Lue keskustelun säännöt.
Mitä teidän teininne lukevat tai mitä itse luit teininä?
15.10.2016 |
Meillä 15v tytön kädessä on nykyään useimmiten Agatha Christien dekkari miljoonatta kertaa, tai joku noista uusista Ruotsalaisista hauskoista kirjoista, tai LOTR. Svifistä, josta itse tykkäsin tuossa iässä, ei oikein välitä. Luen nyt itse (taas) Avaruusseikkailu 2001, jonka ostin teinille synttärilahjaksi :) Uudet" teinikirjailijat" luetaan läpi kerran, mutta mikään ei ole tarttunut.
Mitä teidän teinien lukuvalikoimaan kuuluu? Mistä oikeasti tykkäävät?
Kommentit (20)
Vierailija kirjoitti:
Stephen King oli suosikini yläaste-ikäisenä, silloin kauan kauan sitten.
Minulle jäi kauheita traumoja Kingistä, olisinko huono mutsi jos testaisin, jäisikö omalle lapselleni traumoja noista? :D Hyvä vinkki kyllä, Kingit ovat luettavaa tavaraa. Kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kumpikin, tyttö ja poika - sekä minä äiti :D - lukevat fantasiaa. Eddings, Robin Hobb, toki Tolkien, ym. ym.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kumpikin, tyttö ja poika - sekä minä äiti :D - lukevat fantasiaa. Eddings, Robin Hobb, toki Tolkien, ym. ym.
Meillä fantasiassa molempien suosikkeja ovat Tolkien ja Ursula LeGuinin Maameren tarinat. Laitan nootin Eddingistä ja Hobbista, en ole koskaan kuuluutkaan! Suurkiitos vinkistä :)
Itse luin teininä kaikenlaista kirjallisuutta sekaisin, Christiestä Waltariin. En kumminkaan dekkareita, niitä aloin lukea joskus yli kolmekymppisenä.
Meillä 13-v poika lukee lähinnä vloggaajien kirjoja. Itse olin samanikäisenä kiiinnostunut parapsykologisesta kirjallisuudesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Teininä luin Kingiä, Christietä, Koontzia.. niitä tarkkisjuttuja ja kolme kertaa luin Huumeasema Zoon. Ekan kerran viidennellä, missä mun vanhemmat oli? Ainiin, baarissa - töissä.
Mitä omat teinit lukee, niinpä.. kuin puhelimensa lisäksi. Ei mitään, ei yhtäänsä mitään. Se on ollut kolaus meille vanhemmille, jotka luemme. Meillä on vankka oma "kirjasto", paljon ostetaan kirjoa ja lainaillaan. Kirjasto on ollut viikottainen juttu aina. Kun lapset olivat pieniä, niin jatkuvaa luentaa ja kuvien tutkimista tms. Niitäkin kirjoja on paljon tallella.
Nää ei lue edes sarjakuvia. Se vasta olikin isku palleaan. Ollaan miehen kanssa harrastajia, että kuuskytluvulta saakka löytyy veskilukemista. Eli siis sarjakuva hyllyt on vessoissa. Lattiasta kattoon löytyy hyllytilaa, on lucky luket, asterixet, marsupilamit, marvelit, dct, busterit, tenavat, masit, akuankat, roopesedät, portit < vain mainittuna omat kiinnostukset...
Kun opppivat lukemaan: luettiin yhdessä, vuorotellen ja keskusteltiin kirjoista tai sarjakuvista. Mutta ei vaan ottaneet onkeensa. Nuorin kuitenkin kirjoittaa loistavia aineita, että on sille jotain jostain tarttunut.
mussukka_ kirjoitti:
Teininä luin Kingiä, Christietä, Koontzia.. niitä tarkkisjuttuja ja kolme kertaa luin Huumeasema Zoon. Ekan kerran viidennellä, missä mun vanhemmat oli? Ainiin, baarissa - töissä.
Mitä omat teinit lukee, niinpä.. kuin puhelimensa lisäksi. Ei mitään, ei yhtäänsä mitään. Se on ollut kolaus meille vanhemmille, jotka luemme. Meillä on vankka oma "kirjasto", paljon ostetaan kirjoa ja lainaillaan. Kirjasto on ollut viikottainen juttu aina. Kun lapset olivat pieniä, niin jatkuvaa luentaa ja kuvien tutkimista tms. Niitäkin kirjoja on paljon tallella.
