Leikkiikö teidän 2,5 vuotiaat jo toisten lasten kanssa?
Meillä kotihoidossa oleva 2,5 v poika, joka nyt syksyllä aloittanut kerhon, joka kokoontuu kerran viikossa. Aina lasta hakiessa kysyn kerhotädeiltä miten on mennyt ja joka kerta vastaus on että hyvin hyvin, että tosi paljon leikkii yksin siellä. Ja toi tosi paljon leikkii yksin siellä tulee aina vähän säälivän oloisesti tai sitten se vaan tuntuu musta siltä. Lapsella ei ole sisaruksia eikä meillä ole tuttavia joilla samanikäisiä lapsia. Ainoat kontaktit toisiin lapsiin on leikkipuistossa (jossa lapsi ei tunnu pahemmin välittävän muista lapsista) ja nyt tuo kerho. Kuuluisiko tän ikäisen jo olla kiinnostunut kavereista? En edes ole osannut olla huolissaan asiasta ennen kuin vasta nyt kun aina tulee se "yksin leikkii kerhopäivät". Poika on tosi iloinen ja reipas tapaus noin muuten:)! Ai niin ja innolla lähtee aina kerhoon, tuntuu viihtyvän siellä hyvin.
Kommentit (11)
Meillä kohta kolme vuotias, ei sisaruksia. Hän leikkii myös yksin ja viihtyy leikeissä yksin. Hoidossa hetken viihtyy muiden lasten leikeissä, mutta kuitenkin vetäytyy itse leikkimään jossain vaiheessa. Aikuisten kanssa haluaa leikkiä kahvitteluleikkejä yms, mutta lasten kanssa vähemmän. Ei olla huolestuttu tästä, leikkikaveri löytyy kun löytyy ja taidot kehittyy :)
Meidän kuopus, 2.5-, leikkii jo toisten kanssa. Esikoinen ei leikkinyt. Aloitti vasta noin 4-vuotiaana. Siihen saakka viihtyi oikein hyvin leikeissään itsekseen. Ehkä kyse on osaksi siitä, että tuolla pienemmällä on koko ajan ollut leikkiseura kotona.
Meidän neiti leikki jo paljon 2-vuotiaana toisten kanssa (/rinnalla). 2,5-vuotiaana selvästi kaipasi esimerkiksi joululomalla hoitokavereitaan.
Leikkii isoveljen kanssa, mutta hän ei olekaan ainoa lapsi! Esikoinen taas ei juuri vielä tuossa iässä leikkinyt. Sanoisin, että aika tavallista kotihoidetulle ainoalle lapselle. Kyllä ne kaverit sitten myöhemmin alkavat kiinnostaa!
Meilläkään ei esikoinen vielä tuossa vaiheessa hakeutunut itse yhteiseen leikkiin (ohjatussa ryhmässä kyllä sujui), eikä itse asiassa edes puhunut ekaan puoleen vuoteen kerhossa. Mutta kuopus taas todellakin leikkii, puhuu, halaa, on sosiaalisesti aika, öö, estoton. Varmasti osittain tätä yksilapsisuus/ei-yksilapsisuus-asiaa, mutta meillä myös selkeä temperamenttiero. Toisaalta esikoinen osasi tuon ikäisenä paljon sellaista mitä kuopus ei. Kouluikään mennessä erot tasaantui :)
Kiitos kommenteista! Eli ihan normaalia taitaa vielä tässä iässä olla:)
AP
Ja muista että introvertti-lapsikin on normaali, hän ei vain muiden seurasta välitä edes.
Vierailija kirjoitti:
Ja muista että introvertti-lapsikin on normaali, hän ei vain muiden seurasta välitä edes.
Aivan, totta tuokin:)
AP
Meidän kohta 3v on kotona aktiivisesti mukana isosisarusten ja heidän kavereidensa leikeissä, mutta kerhoissa leikkii yksin eikä ole yhtään kiinnostunut oman ikäisistään. Jos toisten leikeissä tapahtuu jotain vauhdikasta tai kovaäänistä, niin seuraa kyllä tilannetta. Yhdellä kerralla kerhossa oli mukana yksi isompi poika ja hakeutui heti tämän leikkiin mukaan. Muistan, että meidän esikoinen oli ihan samanlainen tuossa iässä, että tykkäsi leikkiä isompien kanssa, mutta oman ikäiset ei kiinnostaneet yhtään.
Huh huh nyt ollaan toisessa ääripäässä. Asiaa selittää hieman että sodan aikana syntynyt äitini joutui pikkusiskonsa kanssa sotalapseksi Ruotsiin ja hänelle oli annettu ohje huolehtia pikkusiskosta, eli paljon vastuuta liian nuorena ja siskokset joutuivatkin erilleen.
Niin olin reilu 2,5 vuotias kun pikkuveli syntyi. Tuolloin äitini laittoi vauvaa hoitaessaan minut kauppaan ostamaan maitoa ja matkaa oli puolitoista kilometriä ja ei ollut mitään jalkakäytäviä vaan mutkainen maantie.
Olisi minulla ollut lähes kaksi vuotta vanhempi isovelikin, mutta minähän siellä kaupassa kävin.
Taisin kyllä enimmäkseni leikkiä yksin siihen asti, kunnes pikkuveljen kanssa pystyi leikkimään. Ihan lähellä ei ollut lapsiperheitä, isoveli kierteli kylillä leikkimässä ja pelaamassa paljonkin, mutta äidistä oli parempi että olin kotona.
Ei leiki. 3.5 v alkoi leikkii