sitä ja tätä piirakkaa, kaakaota, pirtelöä... Välipalat kauheita tyhjien kalorien pommeja.
En tiedä mitä enää voisimme tehdä. Pitääkö jomman kumman jäädä loppuvuodeksi työttömäksi,että saadaan lapsi normimittoihin ja kaikki ruokailut valvottua? Koska nyt syö suurimman osan viikon ruokailuista tuolla ja joka päivä tuplasti sen mitä on tuon ikäiselle laskettu sopivaksi annokseksi :( Onneksi koulussa on vain lounas ja loput ruokailut kotona.
Kotona meillä ei juoda mehuja, kaakaota tai limpparia kuin juhlissa, ei leivota kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Ei puputeta leipää, eikä rasvaisia makkaroita/nakkeja/ranskiksia jne. Ei KOSKAAN eineksiä, muroja, sokerijugurtteja, sokeriviilejä, vanukkaita jne. Lapset syövät tyytyväisinä maustamatonta jugurttia marjoilla. Karkkeja syödään muutama kerrallaan tai max pieni karkkiaski, tämäkin ehkä keskimäärin kerran kuussa lasten osalta kun karkkipäivääkään ei ole ja eivät tajua sellaista odottaa. Keksejä ei talossa ole. Rusinoilla tms. ei lapsia ole koskaan hiljennetty. Jätskiä syödään juhlissa ja satunnaisesti kesällä. Ruokailussa kotona puoli lautasta vähintään täytetään salaatilla ja siihen päälle kasvikset. Annoskoot on tällä lapsella kotona pieniä.
Ideoita otetaan vastaan, että miten me voisimme vielä vaikuttaa tilanteeseen? Liikkumassakin käydään vaikka hamamsta purren (siis vanhemmat, kun tekisi mieli edes hetki itse hengähtää työpäivän jälkeen) päiväkodin jälkeen. Pyöräilemässä, kävelyllä, metsässä, puistossa, uimassa jne. Ihan vain, että saadaan tämä pullukampi tyttö liikkeelle. Innoissaan liikkuukin kyllä, onneksi!
Ei päiväkodin ruuissa ne kalorit ole se pahis, vaan se mistä ne kalorit koostuu. Sokeripitoinen ruoka vain ylläpitää nälkää ja saa syömään lisää. Kehotan sua kiinnittämään kaloreiden sijaan huomiota ruuan sisältöön.
Luetun ymmärtäminen? Meillä kotona sokerit on vedetty päiväkodin ruokalistan vuoksi minimiin. Käytännössä lisättyä sokeria ei syödä, etenkään lapset.
Kotona tämä pullukka lapsi syö mielellään kukkakaalia, parsakaalia, ruusukaaleja, porkkanaa...raasteita, kasviskeittoja, kurkku/paprika yms. tikkuja, mitä vain salaattia, herneitä, papuja, hedelmiä, jopa selleritikkuja. Lempivälipala on kasvistikut. Että en sanoisi ruoan laadun kotona ontuvan. Hän ei todellakaan välttele kasviksia tai kotona ruinaa mitään herkkuja. Tietysti niitäkin mielellään syö silloin kun tarjolla on. Meillä kasviksia ei uiteta myöskään juustoissa tai kermoissa. Janojuomana on vesi.
Mitä ehdotat, että sisällössä siis mättää jos kotona pitäisi vielä enemmän kiinnittää huomiota?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oli ajankohtaispätkää hiljan jostain lakkautusuhan alla olevasta kyläkoulusta. Läskiposket vain tutisivat ja rasvavatsat hölskyivät joka toisella oppilaalla.
Täällä oman alueeni koulussa ei juuri näe lihavia lapsia (Helsinki, Munkkiniemi). Tästä on tilastoakin olemassa, että lihavuus on eriytynyt ja syrjäseutujen ongelma enemmän kuin muualla. Vanhempien koulutustaso on ratkaisevassa asemassa terveysasioiden suhteen. Missä lihavia aikuisia siellä lihavia lapsia.
Tv:ssa vai? Millä kanavalla, minä päivänä, mihin aikaan? Linkkiä ohjelmaan jos on yle areenassa.
