Onko teillä kokemusta mononukleoosista?

Mulla oli tuo 20-vuotiaana. Se kesti n. viikon, ja olin silloin ulkomailla. Sain jotain pulveria, jota piti sekoittaa veteen ja purskutella. En tiedä, mitä se oli ja auttoiko, mutta n. viikon tätä kesti. Kuulemma se menee ihan itsestään ohi vaikkei tekisi mitään. Mutta sen aikaa kun sitä kesti, niin oli vaikeaa syödä tai juoda yhtään mitään, kun kaikki kirveli ihan saatanallisesti: suola, sokeri, hapan, mausteet... suunnilleen riisipuuro oli ainoa jota saattoi silloin syödä.

Miltä kurkkusi näytti 1?

Teinillä on ollut kova kuume jo vähän yli viikon. Keskiviikkova lääkäri sanoi sen olevan mononukleoosi. Kurkussa oli silloin aluksi valkoinen peite ja nyt viikonloppuna se on muuttunut siniharmaaksi.

Puhuminen on todella vaikeaa.

Ap

Teininä, ei pystynyt syömään mitään, edes sylkeä nielemään, liian tuskallista. Viikon sairaalassa tarkkailussa kurkun pattien takia. Kurkussa muutaman millin rako. Korkea kuume sahasi.

Vierailija kirjoitti:

Miltä kurkkusi näytti 1?

Teinillä on ollut kova kuume jo vähän yli viikon. Keskiviikkova lääkäri sanoi sen olevan mononukleoosi. Kurkussa oli silloin aluksi valkoinen peite ja nyt viikonloppuna se on muuttunut siniharmaaksi.

Puhuminen on todella vaikeaa.

Ap

Tästä on hirveän kauan, niin en muista kaikkia yksityiskohtia. Helakkaa punoitusta oli kuulemma kielessä ja kurkussa.

3 oliko sulla vaarana hengityksen salpautuminen? Tuliko tuo vaihe nopeasti.

1/4 teinillämme on helakkaa punoitusta myös ja lisäksi oli valkeaa katetta, joka on nyt muuttunut sinivihreäksi.

1 yrittää vielä muistella: Kun joskus paljon myöhemmin luin kuvauksia taudinkuvasta, niin ymmärrän selvinneeni aika helpolla. En muista, että minulla olisi ollut esim. kuumetta, ja pystyin kyllä puhumaan koko ajan. Mutta kipua kyllä tunsin koko ajan. Olin todella hyvässä fyysisessä kunnossa tuolloin, ehkä se auttoi selviämään nopeammin ja vähemmällä kuin moni muu. Tai sitten oli vain tuuria. Mutta ei se minullekaan minkään mukava kokemus ollut, vaan kivulias ja pelottavakin, kun en yhtään ymmärtänyt, mitä se voisi olla.

18v sairastin. Kolme vkoa oli kova kuume,korkeimmillaan 40,2. Nielu katteinen ja todella kipeä. Kaulan imusolmukkeet turvoksissa,isoin oli varmaan luumun kokoinen. Crp yli 150. Perna turposi niin että näytin siltä kuin olisin ollut pitkälle raskaana. Sairaalassa olin 3vrk ja nesteytettiin,seurattiin lab,kuume ja kipulääkitys. Muuta ei sielläkään mahdettu. Kannattaa olla huolellinen ettei kaadu/saa iskuja mahaan. Jos perna turvonnut voi revetä ja siinä on sitten kiire.

On, -80 luvulla oli kun olin nuori, oireet kuin angiinassa, mutta kun se on virustauti eikä bakteeriperäinen niin siihen ei antibiootit pure. Ikävä, kiusallinen ja aika rankkaakin voi olla. Kesto voi olka jopa 6 viikkoa, mulla oli hieman päälle neljä viikkoa. Aika kovaa kuumetta ja kurkku oli pahimmassa vaiheessa niin turvoksissa, että sain nielaistua noin teelusikallisen nestettä ja sekin sattui todella paljon. Oli aika lähellä että ottavat osastolle tiputukseen, mutta kuume saatiin supoilla laskemaan parissa päivässä niin että sain juotua tarpeeksi. Nukuin suurimman osan aikaa, koska en ollut pystyssä juuri ollenkaan pitkään aikaan niin jouduin osittain opettelemaan kävelemään uusiksi ja kolhuja tuli kun voimat oli heikot sitten kun yritti ylös ja liikkeelle. Aika kova tauti se voi olla. Sairaalan erikoislääkärin mukaan, jolla kävin taudin lopuilla sanoi, että pääsin aika helpolla. Hän oli nähnyt paljon rankempiakin aiemmin. En ollut tautia ennen lihava, päin vastoin hintelä nuori mies, mutta taudin aikana laihduin 8kg. No ne kilot tuli ajan myötä takaisin, eikä mitään jälkitauteja tai seuraamuksia ole ollut. Jaa, tai onhan mulla siihen sen jäljiltä immuniteetti, jotain positiivista edes jäi :)

ps. Pusutaudiksi sitä myös kutsutaan.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä teininä tai aikuisena, jolloin se tulee voimakkaampana.