Nää ei lue edes sarjakuvia. Se vasta olikin isku palleaan. Ollaan miehen kanssa harrastajia, että kuuskytluvulta saakka löytyy veskilukemista. Eli siis sarjakuva hyllyt on vessoissa. Lattiasta kattoon löytyy hyllytilaa, on lucky luket, asterixet, marsupilamit, marvelit, dct, busterit, tenavat, masit, akuankat, roopesedät, portit < vain mainittuna omat kiinnostukset...
Kun opppivat lukemaan: luettiin yhdessä, vuorotellen ja keskusteltiin kirjoista tai sarjakuvista. Mutta ei vaan ottaneet onkeensa. Nuorin kuitenkin kirjoittaa loistavia aineita, että on sille jotain jostain tarttunut.
Mielenkiintoinen juttu että teinit eivät jääneet koukkuu lukemiseen. Olen huomannut samaa, jotkut lukevat koko ajan, jotkut eivät ollenkaan. Minun nuoruudessani kaikki lukivat, joku enemmän, joku vähemmän, mutta järjestään kaikki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lisätään kirjailijoista vielä Terry Pratchett!
Luin 14-vuotiaana Lolitan ja haaveilin Humbert Humbertia omaan elämääni, Dolores oli mielestäni ihan bitch. Kymmenen vuotta myöhemmin luin uudestaan ja ai kamala miten oksettava hirviö, what the fuck 14-vuotias minä? Dolores parka. Näin se vaan näkövinkkeli muuttuu vuosien varrella. Edelleen yksi suosikkikirjoistani kyllä, mutta aivan muista syistä. Ja se kieli! Ehdottomasti paras englanniksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun teini-poika inhoaa fantasia kirjoja.
Lukee kaikkea mikä liittyy urheiluun!
Nyt menossa Marko Jantusen elämänkerta.
Minulla ei ole lapsia, mutta luin itse teini-iässä hyvin paljon. Nuorempana luin kirjaimellisesti jokaisen sivukirjastomme nuorten osaston kirjan, ja siirryin sen luettuani aikuisten osastolle ja vanhempieni kirjahyllyille. Waltarit kolahtivat kovaa, etenkin Sinuhe, jonka luin lukion ensimmäisellä. Ajatuksia herättivät myös Joseph Hellerin Me sotasankarit (eli "Catch-22"), samoin George Orwellin klassikot. Myös suomalaiset pakolliset tiiliskivet Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa myöten tuli kahlattua. Samoihin aikoihin alkoivat kiinnostaa mm. Anaïs Ninin ja Henry Millerin tuotanto, joita lainasin kirjastosta ja luin salaa vanhemmilta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mussukka_ kirjoitti:
Teininä luin Kingiä, Christietä, Koontzia.. niitä tarkkisjuttuja ja kolme kertaa luin Huumeasema Zoon. Ekan kerran viidennellä, missä mun vanhemmat oli? Ainiin, baarissa - töissä.
Mitä omat teinit lukee, niinpä.. kuin puhelimensa lisäksi. Ei mitään, ei yhtäänsä mitään. Se on ollut kolaus meille vanhemmille, jotka luemme. Meillä on vankka oma "kirjasto", paljon ostetaan kirjoa ja lainaillaan. Kirjasto on ollut viikottainen juttu aina. Kun lapset olivat pieniä, niin jatkuvaa luentaa ja kuvien tutkimista tms. Niitäkin kirjoja on paljon tallella.
Nää ei lue edes sarjakuvia. Se vasta olikin isku palleaan. Ollaan miehen kanssa harrastajia, että kuuskytluvulta saakka löytyy veskilukemista. Eli siis sarjakuva hyllyt on vessoissa. Lattiasta kattoon löytyy hyllytilaa, on lucky luket, asterixet, marsupilamit, marvelit, dct, busterit, tenavat, masit, akuankat, roopesedät, portit < vain mainittuna omat kiinnostukset...
Kun opppivat lukemaan: luettiin yhdessä, vuorotellen ja keskusteltiin kirjoista tai sarjakuvista. Mutta ei vaan ottaneet onkeensa. Nuorin kuitenkin kirjoittaa loistavia aineita, että on sille jotain jostain tarttunut.
