Mitä mieltä tästä blogista? Totta vai ei
...ja vaikka vaeltaisin pimeässä...
Tuntuu että kirjoittajan elämä on oikea surkeiden sattumusten sarja ja hirveää itsesäälissä rypemistä. Nyt joku oli kommentoinut tuohon uusimpaan postaukseen, jossa siis jo keskenmennyt alkio yhtäkkiä löytyikin ultrassa elävänä, ja epäili että blogi on fiktiota.
Olen itse epäillyt hieman samaa, en siksi, että huono-onnisuus olisi epäuskottavaa, vaan epäaidoilta tuntuvat kirjoittajan lapsen suusta -kommentit. Ne ovat jotenkin raivostuttavia ja mielestäni eivät ole ollenkaan lapsen suusta, vaan selkeästi aikuisen mielikuvitusta.
Mitä mieltä?
Kommentit (12)
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä vaan se ihmetyttää, että voiko jonkun elämä oikeesti olla noin kurjaa? En myöskään ihan täysin tajunnut tätä uusinta käännettä, eli olisiko vauva selvinnyt, jos se olisi löydetty aiemmin? Vai mikä tässä nyt oli se suuri vääryys?
Sikiö munanjohtimessa kiinni.
Aikalailla samaa mieltä, koko kuvio niin uskomaton abortista ja sitä seuranneesta seitsemästä keskenmenosta alkaen. On ptsd:tä, vammautunutta ja vielä pahemmin vammautunutta puolisoa, heti perään uusi mies, avioero, katkeruutta kun biologisesti lasta ei enää saa - hups raskaus - olikin kohdunulkoinen.
Taitaa olla todella erityisherkkä jos todellinen ihminen kyseessä, sen verran draamaa tihkuu jokainen postaus.
Onkohan tuo nykyinen kumppani sama, josta kirjoitettiin huhtikuussa, pian eron jälkeen , "Vielä kaunis" -otsikoidussa postauksessa? Siellä kerrotaan, että miehellä olisi jo ainakin kaksi lasta eri naisten kanssa. Nyt sitten keskenmenopostauksessa kirjoitti "hänestä olisi tullut hyvä isä". Mikäli samasta miehestä olisi kyse (bloggaaja kirjoittaa kyllä niin ärsyttävän epäselvästi, että vaikea pysyä kyydissä), niin tuo ainakin mulla herätti epäilykset todenperäisyydestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä vaan se ihmetyttää, että voiko jonkun elämä oikeesti olla noin kurjaa? En myöskään ihan täysin tajunnut tätä uusinta käännettä, eli olisiko vauva selvinnyt, jos se olisi löydetty aiemmin? Vai mikä tässä nyt oli se suuri vääryys?
Sikiö munanjohtimessa kiinni.
Eli kohdun ulkopuoleinen raskaus, mikä joka tapauksessa olisi pitänyt keskeyttää? Sain jutusta vaan sellaisen kuvan, että "lääkärit tappoivat täydellisen vauvamme, yhyy".
Minäkin olen joskus miettinyt tätä. Eikös tälle tehty abortti. Sit oli pyörätuolimiehen kanssa naikussa. Mies yritti tappaa itsensä monta kertaa. Tällä naisella oli hyvä setä psykiatri. Tapasi uuden ukon ja nyt sit tuli taas raskaaksi.
Ne lasten kommentit on kyllä tosi outoja. Joko täysin keksittyjä, tai sitten toooooosi höystettyjä. Esim. kirjottaja itse kysynyt onko siinä kiva olla, johon lapsi vastannut että joo. "Ihanaa kun saan olla tässä, ethän päästä koskaan irti", kirjoittaa bloggaaja.
Vierailija kirjoitti:
Aikalailla samaa mieltä, koko kuvio niin uskomaton abortista ja sitä seuranneesta seitsemästä keskenmenosta alkaen. On ptsd:tä, vammautunutta ja vielä pahemmin vammautunutta puolisoa, heti perään uusi mies, avioero, katkeruutta kun biologisesti lasta ei enää saa - hups raskaus - olikin kohdunulkoinen.
Taitaa olla todella erityisherkkä jos todellinen ihminen kyseessä, sen verran draamaa tihkuu jokainen postaus.
Otapa selvää, mitä erityisherkkä (HSP) tarkoittaa!
Ja kurjemmaksi menee: nyt poistettiin munatorvi. Ja tottakai hänelle keikkaukset ovat aina ERITYISEN hankalia ja kivuliaita.
Jos tuo oikeasti on tuon ihmisen elämää, niin kurja homma. Mutta etenkin näiden viimeisimpien käänteiden jälkeen tosi vaikee uskoa.
Lähinnä vaan se ihmetyttää, että voiko jonkun elämä oikeesti olla noin kurjaa? En myöskään ihan täysin tajunnut tätä uusinta käännettä, eli olisiko vauva selvinnyt, jos se olisi löydetty aiemmin? Vai mikä tässä nyt oli se suuri vääryys?