Teinilläni on nyt mononukleoosi. Kaikki vinkit ja kokemukset ovat tervetulleita!

Armeijassa ollessani oli kyseinen vaiva. Söin penisiliinikuuria juuri poskiontelotulehdukseen, kun mononukleoosi iski ja tämä aiheutti kropan täyttymisen punaisella ihottumalla. Tämän lisäksi oli 40 asteen kuume, jota laskettiin yliannostamalla tulehduskipulääkkeitä (buranaa ja parasetamolia). Kurkku oli helvetin kipeä ja olin ihan konttauskunnossa. Ei tuo muistaakseni kovin kauaa kestänyt, mutta kyllähän se aina vähän pelottaa, kun kuume on noin korkea. Nukkumalla se kuitenkin lähti.

Näemmä voi tulla hyvinkin eri voimakkuudella. Jopa sairaalaan siis saattaa joutua. Millaisista oireista kannattaisi huolestua?

Teinillä on ollut nyt yli viikon noin 38.8 kuumetta. Aamuksi aina laskee vähän ja illalla tuo. Buranaa syö.

Muistatteko, oliko kurkussanne sinivihreää peitettä?

Ap

Olen sairastanut, kesti n. 4 viikkoa, josta 2 viikkoa olin täysin sänkypotilaana ja sitten yhtäkkiä se helpottikin parissa päivässä... En muista hirveämmin, kuin että olin hirveäässä kuumeessa ja terkkarin päivystykseen melkeen konttasin, kun en jaksanut kävellä vaikka terveyskeskus oli silloin n100 m päässä:-D kamala tauti

Tarttuiko tauti teistä kehenkään?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Näemmä voi tulla hyvinkin eri voimakkuudella. Jopa sairaalaan siis saattaa joutua. Millaisista oireista kannattaisi huolestua?

Teinillä on ollut nyt yli viikon noin 38.8 kuumetta. Aamuksi aina laskee vähän ja illalla tuo. Buranaa syö.

Muistatteko, oliko kurkussanne sinivihreää peitettä?

Ap

Onko syönyt/juonut jotakin sellaista, mikä on voinut värjätä katteen? Tai joku lääke? Itse olin teini-iässä kolme viikkoa sairaana, kuume oli todella korkea ja nieleminen hankalaa. Luokkakaverini joutui sairaalaan kyseisen sairauden takia.

Sairastin joskus 19-vuotiaana enkä ole eläissäni ollut yhtä kipeänä kuin mononukleoosissa. 40 astetta kuumetta, hallusinaatioita, puhumaan ei kyennyt lainkaan kurkun takia eikä oikein mitään syömäänkään.

Levätä pitäisi vielä parantumisenkin jälkeen. Mononukleoosi tekee ihmisen aika heikoksi ja täydellinen paraneminen kehossa saattaa viedä kuukausia. Mulle jäi itse asiassa pysyvä "vamma" monon sairastamisesta, sillä tauti jotenkin vaurioitti kurkkua niin että on tarve rykistellä ennen puhumista.

Työkaveri kertoi sairastaneensa taudin opiskeluaikoinaan noin 20 v. Oli joutunut sairaalaan tiputukseen kun nielu oli turvota umpeen oli sananmukaisesti heikossa hapessa.

Sairastin 18-vuotiaana. Siihen aikaan ei rutiinisti otettu nielunäytteitä ja ehdin syödä useita antibioottikuureja angiinaan. Niistä tuli sitten pissatulehdus ja antibioottiallergia. Kurkku oli hirveän kipeä, mutta kuume ei ollut korkea. 3 vkoa kesti. Kauhea tauti, vaikka varmaan pääsin suht helpolla. Parani nopeasti sen jälkeen, kun suuttua tupsahdin isälleni.

En kyllä usko, että olisi syönyt mitään tuon väristä. On syönyt mansikkajugurttia ja yrittänyt ranskalaisia ketsupilla, muttei ole pystynyt varmaan juurikaan niitä nielemään. Buranankin on ottanut suppona, kun ei halua nyt sellaista niellä. Ja sitten sinkki plus c-vitamiini purutabletteja on ottanut, mutta ovat valkoisia.

Ap

Onko teille jäänyt "kraatereita" nieluun mononukleoosin takia? Itselleni on.

Mulle, ap:lle, on jäänyt kraaterit varmaankin angiinan jälkeen.