Kivoja sarjiksia, joo, mutta en vain ymmärrä ihmisiä, jotka säilyttävät lukemisiaan vessassa. Hei hei, hygienia! En ihmettele, ettei lapsia kiinnosta tarttua noihin vessasarjiksiin ja viedä niitä esim. sohvalle luettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta luin itse teini-iässä hyvin paljon. Nuorempana luin kirjaimellisesti jokaisen sivukirjastomme nuorten osaston kirjan, ja siirryin sen luettuani aikuisten osastolle ja vanhempieni kirjahyllyille. Waltarit kolahtivat kovaa, etenkin Sinuhe, jonka luin lukion ensimmäisellä. Ajatuksia herättivät myös Joseph Hellerin Me sotasankarit (eli "Catch-22"), samoin George Orwellin klassikot. Myös suomalaiset pakolliset tiiliskivet Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa myöten tuli kahlattua. Samoihin aikoihin alkoivat kiinnostaa mm. Anaïs Ninin ja Henry Millerin tuotanto, joita lainasin kirjastosta ja luin salaa vanhemmilta.
Tämä voisi olla mun näppikseltä :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Potterien kanssa kasvoin, samoin Eddingsin kaikki luin teininä. DragonLance-saaga oli myös kova sana kun olin nuori, etenkin Raistlinin Kronikoihin nuori samaistui niin <3
Nancy tuli luettua, Merja Jalon hevoskirjoja, Stephen Kingiä. Tuija Lehtinen oli myös kova sana nuorten kirjailijana.
Jos tykkää dekkareista niin Tess Gerritsen on loistava, samoin Lars Kepler!
Ehkä noin 20 prosenttia murrosikäisistä lukee säännööllisesti ns. omaksi huvikseen. Varsinkin tytöissä löytyy vielä himolukijoita. Pojissa paljon vähemmän. Kokemusta on n. 126 teinin äidinkielen opetuksesta 20 vuoden ajalta yläkoulussa ja huonompaan suuntaan lukuinnossa mennään koko ajan. Tästä on myös tutkimuksia Opetushallitukselta. Karmea tilanne, mutta jos ei opi jo alakouluikäisenä lukemaan sujuvasti, on sitä vanhempana vaikea yhtäkkiä oppia. Onneksi poikkeuksia on, jotka lukevat vasta aikuisena mielellään.
Luin teininä scifiä ja kaikkea mahdollista. Luin myös klassikoita tyyliin Victor Hugo ja Charles Dickens. Sekä Agathat kaikki.
Kaikkea mahdollista. Eniten kiinnosti kevyt sc-fi. Erityisesti kiinnosti kaikki mikä oli kiellettyä tai paheksuttavaa, Remo-tyyppistä tavaraa. Mein Kampfiakin jaksoin pari lukua jankata, kun tiedostin opukseen liittyvän jotain kiellettyä.
Minun teinipoikani eivät lue yhtään mitään.
Luin miljoonia kirjoja ääneen, kun he olivat pieniä. He itse lukivat ala-asteella potterit summuut. Nykyään saan heidät lukemaan vain 1-2 kirjas kesälomalla. Fantasiaa molemmat haluavat lukea. 14 v rick riordiania ainoastaan.
Vierailija kirjoitti:
Minulla ei ole lapsia, mutta luin itse teini-iässä hyvin paljon. Nuorempana luin kirjaimellisesti jokaisen sivukirjastomme nuorten osaston kirjan, ja siirryin sen luettuani aikuisten osastolle ja vanhempieni kirjahyllyille. Waltarit kolahtivat kovaa, etenkin Sinuhe, jonka luin lukion ensimmäisellä. Ajatuksia herättivät myös Joseph Hellerin Me sotasankarit (eli "Catch-22"), samoin George Orwellin klassikot. Myös suomalaiset pakolliset tiiliskivet Täällä Pohjantähden alla -trilogiaa myöten tuli kahlattua. Samoihin aikoihin alkoivat kiinnostaa mm. Anaïs Ninin ja Henry Millerin tuotanto, joita lainasin kirjastosta ja luin salaa vanhemmilta.
Lisätään tähän vielä Bukowski ja Kerouac, muuten samaa. Meidän teinityttö ei lue mitään, kännykkä on kuitenkin liimattu käteen.
Stephen King oli suosikini yläaste-ikäisenä, silloin kauan kauan sitten.