Kaksikymmentä päiväkotia Helsingissä tarjoaa vuoden ajan vegaaniruokavaihtoehtoa halukkaille perheille.

Onneksi se sinun pihvisi ei ole koskaan soijaa nähnytkään. 

Vierailija kirjoitti:

Onneksi se sinun pihvisi ei ole koskaan soijaa nähnytkään. 

Ei ole. Minun lihani tulee miehen ja pojan metsästämästä hirvestä. Joskus poikkeustilanteissa (vierailla ollessa) syön mitä tarjotaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi se sinun pihvisi ei ole koskaan soijaa nähnytkään. 

Ei ole. Minun lihani tulee miehen ja pojan metsästämästä hirvestä. Joskus poikkeustilanteissa (vierailla ollessa) syön mitä tarjotaan.

Ap

No kuinka ollakaan. Teitä metsästäjä-keräilijöitä on aina kauhean paljon kun kasvisruokavaliosta puhutaan. Muualla teitä ei sitten näykään. 

Tutkittua tietoa ei kuitenkaan löydy. Kaikenlaisia väitteitä on, mutta niitä ei ole pystytty todistamaan tutkimuksessa.

Pitäisi ottaa lapset pois tuollaisilta vanhemmilta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi se sinun pihvisi ei ole koskaan soijaa nähnytkään. 

Ei ole. Minun lihani tulee miehen ja pojan metsästämästä hirvestä. Joskus poikkeustilanteissa (vierailla ollessa) syön mitä tarjotaan.

Ap

Niin mutta se liha sinne päiväkotiin tuskin käydään aina itse metsästämässä. Ja muitakin kasvisproteiineja kuin soijaa osataan nykyään hyödyntää ja käyttää paljon paremmin.

Soijassa on runsaasti luontaisia toksiineja ja muita haitallisia aineita.

Soijassa on goitrogeenejä – isoflavoneja jotka aiheuttavat kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Soijatuotteiden teollisessa valmistuksessa mukaan tulee haitallisia aineita. Kun soijapapuja muutetaan soijalihaksi tai –maidoksi tai muiksi maitotuotteita muistuttaviksi valmisteiksi, niitä käsitellään emäksisillä aineilla, saostetaan, pestään hapoilla ja neutraloidaan taas emäksisessä liuoksessa. Happopesu tapahtuu alumiinisäiliöissä, jolloin soijatuotteeseen imeytyy runsaasti alumiinia, ja siellä se myös pysyy. Alumiini on hermostomyrkky ja vahingollista munuaisille.

Soijassa on runsaasti kasviestrogeeniä eli erilaisia isoflavoneja, etenkin genisteiniä. Kasviestrogeeneja pidettiin pitkään vaikutukseltaan heikkoina, mutta tuoreimmat tutkimukset ovat antaneet viitteitä, että pienetkin määrät kasviestrogeenejä voivat vaikuttaa voimakkaasti elimistöön. In vitro-tutkimukset osoittavat, että isoflavonit estävät estradiolin ja muiden lisämunuaisten tuottamien hormonien synteesin. Niinpä useilla eläinlajeilla (hiiret, apinat, viiriäiset, siat, rotat, kalat ja lampaat) tehdyissä kokeissa on havaittu, että isoflavoneja sisältävä ravinto aiheutti niillä sukuelinten häiriöitä, hedelmättömyyttä ja maksasairauksia.

http://a-rou.indiedays.com/2014/08/06/miksi-en-syo-soijatuotteita/

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi se sinun pihvisi ei ole koskaan soijaa nähnytkään. 

Ei ole. Minun lihani tulee miehen ja pojan metsästämästä hirvestä. Joskus poikkeustilanteissa (vierailla ollessa) syön mitä tarjotaan.

Ap

Niin mutta se liha sinne päiväkotiin tuskin käydään aina itse metsästämässä. Ja muitakin kasvisproteiineja kuin soijaa osataan nykyään hyödyntää ja käyttää paljon paremmin.

Soija on se mitä käytetään eniten.

Ap

Soijan terveyshaitoista ihmiselle ei ole todisteita. Terveyshyödyistä sen sijaan on runsaasti todisteita. Soijan estrogeeni ei vaikuta ihmiseen lainkaan. Soija ehkäisee selvästi rintasyöpää kun soijaa käytetään lapsesta asti riittävästi.

http://www.elinahytonen.fi/2011/01/soija-ongelmaruokaa/

Vierailija kirjoitti:

Soijan terveyshaitoista ihmiselle ei ole todisteita. Terveyshyödyistä sen sijaan on runsaasti todisteita. Soijan estrogeeni ei vaikuta ihmiseen lainkaan. Soija ehkäisee selvästi rintasyöpää kun soijaa käytetään lapsesta asti riittävästi.

Sanoo vegaani. Sama kuin Coca Cola -firma kertoisi sokerin olevan terveellistä.

