INFP Persoonallisuustyyppi

Minut on lukuisesti virallisesti testattu, ja olen tuo.

Työelämässä toimin kuitenkin toisin. Olen amk-ope, eli esiinnyn (kulutan E:tä) ja olla järjestelmällinen (J). Olen myös tiiminvetäjä, eli aikamoinen agitaattori ja koordinoija joudun olemaan. Työssä on paljon hyvää ja joo, pidän siitä.

Oikeasti rakastan omaa aikaa ja hiljaisuutta. En halua mitään pakkoa. Olen paljon kotosalla enkä kamalsti tapaile ihmisiä. Haaveilen siitä, että voisin laittaa opettajan työn osa-aikaisuudelle ja ryhtyä vaikka kirjoittamaan kirjaa. Saisi yhdistettyä kaksi vahvuuttani.

amerikkalaisilla sivuilla on paljon ammattiehdotuksia. Katso sieltä ideoita.

N48

Tein tuon testin nyt ja sain saman tuloksen kuin sinä. Työskentelin ennen ihmisten parissa, mutta koin sen työn hyvin raskaaksi. Totesin, että se ei ole ollenkaan minun alani, minun täytyy tehdä töitä asioiden parissa, ei ihmisten parissa. Olen introvertti, enkä saa ihmisistä voimaa, vaan ihmiset ikään kuin imevät minusta kaiken energian... Hain (ja pääsin) siis yliopistoon opiskelemaan kieliä. En vielä tiedä, mikä minusta tulee "isona", mutta tuntuu siltä, että olen nyt opiskelemassa itselleni sopivampaa alaa.

Täällä kans yks INFP. Oon vasta lukion kolmosella, mut on silti samanlaisia mietteitä kun sulla. Esim. just ammatinvalinta ja tulevaisuuden suunnittelu pidemmälle tuntuu tosi vaikeelta (tietty ikäki vaikuttaa) mut luulen, että liittyy persoonallisuuteenki etten haluais tehä isoja päätöksiä.

Lisäksi ihmissuhteet on mulle hankala juttu, oon niin ujo ja pidättyväinen että uusiin ihmisiin tutustuminen on tosi hankalaa. Tää on se suurin ongelma, esim. koulussa mulla ei oo ollenkaan kavereita ja jo olemassa olevien suhteiden ylläpitäminen vaatii joskus ihan ponnisteluja. Oon itekki miettiny onko tälläsiä samanlaisia muita, vai oonko ainoa jolla on tälläset muiden mielestä vähäpätöset ongelmat (:D)

Onko muilla usein ulkopuolisuuden tunnetta? Onko teillä hyviä ystäviä?

Hep minä kans! Olen aina tuntenut oloni ulkopuoliseksi, en ole tarpeeksi mitään kenellekään vaikka on mulla muutama hyvä ystävyyssuhde kulkenut mukana elämässä ihan teinivuosista saakka. Työskentelen sihteerinä ja tykkään kun joutuu pyörittämään useampaa asiaa samaan aikaan ja häiriötekijöitäkin on. Toisaalta itse saa päättää mitä tekee ja milloin eikä pomolla varsinkaan ole minkäänlaista todenmukaista mielikuvaa toimenkuvastasi. 

Sama tyyppi ja samat fiilikset täälläkin.

Täällä yksi 40-vuotias infp-nainen. Ammatinvalinta on tuottanut vaikeuksia. Samoin aitojen ystävyyssuhteiden muodostaminen. Olen jotenkin liian syvällinen ja herkkä suurimmalle osalle ihmisiä. Inhoan epäaitoutta ja epäreiluutta ja loukkaannun aika herkästi. Olen tosi uskollinen, mutta jos en saaa samaa vastapuolelta tulee helposti välirikko. Olen aina ollut kiinnostunut luovista aloista ja psykologiasta. Mitä vanhemmaksi tulen, on ihmisten kanssa rasittavampaa olla tekemisissä. Tai ainakin suuremmissa ryhmissä. Oman miehen kanssa viihdyn kyllä loistavasti. Ihan yksin en tykkää olla. Mieskin tosin taitaa olla infp. Olisi ihanaa tutustua muihin infp:hin!

