Lue keskustelun säännöt.
Kotona on niiiin puuduttavaa olla!
13.10.2016 |
Pää hajoaa heti aamusta. Olen kotona vauvan ja viisivuotiaan kanssa ja nämä päivät kun ei ole kerhoa on ihan tuskaa (toki nekin, kun on ovat tuskaa mutta jossain vaiheessa edes vähän vähemmän tuskallista). Lapsi ei jaksa käydä avoimella päiväkodilla koska siellä ei ole ketään, myöskään puistoista 7km säteellä ei ole löytynyt leikkiseuraa joten mitä minä teen, no leikin ja juttelen. Välillä toki sanon etten jaksa osallistua, mutta ei sitä voi ihan kokonaankaan olla osallistumatta. Väsyttää yöt ja päivät on puuduttavaa yksin tarpomiata kahden lapsen kanssa. Noin kolmevuotiaita leikkikavereita olisi tarjolla, mutta melkein 6v ei oikein innostu siitä. Nyt on pakko hengähtää hetki ja sitten pitää taas vähän osallistua leikkeihin. Puuh....
Kommentit (22)
No mulla on neljä penskaa ja tuntuu että päivässä ei timmat riitä. Herätään aamulla puol 8 ja laitan pojan kouluun, syödään aamiainen ja siivoilen huushollin ja teen kotihommia. Lähetään ulos ja siellä pari tuntia.. Ja ei oo mitään leikkipuistoja, vain oma piha. Sisään, syödään, pyykkiä. Poika tulee koulusta. Mies tulee töistä. Päikyille ja päivän touhut jatkuu. Joskus lähden iltaan töihin. Piirrellään, pelataan ja muksut touhuaa keskenään. Joskus lähetään vielä uudelleen ulos ja illalla saunaan ja syödään ja nukkumaan.
Edelleen oon tyytyväinen että on useampi lapsi ja omakotitalo missä riittää pihassa hommaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita esikoiselle jokin harrastus, monissa urheiluseuroissa, kansanopistoissa yms. on hyvin erilaisia ryhmiä tuon ikäisille. Tulee vähän haastetta ja virikettä, ehkäpä niitä kavereita löytyisi myös sitä kautta. Mutta oikeasti, aika pieniä on ongelmat kun ne on tuollaisia. Nauti lapsistasi ja leppoisista päivistä.