Voi kun sulla on vielä noin iso maha-totesi äitini...
..kun synnytyksestä oli kulunut vaivaiset 3 vrk! Kiva kiva kuulla tällaisia kommentteja tosiaan. Päivitteli sitä kun mahani ei vielä ollut palautunut pieneksi vaan pömpötti. Höh. Muka ei muistanut, että itsellä olisi ollut vielä noin IIISOOO maha vaan tietysti oli heti synnytyksen jälkeen pieni ja litteä. Joopa joo.
En voi mitään, mutta kyllä mua loukkaa tuollaiset kommentit. Erityisesti kun tulevat oman äidin suusta!
Kommentit (20)
Ei mun mielestä silti ole korrektia tulla huomauttelemaan.
Niin varmaan on ollut meilläkin 30 vuoden päästä.
Erityisesti kun äitini aina huomauttelee kaikesta niin tuntuu, että pitikö tuostakin sanoa!
Eikä se ole vain äitini... Isäni huomautteli myös painostani raskauden AIKANA! Hänelle kyllä sanoin takaisin, että on se nyt kumma jos ei naisen paino saa edes raskauden aikana nousta ihan normaalisti (mulle tuli 13 kiloa tällä kertaa). Pitääkö naisen näyttää ihan tavalliselta vaikka hän odottaa lasta?
ja ilmeisesti heti synnytyksen jälkeenkin pitäisi olla missin mitoissa?????
Argh kun alkoi taas vanhempani ärsyttämään. Parempi kun en näe heitä taas vähään aikaan!!!!
Ap
" eihän sun maha oo pienentyny yhtään!" Ette usko ku sillon sapetti. Mut oon sit niin nysvä etten uskaltanu ees sanoa mitään vastaan...:( vieläki paha olo siitä ja siit on kuitenki kohta vuosi.
Aika huvittava kommentti muutaman päivän jälkeen synnytyksestä :-) Kun kaiken lisäksi palauduin hämmästyttävän nopeasti ja olin tosi iloinen siitä.
Niin myös haisten mahanahkat kutistuivat paremmin HETI synnytyksen jälkeen.
Olisit sanonut äidillesi, että eipä tuo maha näytä sinulta vielä 26(?) vuoden jälkeenkään kutistuneen :)
Katseli ja kommentoi pientä kumpuani 3 kk synnytyksen jälkeen, kun en ollut ihan vielä entisissä mitoissani. Mulla oli imetyshuolia ja äiti vaan oli huolissaan ulkomuodostani.
ja sanoi: " Sun mahahan näyttää ihan siltä kuin sieltä olisi vielä toinen tulossa" . Tosi asiallinen kommentti, synnytyksestä siis noin puoli vuorokautta ja olin vielä ihan puhki ja sekaisin muutenkin. Hänelläkin kuulemma maha palautui välittömästi minun ulos pullahdettua.. Hauska kuulla, että muillakin äitejä, joilla tällaiset erikoismasut.. tai sitten valikoiva muisti..
Raskausaikana kehtas tokaista, että " kuinka toi sun perse voi olla noin leveä" vaikken edes sieltä kohdin levinnyt... Kattois ite peiliin...
Tämä mahan pienuus olikin uutta minulle.
Siitä olen kyllä tullut tiedotetuksi, että ennen lapset eivät itkeneet eikä kiukutelleet eikä varsinkaan saaneet mitään raivokohtauksia!. Niin ja synnytys ei sattunut ei sitten yhtään. Ja koliikki se vasta epämääräinen nykyajan keksintö on.
Ap täällä taas:)))
16, noita kommentteja olen MYÖS saanut kuulla äidiltäni ja myös anopilta! Anopin kolmella lapsella ei kuulemma ole ollut uhmaa lainkaan:DDD. Äitini kertoo, kuinka me lapset olemme AINA totelleet häntä.
Anopin kaikki synnytykset ovat olleet täysin kivuttomia:-))). Hän ei myöskään ole koskaan ärsyyntynyt lapsiinsa... Ehei.
Tänään äitini kommentti jaksaa jo naurattaa, kunnes hän taas laukoo jotain vastaavaa...