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi 40-vuotias infp-nainen. Ammatinvalinta on tuottanut vaikeuksia. Samoin aitojen ystävyyssuhteiden muodostaminen. Olen jotenkin liian syvällinen ja herkkä suurimmalle osalle ihmisiä. Inhoan epäaitoutta ja epäreiluutta ja loukkaannun aika herkästi. Olen tosi uskollinen, mutta jos en saaa samaa vastapuolelta tulee helposti välirikko. Olen aina ollut kiinnostunut luovista aloista ja psykologiasta. Mitä vanhemmaksi tulen, on ihmisten kanssa rasittavampaa olla tekemisissä. Tai ainakin suuremmissa ryhmissä. Oman miehen kanssa viihdyn kyllä loistavasti. Ihan yksin en tykkää olla. Mieskin tosin taitaa olla infp. Olisi ihanaa tutustua muihin infp:hin!

Kuulostat ihan minulta! Olen infp ja miesystävä myöskin. Hän onkin paras ystäväni ja melkein ainoa sosiaalinen suhteeni :D Olemme olleet yhdessä 15v ja en ikinä kyllästy yhdessäoloomme.

Vierailija kirjoitti:

Hep minä kans! Olen aina tuntenut oloni ulkopuoliseksi, en ole tarpeeksi mitään kenellekään vaikka on mulla muutama hyvä ystävyyssuhde kulkenut mukana elämässä ihan teinivuosista saakka. Työskentelen sihteerinä ja tykkään kun joutuu pyörittämään useampaa asiaa samaan aikaan ja häiriötekijöitäkin on. Toisaalta itse saa päättää mitä tekee ja milloin eikä pomolla varsinkaan ole minkäänlaista todenmukaista mielikuvaa toimenkuvastasi. 

Kun olen asiaa pohtinut niin luulen, että syy on vain siinä, että tapaa liikaerilaisia ihmisiä. Tämä tyyppi ei ole niin yleinen oikeassa elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hep minä kans! Olen aina tuntenut oloni ulkopuoliseksi, en ole tarpeeksi mitään kenellekään vaikka on mulla muutama hyvä ystävyyssuhde kulkenut mukana elämässä ihan teinivuosista saakka. Työskentelen sihteerinä ja tykkään kun joutuu pyörittämään useampaa asiaa samaan aikaan ja häiriötekijöitäkin on. Toisaalta itse saa päättää mitä tekee ja milloin eikä pomolla varsinkaan ole minkäänlaista todenmukaista mielikuvaa toimenkuvastasi. 

Kun olen asiaa pohtinut niin luulen, että syy on vain siinä, että tapaa liikaerilaisia ihmisiä. Tämä tyyppi ei ole niin yleinen oikeassa elämässä.

Sen lisäksi meidän on vaikea tunnistaa toisiamme, vaikka vastaan tulisi samanlainen, koska me usein pidetään asiat sisällämme ja meihin on myös vaikea muiden kunnolla tutustua.

Vierailija kirjoitti:

Täällä yksi 40-vuotias infp-nainen. Ammatinvalinta on tuottanut vaikeuksia. Samoin aitojen ystävyyssuhteiden muodostaminen. Olen jotenkin liian syvällinen ja herkkä suurimmalle osalle ihmisiä. Inhoan epäaitoutta ja epäreiluutta ja loukkaannun aika herkästi. Olen tosi uskollinen, mutta jos en saaa samaa vastapuolelta tulee helposti välirikko. Olen aina ollut kiinnostunut luovista aloista ja psykologiasta. Mitä vanhemmaksi tulen, on ihmisten kanssa rasittavampaa olla tekemisissä. Tai ainakin suuremmissa ryhmissä. Oman miehen kanssa viihdyn kyllä loistavasti. Ihan yksin en tykkää olla. Mieskin tosin taitaa olla infp. Olisi ihanaa tutustua muihin infp:hin!