Ylellä oli.
Loppu pitää ihan itse etsiä.Jossain A-studion keskellä, muistelisin.
Jep, mutta en silti usko rankan paheksunnan korjaavan tilannetta mitenkään, vaan jopa pahentavan tilannetta. Liikaa ehkä tuputetaan sitä liikuntaa, vaikka ydin on ruokavaliossa. Se on myös ainakin omasta mielestäni paljon pienemmän vaivan takana. Hyvinvoiva lapsi liikkuu jo ilman harrastuksia enemmän mitä ylipainoinen. Yksilöeroja on myös, eli joillekin se ihan oikeasti vaan on vaikeampaa. Tästä syystähän näitä perheitä onkin, joissa yksi lapsista onkin ylipainoinen ja muut eivät.
Kannustamalla ja sen kohdistaminen etenkin huonompiosaisille on paljon hyödyllisempää. Ongelmaan, oli kyse sitten lapsen ali- tai ylipainosta, voisi tarttua jo raskausaikana, eikä vasta sitten, kun lapsi on jo oppinut vääränlaiset ruokatottumukset.
Moni muuten normaalipainoisten lasten vanhemmista ajattelee myös virheellisesti, että terveellinen kotiruoka on makaronilaatikko ketsupilla ja parilla kurkkuviipaleella, iltapalaksi leipää ja aamupalaksi puuroa... paljon maitoa ja perunaa. Tämähän vääristää sitä kuvaa ja myös vaikeuttaa ylipainoisten perheiden yrityksiä terveellisempään elämään. Moni normaalipainoisten lasten vanhemmista luulee, että koska heillä harrastetaan ohjattua liikuntaa (koska tämähän on ainoa oikea liikuntamuoto) kerran viikossa ja syödään noin, he elävät ihanteellisesti ja seuraavassa lauseessa paheksutaan ylipainoisten lasten vanhempia sädekehä kiiltäen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä toinen käy painotarkkailussa kun on niin hoikka. Toinen taas saa joka helvetin neuvolakerta kuulla olevansa ylipainoinen, turhan tanakka tyttö. Tätä jatkunut 2v-neuvolasta asti, on nyt eskari. Ihan sääliksi käy tyttö kun nyt jo yhteiskunta määrittelee hänet vääränlaiseksi, lapsen mielessä huonoksi ja rumaksi.
Ja mitä tapahtui tuolloin 2 ikävuoden kynnyksellä kun tilanne muuttui tällaiseksi? No tyttö aloitti päiväkodin. Nollakäyräläinen pomppasi painossa kaksi käyrää. Hänelle on aina ruoka maistunut hyvin, siis perusruoka porkkanaraasteesta silakkapihveihin. Kuitenkin kotona on katsottu annoskoon perään. Päiväkodissa taas tuntuu olevan joku ihanne, että sitä upeampaa mitä enemmän pieni lapsi mättää ruokaa ja aina tuli kehuja miten on taas niin hienosti syönyt.
Onko sitten joku ihme kun lapsi lihoo vetäessään kaksi annosta aamupuuroa hillolla + makkaraleipää + kaakaota, lounaaksi kaksi annosta lihapullia ja muussia kermakastikkeella + hillolla + leivällä + parilla maitolasilla ja välipalaksi kaksi annosta omenapiirakkaa tai pari lautasellista kiisseliä? Ollaan sata kertaa sanottu vuosien ajan, että tällä lapsella on PAKKO rajoittaa sitä annoskokoa, mutta aina vain sanotaan juu juu ja sama meininki jatkuu. Henkilökunta vaihtuu ja aina lapsi saa jonkun heltymään.
Kaupungin ruokalista on kyllä karua luettavaa. Omenahyvettä, mangorahkaa, pikkupullaa, makeaa viilis-mössöä, kiisseleitä jos jonkinlaista, sitä ja tätä piirakkaa, kaakaota, pirtelöä... Välipalat kauheita tyhjien kalorien pommeja.
