Lue keskustelun säännöt.
Mistä tämän palstan viranomaisviha oikein kumpuaa?
10.10.2016 |
Tottakai törkeissä laiminlyöntitilanteissa tämä on ymmärrettävää, mutta tuntuu, että raivo kohdistuu kaikkiin toimijoihin eikä suinkaan yksittäisiin työnsä huonosti hoitaviin tahoihin.
Monesti myös kun lukee näitä aloituksia, tuntuu, että mikään ei riitä. Kun asia hoidetaan tavalla x, on se väärin, mutta ihan yhtä huonon vastaanoton saavat päinvastaiset toimintatavat y ja z. Myöskin monesti tuntuu, että selkeästi virheellisiin menettelytapoihin ei itse puututa, vaan tullaan meuhkaamaan nimettömänä keskustelupalstalle vaatimaan muutoksia, jotka pitäisi vaatia jossain aivan muualla ja leimataan koko viranomaisjärjestelmä huonoksi ja toimimattomaksi muutamien tahojen perusteella.
Kommentit (9)
Mistä se ei kumpuaisi? Ihmiset ovat ympäri maailman pettyneitä siihen, että heitä on kusetettu vuosikymmeniä. Vapaakauppa ja globalisaatio ei lopulta tuonut hyvää kuin murto-osalle ihmisistä, korttitalo on kaatumassa ja ihmiset heräilevät horroksestaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siitä miten viranomainen kohtelee kansalaisia. Siitä miten aina vedotaan siihen että meillä nyt vaan on tällainen sääntö ja suksi vit**n siitä valittamasta. Siitä miten byrokratia ja kontrolli vaan lisääntyvät vuosi vuodelta kun viranomainen ei ota kansalaisesta pelkästään koppia vaan kiinni saatuaan puristaa kurkusta että siinä pysyt ja karkuun et lähde. Siitä miten aina otetaan ne pahimmat kusettajat tai hörhöt esimerkiksi tyypillisestä asiakkaasta ja koska tyypillinen asiakas on epäluotettava hörhö niin kansalaisten pompotus on suorastaan virkamiehen velvollisuus.
Virkamies voi uskoa sokeasti oman toimintansa oikeutukseen mutta kansalaisen ei tarvitse olla samaa mieltä (ainakaan ennen kuin joku kirjoittaa sen lakiin).
Viranomaisten toiminta on ihan lain mukaan julkista. Siitä saa ja kuuluu puhua ja arvioida anonyymisti tai omalla nimellä. Jokaisella on oikeus mielipiteeseen viranomaisten toiminnasta, eikä vaikuttaminen saa vaikuttaa viranomaistoimintaan. Moni kuitenkin pitää uhkana, että suoraan omiin asioihin puuttuminen vaikuttaa omaan asiointiin, joten anonyymi arviointi on helpompaa.
Vallitseeko Suomessa herraviha?
Päättäjiemme suosikkiteoria siitä, miksi kansa ei ole tyytyväistä ja miksi poliitikko on kirosana, ei suinkaan sisällä peiliinkatsomista. Mieluummin päättäjät takertuvat olettamukseen, että se kumpuaa jostain merkillisestä rahvaan (geneettisestä?) ominaisuudesta tai ilkeämielisten tahojen pahansuovasta salajuonesta.
Suomalaisia on toistuvasti syytelty herravihasta. Onpa aikanaan valtioneuvoston kanslia katsonut hyväksi nolata itsensä, väittämällä, että tarvitaan oikein ulkomaiden trolleja luomaan epäluottamusta päättäjien ja kansan välille. Siihenkö Valtioneuvoston kanslian mukaan tarvitaan joku ulkopuolinen asioiden sotkija? Ettäkö päättäjien omat toimet eivät riitä?
Rohkenen olla toista mieltä:
Meillä on edelleen voimassa 1993 säädetty laki, jolla tehtiin pankeille mahdollisimman helpoksi velallisten oikeudeton ryöstäminen. Silloin nimittäin säädettiin, että alkuperäistä saantitodistusta, eli velkakirjaa tai sen jäljennöstä ei tarvitse liittää haastehakemukseen. Kansalla siis, jostain kummallisesta syystä, on hukassa luottamus päättäjiin, jotka eivät ole yli 20 vuodessa saaneet korjattua tätä lakia, jonka avulla tuhansia yrittäjiä ja takaajia ajettiin konkursiin ja elinikäiseen velkavankeuteen.
Tätä iloista ryöstöjuhlaa jatkavat pikavippi- ja perintäyhtiöt. Suomessa on laki, jonka mukaan koronkiskonta on kieletty. Aikanaan tätä pykälää sovellettaessa on pidetty noin 18-20 %:n korkoa koronkiskonnan rajana. Laki on edelleen voimassa. Sovaltaminen: päätelkää itse. Eduskunta muutama vuosi sitten “suitsi” tätä pikavippien villin lännen meininkiä. Vai miten se nyt menikään: “Pikavippien markkinoinnissa rikotaan paikoittain uutta lakia, joka rajoittaa alle 2 000 euron pikalainojen todellisen vuosikoron 50,5 prosenttiin, kirjoitti Aamulehti. Tulos: suomssa on niin paljon luottotietonsa menettäneitä, että tilastokeskus katsoi parhaaksi lopettaa heidän tilastoimisensa.Syyksi ilmoitettiin tietenkin säästöt.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan joissain tapauksissa korot nousevat yhä huimiin lukemiin. Satasen lainasta on pyydetty jopa 558 ja 1 410 prosentin korkoa. (Taloussanomat 25.8. 2013)
Muista en tiedä, mutta itse olen menettänyt n. 86 tuhatta euroa viranomaisen virheen takia.
Ei ollut tahallista aluksi, vaan ammattitaidottomuutta, mutta seuraavat virhettä pahentavat päätökset olivat tahallisia ja hän yritti niillä peitellä alkuperäistä virhettään. Syyttäjän mielestä ei ollut riittävästi näyttöä, joten olisi pitänyt lähteä omalla riskillä hakemaan oikeutta, mutta valtiota vastaan yleensä häviää vaikka tilanne olisi ihan selvä.
Itse en siedä ainoastaan tuota yhtä virkamiestä ja kokemuksen jälkeen suhtaudun varovaisesti kaikkiin virkamieskontakteihin ja nauhoitan kaikki neuvottelut sekä puhelut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tantat ovat yleensä koppavia ja ylimielisiä siitä huolimatta, että ovat samaan aikaan uskomattoman yksinkertaisia ja pitävät asiakkaina pelleinä naurettavilla väitteillään. Virkailijoista ehkä joka kymmenes on täysjärkinen, mutta loput ovat huvittavan lapsenuskoisia debiilejä.
Suomessa ihminen on joka paikassa pelkkä numero. Vaikka viranomaisella olisi mahdollisuudet hoitaa asiasi 10 minuutissa, se kestää kaikkien sääntöjen ja pykälien jälkeen yleensä kuukausia. Se ei herätä luottamusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla se ainakin kumpuaa ihan omista kokemuksista. Siitä, että kokee tulleensa väärin kohdelluksi. Laki on laki, mutta se ei aina kohtaa kansalaisen omaa oikeudentajua.
Jankutan tätä loputtomiin: Ei ole yhteneväistä palstan mielipidettä, täällä jauhaa kaikenlaista porukkaa, toiset ovat aktiivisempia kuin toiset.