Justiin samoja mietteitä mulla mutta oon vaan 25. Mua ei esim kiinnosta juoruilut ollenkaan ja tuntuu justiin, että ihmisten kanssa tekemisissä oleminen on pakkopullaa välillä.. toki hyvät tyypit on erikseen ja silloin on mukava lähteä vaikka oluelle :)

up

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hep minä kans! Olen aina tuntenut oloni ulkopuoliseksi, en ole tarpeeksi mitään kenellekään vaikka on mulla muutama hyvä ystävyyssuhde kulkenut mukana elämässä ihan teinivuosista saakka. Työskentelen sihteerinä ja tykkään kun joutuu pyörittämään useampaa asiaa samaan aikaan ja häiriötekijöitäkin on. Toisaalta itse saa päättää mitä tekee ja milloin eikä pomolla varsinkaan ole minkäänlaista todenmukaista mielikuvaa toimenkuvastasi. 

Kun olen asiaa pohtinut niin luulen, että syy on vain siinä, että tapaa liikaerilaisia ihmisiä. Tämä tyyppi ei ole niin yleinen oikeassa elämässä.

Sen lisäksi meidän on vaikea tunnistaa toisiamme, vaikka vastaan tulisi samanlainen, koska me usein pidetään asiat sisällämme ja meihin on myös vaikea muiden kunnolla tutustua.

Lueskellessani persoonallisuus tyypeistä kerrottiin, että INFP:t eivät välttämättä tunnista toisiaan, koska he arvostavat yksilöllisyyttä ja aitoutta. INFP ei koe ole samanlainen kuin toinen ja he saattavat keskittyä eri asioihin, minkä vuoksi he eivätkä välttämättä tämän vuoksi tunnista toista INFP:tä.

INFP täällä! oon 18v ja opiskelen tällä hetkellä kemiantekniikkaa. työ sopii hyvin minulle, koska saa suht paljon tehdä ja pohtia yksin.

muutamia vahvoja ihmissuhteita on (n. 6) jotka on ja pysyy vuodesta toiseen. osaan suhteellisen hyvin muodostaa uusia kaverisuhteita, mutta "ongelmana" on se, että valikoin tarkasti ketkä päästän lähelleni.

asun yhdessä kumppanini kanssa, häneen ei koskaan kyllästy, kuten te pari muuta sanoitte! :) meillä on todella vahva suhde ja kunnioitusta molemmin puolin.

Mulla on kaverina INFP, joka aiemmin oli myös paras ystäväni. Itse olen ENTP. Meillä oli parhaimmillaan kuin sama mieli, ei tarvinnut kuin katsoa toista silmiin ja tiesi täsmälleen, mitä toinen ajatteli. Jotkut luulikin meidän seurustelevan meidän välisen suhteen laadun perusteella :D

Hänessä on paljon hyvää, kuten syvällisyys, keskittymisen taito, luovuus, avarakatseisuus ym. Hänen kanssaan oli tosin raskasta se, että hänelle kaikki negatiivinen oli todella vaikea asia käsitellä ja ne vaikuttivat hänen mielialaansa aivan liikaa niiden kontekstiin ja vakavuuteen nähden. Itsestäni välillä tuntui, että hän ei pystynyt kuuntelemaan kohtaamiani ongelmia, mutta hänen asioitaan kuitenkin käsittelimme. Hän tosin itsekin myönsi, että hänen ylenmääräinen empaattisuus ja toisten taakkojen kantaminen vie häneltä hirvittävästi voimia ja energiaa muilta elämän osa-alueilta, toki tämän ymmärrän. Haastavaa hänessä on se, että välillä pitää ihan keskittyä, jotta ei rasittaisi häntä. Hän kaipaa ihan hirveästi ihmisiä ympärilleen, mutta ei kuitenkaan jaksa/kykene osallistumaan muiden tarpeita vaatimalla määrällä näihin vuorovaikutussuhteisiin.