En tiedä mitä enää voisimme tehdä. Pitääkö jomman kumman jäädä loppuvuodeksi työttömäksi,että saadaan lapsi normimittoihin ja kaikki ruokailut valvottua? Koska nyt syö suurimman osan viikon ruokailuista tuolla ja joka päivä tuplasti sen mitä on tuon ikäiselle laskettu sopivaksi annokseksi :( Onneksi koulussa on vain lounas ja loput ruokailut kotona.
Kotona meillä ei juoda mehuja, kaakaota tai limpparia kuin juhlissa, ei leivota kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Ei puputeta leipää, eikä rasvaisia makkaroita/nakkeja/ranskiksia jne. Ei KOSKAAN eineksiä, muroja, sokerijugurtteja, sokeriviilejä, vanukkaita jne. Lapset syövät tyytyväisinä maustamatonta jugurttia marjoilla. Karkkeja syödään muutama kerrallaan tai max pieni karkkiaski, tämäkin ehkä keskimäärin kerran kuussa lasten osalta kun karkkipäivääkään ei ole ja eivät tajua sellaista odottaa. Keksejä ei talossa ole. Rusinoilla tms. ei lapsia ole koskaan hiljennetty. Jätskiä syödään juhlissa ja satunnaisesti kesällä. Ruokailussa kotona puoli lautasta vähintään täytetään salaatilla ja siihen päälle kasvikset. Annoskoot on tällä lapsella kotona pieniä.
Ideoita otetaan vastaan, että miten me voisimme vielä vaikuttaa tilanteeseen? Liikkumassakin käydään vaikka hamamsta purren (siis vanhemmat, kun tekisi mieli edes hetki itse hengähtää työpäivän jälkeen) päiväkodin jälkeen. Pyöräilemässä, kävelyllä, metsässä, puistossa, uimassa jne. Ihan vain, että saadaan tämä pullukampi tyttö liikkeelle. Innoissaan liikkuukin kyllä, onneksi!
Muuhun en osaa ottaa kantaa, mutta tämän päiväkotiruokailun olen itsekin pistänyt merkille. Siis ruokalistan! Aivan älytöntä totuttaa yhteiskunnan toimesta pikkulapset päivittäisiin sokerijogurtteihin, kiisseleihin ja piirakoihin. Miksi? Ovatko ne sitä halvinta moskaa mitä laitoksiin kipataan? Miksei voisi olla hedelmiä, kasvistikkuja, ruisleipää ja muuta järkevää? Moni ei näitä kotona saa, vaan sielläkin helppoussyistä annetaan kinuvalle lapselle periksi ja tarjotaan vanukasta ja banaanijogurttia. Päiväkodin vanhempainillassa asia kuitattiin sillä, että ne ovat helppoja ja toivottuja ruokia, koska maistuvat nirsoimmillekin. Eli toisten nirsoilujen vuoksi kaikki saavat ravinnepitoisuudeltaan surkeaa hötöä? Halpoja tottakai ovat verrattuna vaikka hedelmiin tai tuorepaloihin, mutta kova hinta siitä pitkässä juoksussa maksetaan kun elävät 90 vuotta näillä tottumuksilla ja liitännäissairauksilla.
Pelkkää sokeria sinäkin tarjoat vaihtoehdoksi :D:D
Arvotatko sinä kasvikset, hedelmät ja ruisleivän yhtä terveelliseksi kuin mainitsemani kiisselit, vanukkaat ja piirakat? Sokeria nyt on kaikessa, mutta on eri asia tarjota sitä varta vasten lisättynä. Mikä on jonkin aurinkokiisselinkin arvo? Pelkkää sokeria, perunajauhoa ja keltaista mehutiivistettä värin vuoksi. Jotain on tarjottava mustikkapiirakoiden ja pullien tilalle. Kyllä näen,että kasvikset tai ruisleipä olisi kannattavmpi vaihtoehto. Pikkulapset kun eivät karppaa ja syö kananmunia rahkasilmällä.
