Jos eläisin lapsuuttani tänä päivänä, kaikisat meidän naapurustossa tehtäisiin lasu
Kolmen talon lasten kanssa leikittiin. 8-vuotiaat katsoivat meidän pienempien perään, jotka olimme alle kouluikäisiä. Kouluikäiset kävivät keskenään uimassa läheisellä rannalla, montakin kertaa päivässä. Juoksimme ulkona aamusta iltaan, eikä kukaan aikuine katsonut perään. Naapurissa asui yh-leski, monta lasta. Heillä ei saanut olla sisällä kuin syntymäpäivillä ja silloinkin vain kakun syönnin ajan, muuten ulos. Lasten synttärit sattuivat kaikki keväälle tai kesälle, joten helppo oli käskeä ulos. Meillä oli järkyttävän sekaista enkä useinkaan tiennyt, missä vanhemmat olivat - yleensä olivat jossain töissä. Toisessa naapurissa vanhin oli jo nuorena pikkurikollinen ja heillä äiti oli baarissa töissä, aina illat. Lapset olivat keskenään. Oli heillä isä, mutta isä oli joka viikonloppu kännissä ja kukaan ei oikein tiennyt missä oli iltaisin, päivisin kävi töissä. Tällaista menoa pienellä kirkonkylällä duunarialueella 70-luvulla.
Kommentit (5)
Tää! En voi jaksaa tätä nykyistä kyttäyskulttuuria. Lapset ei saa olla enää lapsia, eikä vanhemmat vanhempia, kun pitäisi ahtautua johonkin ihme muottiin, joka ei edes ole ihmiselle normaalia, vaan ajetaan ainoastaan tätä jatkumoa siitä, miten voitaisiin yhteiskunnan kontrollilla kasvattaa mahdollisimman sopivia lapsia aikuisiksi. Kuvottavinta koko touhussa nykyään se, ettei tässä yhteiskunnassa hirveästi ole tarjolla mitään tulevalle sukupolvelle. Mut hei, testataan kuka hyvä, pääsee jatkoon ja saattaa jopa tulevaisuudessa saada työpaikan ja osansa tätä meidän hienoa maata. Ja loput sitten työnnetään jätekuiluun.
Tuo kyttäyskulttuuri! Meillä on lastensuojelun asiakkuus ja ollaan tukitoimena saatu päivähoitopaikka tuosta viereisestä päiväkodista. Nyt sitten selvisi, että päiväkoti raportoi joka viikko lastensuojeluun lapsesta :D En tiedä mitä he raportoivat, mutta haluaisin kyllä tietää, millä lailla tämä tukee lasta vaikkapa sosiaalisissa taidoissa, joka siis oli yksi niistä perusteista joilla lapsi meni päikkyyn. Silloin kun olin itse lapsi niin samanlaista menoa oli kuin ap.n lähiössä. Oi niitä aikoja!
Minä tein ekaluokkalaisena kymmenen kilometrin lenkkejä metsissä, joissa oli havaittu karhuja ja susia. Ajoin samanikäisenä traktoria lähistöllä, myös tiellä. Kymmenvuotiaana nostelin neljänkymmenen kilon apulanta säkkejä. Nukuin myös huvikseni yksin piharakennuksessa. Avustin lehmän poi'ituksessa alta kouluikäisenä. Samoin olin mukana keinosiemennyksissä. Ja vanhemmat olivat kaikki aamut ja iltapäivät navetassa, joten olen viettänyt viikon ikäisestä aikaani eläin ja heinäpölyssä. Niin ja hyvänen aika ne ruoka suositukset. Söin tomaattia ja appelsiini mehua parin kuukauden ikäisestä...Että perhetyöntekijä olisi varmaan tullut kyttäämään meitä. No ei olisi. Isä olisi ajanut sen pois☺
Sama juttu. Minä 7-vuotiaana hoisin 4-vuotiasta pikkuveljeäni kesälomalla kun vanhemmat oli töissä. Ulkoilla sai erittäin vapaasti, ei vanhemmat perään kyselleet. "Mukulat" muutenkin sai luvan huolehtia itsestään, vanhempien tehtävä oli lähinnä ruokkia ja tarjota katto pään päälle. Itse hoidettiin niin koulusta huolehtimiset kuin järjen käyttö turvallisuuden suhteen.
Mutta onnellista lapsuutta se oli, hyvin vapaata ja rentoa .Kamalaa olisi olla nykyajan lapsi, joita kytätään ja valvotaan ja joille raukoille jo pannaan uv-valon pelossa aurinkolasitkin päähän vauvasta asti :D Me onnellisesti paloimme punaiseksi joka kevät ja karaistuimme niin ettei sitten enää pian palanut.
Ei tuo nyt niin kovin paljoa eroa nykymenosta, tilanteesta tietysti riippuen. Meidänkin alakoululaiset kävivät kesällä uimassa itsekseen, olivat monta tuntia. Muutenkin juoksentelivat ympäriinsä ulkona, en todellakaan tiennyt aina, missä menevät.