Välillä koen, että hänet on liian herkäksi tehty verrattuna maailman velvoitteisiin ja kulttuuriin. Hän kaipaa hirveästi sellaista seesteisyyttä ja harmoniaa ympärilleen ja elämäänsä, mutta hänellä ei ole kykyä kestää tämän tavoittelemansa utopian jatkuvaa törmäyskurssia todellisuuden kanssa ja saattaa turhautua voimakkaasti emotionaalisellakin tasolla, kun tähän heikkouteen tulee isku.

Voi hyvää päivää, mitä horoskooppipaskaa! Tekisitte jotain järkevämpää. Vaikka puista pudonneiden lehtien lajittelua.

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää, mitä horoskooppipaskaa! Tekisitte jotain järkevämpää. Vaikka puista pudonneiden lehtien lajittelua.

Jaa, mayers-briggs on rekrytointikonsulttien eniten käyttämä testi. Eli onneksi olkoon sinullekin: sinutkin on valitti työhösi "horoskoopin" perusteella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää, mitä horoskooppipaskaa! Tekisitte jotain järkevämpää. Vaikka puista pudonneiden lehtien lajittelua.

Jaa, mayers-briggs on rekrytointikonsulttien eniten käyttämä testi. Eli onneksi olkoon sinullekin: sinutkin on valitti työhösi "horoskoopin" perusteella.

Ei ole, mutta jos joku on, niin humpuukilla pääsi töihin. Ei paska terveellistä ole vaikka miljardit kärpäset siitä tykkääkin.

Minua persoonallisuustyypit ovat auttaneet tosi paljon ymmärtämään itseäni sekä muita ihmisiä. Minkähän vuoksi se joitain niin harmittaa, että aina näihin ketjuihin pitää tulla mellastamaan?

Olen huomannut, että tulen ehkä parhaiten juttuun ENFP-ihmisten kanssa. He ovat niin ekstrovertteja, että heihin on helppo tutustua, mutta meillä on kuitenkin paljon yhteistä. Aina ei kuitenkaan energia riitä pysymään matkassa. Melkein kaikki kaverini ovat muuten ekstrovertteja, toisten introverttien kanssa on jotenkin niin ihmeen vaikea ystävystyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi hyvää päivää, mitä horoskooppipaskaa! Tekisitte jotain järkevämpää. Vaikka puista pudonneiden lehtien lajittelua.

Jaa, mayers-briggs on rekrytointikonsulttien eniten käyttämä testi. Eli onneksi olkoon sinullekin: sinutkin on valitti työhösi "horoskoopin" perusteella.

Ei ole, mutta jos joku on, niin humpuukilla pääsi töihin. Ei paska terveellistä ole vaikka miljardit kärpäset siitä tykkääkin.

Hävettää puolestasi, että tulet ketjuun meuhkaamaan tietämättä mistä edes puhut. Mutta mustavalkoisuudestasi päättelen, että olet vielä todella nuori - ehdit siis vielä hyvin laajentaa maailmankuvaasi. ;) MBTI-teoriassa itse asiassa 3/4 piirrepareista (introvertti vs. ekstrovertti, intuitiivinen vs. fyysinen & älyllinen vs. tunteellinen) perustuu Carl Jungin persoonallisuustyyppiteoriaan. (Harva yhdistää tätä miestä horoskooppeihin. :D) Myers & Briggs lisäsivät teoriaan järjestelmällinen vs. spontaani -piirreparin.

Piirteisiin keskittyvät teoriat ylipäätään voivat olla suhteellisen toimivia, vaikkakin ehkä hieman keittiöpsykologisia keinoja eri persoonallisuuksien jaotteluun. Kuten tästäkin keskustelusta näet, saman MBTI-kirjainryhmän alle luokitelluilla todella on jotain yhteistä. Varsinainen psykologia tietysti keskittyy enemmän mm. syy-seuraussuhteisiin persoonallisuuspiirteiden takana, mutta niin syväluotaavaan itsetutkiskeluun perus av-mammalla ei ole tarvettakaan.

Suosittelen tekemään testin. Kerro sitten, mikä siinä mielestäsi meni pieleen. :)