Itse olin luonnostaan hoikka lapsi, laiha jopa. Vakavan sairauden ja siihen liittyvän lääkityksen takia lihoin kuitenkin huomattavasti. Jopa tuntemattomat aikuiset ihmiset kommentoivat painoani ja ivasivat minua (saattaahan se näyttää erikoiselta, jos n. 10-vuotias lapsi näyttää siltä kuin hän olisi viimeisillään raskaana, mutta eikö aikuisen voisi odottaa pystyvän hillitsemään itsensä). Koulussa minua kiusattiin painon takia jatkuvasti hyvinkin julmasti. Minusta tuntui, että koko ihmisarvoni kärsi. Kuitenkin olin sama ihminen, vain painavampi. Lääkityksen loputtua ja terveyden kohennuttua laihduin entiselleni.
Nykyään olen aikuinen alipainoinen ihminen ja minulla on vaikeuksia syömisen kanssa. Terapeuttien mukaan se johtuu suurelta osin lapsuuden kokemuksistani. Siksi olen päättänyt, että minä en ainakaan koskaan arvostele ketään painon takia. Inhoan näennäishuolehtijoita, jotka verhoavat vihansa ja halveksuntansa muka hyvää tarkoittaviin terveysvinkkeihin.
Minä olin ylipainoinen lapsi 70-luvun Kainuussa. Ei ollut älypuhelimia, ei tietokoneita, ei eineksiä, ei nakkareita. Eikä sipsejäkään. Kouluunkin kävelin, pyöräilin,hiihdin. Oli hyvää kotiruokaa ja leivonnaisia.
Meillä 3 hoikkaa ja yksi pulskempi lapsi, siinä rajoilla on lihava vai ei. Hänelle kelpaa ruoka kuin ruoka. Liikkuu varmasti enemmän kuin keskiverto palstamamma ( 1-2 h treenit 4xvko ).
Ihanaa, taas ketju jossa saa haukkua läskejä lapsia ja niiden ääliö vanhempia oikein sielunsa kyllyydestä! Jes, hyvä mammat!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä toinen käy painotarkkailussa kun on niin hoikka. Toinen taas saa joka helvetin neuvolakerta kuulla olevansa ylipainoinen, turhan tanakka tyttö. Tätä jatkunut 2v-neuvolasta asti, on nyt eskari. Ihan sääliksi käy tyttö kun nyt jo yhteiskunta määrittelee hänet vääränlaiseksi, lapsen mielessä huonoksi ja rumaksi.
Ja mitä tapahtui tuolloin 2 ikävuoden kynnyksellä kun tilanne muuttui tällaiseksi? No tyttö aloitti päiväkodin. Nollakäyräläinen pomppasi painossa kaksi käyrää. Hänelle on aina ruoka maistunut hyvin, siis perusruoka porkkanaraasteesta silakkapihveihin. Kuitenkin kotona on katsottu annoskoon perään. Päiväkodissa taas tuntuu olevan joku ihanne, että sitä upeampaa mitä enemmän pieni lapsi mättää ruokaa ja aina tuli kehuja miten on taas niin hienosti syönyt.
Onko sitten joku ihme kun lapsi lihoo vetäessään kaksi annosta aamupuuroa hillolla + makkaraleipää + kaakaota, lounaaksi kaksi annosta lihapullia ja muussia kermakastikkeella + hillolla + leivällä + parilla maitolasilla ja välipalaksi kaksi annosta omenapiirakkaa tai pari lautasellista kiisseliä? Ollaan sata kertaa sanottu vuosien ajan, että tällä lapsella on PAKKO rajoittaa sitä annoskokoa, mutta aina vain sanotaan juu juu ja sama meininki jatkuu. Henkilökunta vaihtuu ja aina lapsi saa jonkun heltymään.
Kaupungin ruokalista on kyllä karua luettavaa. Omenahyvettä, mangorahkaa, pikkupullaa, makeaa viilis-mössöä, kiisseleitä jos jonkinlaista, sitä ja tätä piirakkaa, kaakaota, pirtelöä... Välipalat kauheita tyhjien kalorien pommeja.