Ap

Siis 23 perhettä on ilmittautunut kokeiluun ja sitä tehdään kahdessakymmenessä päiväkodissa. Voi jestas taas.

En ole vegaani, en lainkaan kallellaan siihen suuntaan, mutta tuossa viikon ruokalistassa on kyllä omituisuuksia:

Perjantai: vegaaneille on kasvispihvejä, perunasosetta ja salaattia. Ei-vegaaneille on porkkanaohukaisia, perunasosetta, marjasurvosta ja salaattia. Marjasurvos kai käy vegaaneillekin? Kun kyseessä on kerran kasvisruokapäivä, niin miksi nää samat kasvispihvit eivät käy kaikille? Miksi sille yhdelle vegaanille pitää värkätä erikseen se yksi kasvispihvi tai sen puolikas, minkä päiväkoti-ikäinen luultavasti syö? Eli noihin päiväkoteihin toimitetaan siis 1-2 kpl kasvispihvejä näille vegaanilapsille, vaikka päiväkodissa on muutenkin kasvisruokaa. Tällä kerralla olen siis vegaanien puolella, eli miksi koko porukka ei tuona päivänä voisi syödä noita vegaanisia kasvispihvejä kun niitä kerran joudutaan kuitenkin tekemään?

Miksi tiistaina on normilapsille lehtikaali-perunasosetta, mutta vegaaneille perunoita? Kun perjantain perunasose on kuitenkin ilmeisesti tehty vegaanisena, kun sitä molempien listalta löytyy, niin miksi tätä hieman omituiselta kuulostavaa lehtikaali-perunasosetta ei sitten pysty tekemään vegaanisena, vaan vegaaneille pitää jälleen toimittaa se yksi peruna per päiväkoti?

Muutenkin esim. kasvis-linssisosekeitto sopisi ihan hyvin normiruokalistallekin. Listalla on jo yksi kerta kalaa ja kolme kertaa lihaa. Yhden voisi ihan hyvin korvata tolla kasvissosekeitolla.

Tuntuu taas ettei ole mitään tolkkua hommissa. ja sitten itketään kun ruoka saa maksaa vaan sen ja sen verran per päivä. Eikö toi nyt just ole sitä kuuluisaa maalaisjärjen puutetta? Sinänsä ihan ok tämä kokeilu, mutta silloin kun siinä on tolkkua, niin miksi koko porukka ei voisi syödä vegaanisesti? Varmasti tulee kalliiksi alkaa roudaamaan jotain yhtä pihviä ja perunaa päiväkotiin, mutta jos vaikka kaksi kertaa viikossa se ruoka olisi kokonaan vegaanista, niin voisi jopa säästyä rahaa.

Veganismi -uskonto valtaa koulut

http://www.anttiheikkila.com/blogi/veganismi_-uskonto_valtaa_koulut/

Vierailija kirjoitti:

http://www.elinahytonen.fi/2011/01/soija-ongelmaruokaa/

En ota ravitsemusvinkkejä vastaan kiinalaisen lääketieteen terapeutilta, joka on toiminut kulttuurijärjestön toiminnanjohtajana ja dramaturgina. Sori. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi se sinun pihvisi ei ole koskaan soijaa nähnytkään. 

Ei ole. Minun lihani tulee miehen ja pojan metsästämästä hirvestä. Joskus poikkeustilanteissa (vierailla ollessa) syön mitä tarjotaan.

Ap

Googletappa lihan terveyshaittoja, WHO:n suositus on max 400 gr viikossa.

Syön arkisin lounaan lähes aika vegaanisena ja ei todellakaan aina ole soijaa. Pavut, linssit, härkis, nyhtis, quorn, pähkinät.

Vierailija kirjoitti:

http://yle.fi/uutiset/3-9217256

Soijaa, soijaa, soijaa. Alkoi itkettämään lasten puolesta. Voi googlettaa soijan terveyshaitoista, tietoa löytyy monella kielellä.

Siis luitko edes tota esimerkkimenua? Kikhernekastike, kasvispihvit, linssisosekeitto.

Ei edes ole soijaa! Ihme sekopää olet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onneksi se sinun pihvisi ei ole koskaan soijaa nähnytkään. 

Ei ole. Minun lihani tulee miehen ja pojan metsästämästä hirvestä. Joskus poikkeustilanteissa (vierailla ollessa) syön mitä tarjotaan.

Ap

Niin mutta se liha sinne päiväkotiin tuskin käydään aina itse metsästämässä. Ja muitakin kasvisproteiineja kuin soijaa osataan nykyään hyödyntää ja käyttää paljon paremmin.

Soija on se mitä käytetään eniten.

Ap

Ei tasan käytetä. Syön kasvisruokaa sekä kotona että lounasravintolassa ja pääasiallinen proteiini on PAVUT ja linssit.