Ap
Minulla oli kaikkien synnytysten jälkeen maha litteä viikossa, ensimmäisen jälkeen jo sairaalasta lähtiessä. Kohtu supistui niin tavattoman nopeasti, siitähän se on kiinni. Mutta ei se minusta silti tee sen parempaa synnyttäjää eikä minulla ole kyllä pokkaa mennä kenenkään mahaa päivittelemään. Ennen ei muuten lapsilla ollut korvatulehduksiakaan eikä mitään muitakaan tulehdustauteja anopin mielestä. Mieheltäni on kyllä kitarisakin lapsena leikattu...minkähän takia?
Minusta voi syyttä tässä tapauksessa geenivirhettä ;-))
minua muutenkin nyppii tämä nykyajan meininki: raskaana olevalta tulee puolitutut huolestuneena kyselemään että paljonko on tullut painoa? Sitten kun vastaa vaikka 10 kg niin jo päivitellään että on se kauheaa! Mitähän se kellekään kuuluu?
Tuntuu että raskaana oleville saa sanoa ihan mitä vaan!
Itsekin kuulin luoja ties mitä paskaa heti plussattuani ja sitä jatkui vielä lapsen syntymän jälkeen... Kauheaa. Tiedänpähän nyt ketkä oikeasti on ystäviäni ja ketkä ei.
Mä en kyllä KÄSITÄ näitä äitejä - aikuisia naisia -, jotka arvostelevat ääneet tytärtensä ulkonäköä! Mulla on kolme tyttöä enkä IKINÄ aio arvostella heidän painoaan tms. Mun äiti ei ole koskaan arvostellut mua - tiedän kelpaavani hälle just sellaisena kuin olen.
sanoi pojan ollessa nelikuinen, että mun edelleen hieman pullottava mahani on SÖPÖ. Ei tarkoittanut pahaa, mutta ei se nyt kauhean kivalta tuntunut. Maha on muutenkin aina ollut kropassani se asia, johon en ole ollut tyytyväinen. Täysin litteästä mahasta mun on varmaan turha haaveillakaan. No, onneksi elämässä on tärkeämpiäkin asioita pohdittavaksi... ;-)
Mulla vähän toisenlainen tarina; jokin aika sitten olin elämäni kunnossa, joka omalla kohdallani tarkoittaa hoikkuutta ja sopivan hyvää kuntoa. Ja korostettakoon, että mm. mieheni oli ulkomuotooni ERITTÄIN tyytyväinen, ja itsekin olin hiljaa mielessäni. No anoppia ja kälyä taisi kismittää, en tajua miksi. Aina kun tavattiin niin kommenttia tuli tyyliin " sä oot kamalan laiha" , " sähän riudut olemattomiin" jne. jne. Ei siis mitään ystävällisellä mielellä sanottuja asioita, vaan sellaista piilo...tuilua. Ja itse kun ovat sellaista isotissistä laatua, niin minun kiinteät b-kupin tissit ovat myös sivulauseessa käsitelty jo moneen kertaan. Voi ...vetti mitä ........! Ja siis korostan, että mikään sairaan laiha en ole koskaan ollut, ainoastaan hoikka ja hyväkuntoinen parhaimmillani. Ja ylipäänsä on tosi tökeröä päivitellä jonkun ulkonäköä.
Siis mun ei käsittääkseni tarvitse ulkomuodollani lainkaan miellyttää anoppia + muuta sukua, huoh! Ja itse en ole niin pinnallinen, että ihmisiä tavatessani kiinnittäisin liikoja huomioita kenenkään ulkoiseen muotoon yms. saati omaani.
sairastaneet lapsina niin paljon kuin " nämä nykyajan lapset" ...
Kolme päivää synnytyksen jälkeen hän ihmetteli mahaani, joka omasta mielestäni oli olosuhteisiin nähden pieni. Mutta hänellähän oli myös tapahtunut heti tällainen ihmepalautuminen, jopa kolmannen lapsen jälkeen. Ja loukkaannuin niin, että aloin itkemään. Siinä hormonimyrskyssä ei muutenkaan paljoa tarvittu, kun itku alkoi.
Mutta puolivuotta synnytyksen jälkeen olen edelleen sitä mieltä, ettei hänen olisi noin tarvinnut minulle sanoa. Itsekin olen päättänyt, etten ikinä tule sanomaan mitään negatiivista tyttärieni ulkomuodosta. Itse olen nyt huomattavasti hoikempi kuin ennen raskauden alkua, mutta sitähän äitini ei ole kommentoinut...
Kun muutenkin äitini on tosi kritisoivaa tyyppiä. Häneltä ei ikinä kuule kehun kehua, aina vain kritiikkiä ja motkotusta!
Argghhhhh
Ap