En tiedä mitä enää voisimme tehdä. Pitääkö jomman kumman jäädä loppuvuodeksi työttömäksi,että saadaan lapsi normimittoihin ja kaikki ruokailut valvottua? Koska nyt syö suurimman osan viikon ruokailuista tuolla ja joka päivä tuplasti sen mitä on tuon ikäiselle laskettu sopivaksi annokseksi :( Onneksi koulussa on vain lounas ja loput ruokailut kotona.
Kotona meillä ei juoda mehuja, kaakaota tai limpparia kuin juhlissa, ei leivota kuin ehkä kerran kuussa jos sitäkään. Ei puputeta leipää, eikä rasvaisia makkaroita/nakkeja/ranskiksia jne. Ei KOSKAAN eineksiä, muroja, sokerijugurtteja, sokeriviilejä, vanukkaita jne. Lapset syövät tyytyväisinä maustamatonta jugurttia marjoilla. Karkkeja syödään muutama kerrallaan tai max pieni karkkiaski, tämäkin ehkä keskimäärin kerran kuussa lasten osalta kun karkkipäivääkään ei ole ja eivät tajua sellaista odottaa. Keksejä ei talossa ole. Rusinoilla tms. ei lapsia ole koskaan hiljennetty. Jätskiä syödään juhlissa ja satunnaisesti kesällä. Ruokailussa kotona puoli lautasta vähintään täytetään salaatilla ja siihen päälle kasvikset. Annoskoot on tällä lapsella kotona pieniä.
Ideoita otetaan vastaan, että miten me voisimme vielä vaikuttaa tilanteeseen? Liikkumassakin käydään vaikka hamamsta purren (siis vanhemmat, kun tekisi mieli edes hetki itse hengähtää työpäivän jälkeen) päiväkodin jälkeen. Pyöräilemässä, kävelyllä, metsässä, puistossa, uimassa jne. Ihan vain, että saadaan tämä pullukampi tyttö liikkeelle. Innoissaan liikkuukin kyllä, onneksi!
Muuhun en osaa ottaa kantaa, mutta tämän päiväkotiruokailun olen itsekin pistänyt merkille. Siis ruokalistan! Aivan älytöntä totuttaa yhteiskunnan toimesta pikkulapset päivittäisiin sokerijogurtteihin, kiisseleihin ja piirakoihin. Miksi? Ovatko ne sitä halvinta moskaa mitä laitoksiin kipataan? Miksei voisi olla hedelmiä, kasvistikkuja, ruisleipää ja muuta järkevää? Moni ei näitä kotona saa, vaan sielläkin helppoussyistä annetaan kinuvalle lapselle periksi ja tarjotaan vanukasta ja banaanijogurttia. Päiväkodin vanhempainillassa asia kuitattiin sillä, että ne ovat helppoja ja toivottuja ruokia, koska maistuvat nirsoimmillekin. Eli toisten nirsoilujen vuoksi kaikki saavat ravinnepitoisuudeltaan surkeaa hötöä? Halpoja tottakai ovat verrattuna vaikka hedelmiin tai tuorepaloihin, mutta kova hinta siitä pitkässä juoksussa maksetaan kun elävät 90 vuotta näillä tottumuksilla ja liitännäissairauksilla.
Pelkkää sokeria sinäkin tarjoat vaihtoehdoksi :D:D
Arvotatko sinä kasvikset, hedelmät ja ruisleivän yhtä terveelliseksi kuin mainitsemani kiisselit, vanukkaat ja piirakat? Sokeria nyt on kaikessa, mutta on eri asia tarjota sitä varta vasten lisättynä. Mikä on jonkin aurinkokiisselinkin arvo? Pelkkää sokeria, perunajauhoa ja keltaista mehutiivistettä värin vuoksi. Jotain on tarjottava mustikkapiirakoiden ja pullien tilalle. Kyllä näen,että kasvikset tai ruisleipä olisi kannattavmpi vaihtoehto. Pikkulapset kun eivät karppaa ja syö kananmunia rahkasilmällä.
Tavallaan arvotan. Sokeriahan ne on pääasiassa kaikki, turha sitä on kieltää. Miksi puhut karppauksesta? Ja mitä vikaa on kananmunassa? Rahkaa nyt ei kannata kenenkään syödä.
Luultavasti se terveellinenkin ruoka maistuu.