Kiva ku tiedät mistä puhut kun oot tainnu syödä kasvisruokaa viimeksi vuonna 1995. 😂😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

http://yle.fi/uutiset/3-9217256

Soijaa, soijaa, soijaa. Alkoi itkettämään lasten puolesta. Voi googlettaa soijan terveyshaitoista, tietoa löytyy monella kielellä.

Siis luitko edes tota esimerkkimenua? Kikhernekastike, kasvispihvit, linssisosekeitto.

Ei edes ole soijaa! Ihme sekopää olet.

"Aamupalan ja välipalan kanssa on pyritty löytämään samoja vaihtoehtoja kuin peruslistalla, eli esimerkiksi maitovelli on tehtykin soijajuomaan."

Ja luultavasti ruokajuomaksi soijamaitoa.

Ap

Isoflavonoidit ovat esimerkki siitä, miten eläinkokeet ovat johtaneet tutkimusta metsään ja aiheuttaneet ihmisille turhaa huolta soijan syönnin turvallisuudesta. Metsään menoon on ainakin kaksi syytä. Ensinnäkin eläinkokeissa käytetyt soija- tai isoflavonoidimäärät ovat olleet hyvin suuria. Normaalisti ei sellaisia määriä pystyisi ruokana syömään.

Tutkimuksessa on myös usein käytetty soijaruokien sijaan pelkkiä isoflavonoideja, joiden biologiset vaikutukset ovat erilaisia kuin soijan tai esimerkiksi soijapohjaisten äidinmaidon korvikkeiden (Badger ym. 2009). Tutkijat, jotka ovat esittäneet huolensa soijakorvikkeiden käytöstä, ovat perustaneet tietonsa soluviljelmien tai eläinkokeiden tuloksiin. Eläinkokeiden toinen ongelma on se, että eri eläinlajeilla isoflavonoidien aineenvaihdunta on erilainen. Esimerkiksi niinkin läheisten sukulaistemme kuin apinoiden elimistö käsittelee isoflavonoideja aivan eri tavalla (Badger 2009).

Kun tutkimusnäyttö osoittaa, että soijaa voi huoletta käyttää, mistä sitten kumpuavat puheet soijan vaarallisuudesta? The Guadian -lehden toimittaja Justine Butler otti aiheesta selvää. Suuri osa soijaa demonisoivista tarinoista johti WAPF (Weston A. Price Foundation) -nimiseen ryhmään. WAPF väittää omistautuvansa hyvän ravitsemuksen edistämiseen -- eläintuotteilla ja erityisesti pastöroimattomalla täysmaidolla. WAPF julistaa muun muassa tyydyttyneen eläinrasvan olevan terveellistä, ja ettei kolesterolilla ole yhteyttä sydäntauteihin. Perusteluita vailla ovat myös heidän väitteensä siitä, että vegetaristit kuolevat aiemmin ja että kautta historian ihminen on syönyt paljon eläinrasvaa. Monikaan ei allekirjoita WAPF:n väitteitä, sillä ne ovat täysin ristiriitaisia vallitsevien terveyskäsitysten ja tutkimustiedon kanssa. Jostain syystä soija on joutunut tämän äärijärjestön mustalle listalle.

Mikä tahansa ruoka-aine voi muuttua hyödyllisestä haitalliseksi, jos sitä käytetään ylettömän suuria määriä. Soijan karttamiselle ei ole mitään syytä, päinvastoin. Messina ja Messina (2010) ovat hahmotelleet kohtuulliseksi määräksi 2-4 annosta päivässä. Tästä kertyy 50–100 milligrammaa isoflavonoideja, mikä on tutkimusten mukaan optimaalinen annos terveyden kannalta. Yksi soija-annos voi olla esimerkiksi 100 grammaa tofua tai 2,5 desilitraa soijamaitoa.

Kaikesta soijan erinomaisuudesta huolimatta vegaaniruokavalion voi toteuttaa myös ilman soijaa, jos esimerkiksi on sille allerginen. Ihmisen ravitsemus ei ole kiinni mistään yksittäisestä elintarvikkeesta. Soija-allerginen voi käyttää muita palkokasveja, pähkinöitä ja siemeniä. Soija on mainio erityisesti monikäyttöisyytensä vuoksi, siitä kun tehdään kaikkea vegemakkarasta jäätelöön. Vaan eipä soijamaitoja ja -suikaleita ollut olemassa silloinkaan, kun ensimmäiset tiennäyttäjät ryhtyivät vegaaneiksi. He ovat syöneet soijansa luultavasti enimmäkseen papuina.

Vegaaniruokaa, kasvisruokaa, erityisruokavaliot, normiruokaa. Minulle samantekevää. Peräänkuulutan vain maalaisjärkeä kuten eräs kirjoittaja edellä. Ettei turhaan kuormiteta keittiöhenkilökuntaa ja että budjetti pysyy.