Lue keskustelun säännöt.
Uusioperhe, yhteisen lapsen perintö
07.10.2016 |
Nain rikkaan miehen. Mies oli kertomansa mukaan eronsa yhteydessä sopinut exvaimonsa kanssa, että miehelle jäänyt perheyritys ja siitä saatavat varat tulee olemaan vain heidän yhteisten lasten Sadun ja Sasun perintöä. Eli siis, jos mies saa uusia lapsia, nämä uudet lapset eivät peri mitään tuosta perheyrityksestä tai sen sijaan tulleesta omaisuudeesta.
No mies myi firman ja sai siitä muhkeat rahat. Sitten meille syntyi yhteinen lapsi. Olen tässä miettinyt, että onko nyt todella niin, että miehen iso omaisuus, josta noin 95% tulee tuon perheyrityksen myynnin kautta tulleesta omaisuudesta, menee siis Sadulle ja Sasulle?
Toisin sanoen, oma lapseni ei peri mieheltäni/isältään juuri mitään, ainakaan kun vertaa siihen mitä Satu ja Sasu perivät.
Neuvokaa mua! Onko mitään, mitä mies voisi tehdä, että myös pienin sisarus perisi enemmän? Sen tiedän, että 4ke saa lahjoittaa joka 3. vuosi. Mutta onko mitään, millä mies voisi sopimuksen kiertää? Tai voiko hän jotenkin siirtää omaisuutta pienimmäiselle, siten ettei Satu ja Sasu voi riitauttaa asiaa perinnönjaon yhteydessä?
Ja turha yrittää ampua alas, olen tiennyt tästä sopimuksesta jo suhteemme ensi metreiltä lähtien. Lisäksi yhteinen vauvamme oli puhdas ja iloinen vahinko.
T. Sofia
Kommentit (24)
Kyllähän mies voi periaatteessa vaikka lahjoittaa koko omaisuutensa vanhemmille lapsilleen ja mainita lahjakirjassa että kyse ei ole ennakkoperinnöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko nyt kuitenkin niin, että lapsellesi tulee olemaan varakkaasta isästä elämässään sen verran etua ettei ole niin nuukaa jos sitä perintöä ei hirveästi tipukaan?
Vaikka miehesi olisi 50 hän saattaa hyvinkin elää toiset 30-50 vuotta. Eikö olisi parempi kasvattaa lapsi siten että perintö 30-50-vuotiaana ei olisi niin olennainen asia kun pärjää muutenkin omillaan?
Jos rahaa löytyy yllä kuvaillun,miehesi varmaan maksaa mielellään asiansa osaavalle perintöihin erikoistuneelle juristille,että asia hoituu tämän päivän tilanteen tasalle. Ja miehesi on varmaan myös hyvin tietoinen,millaisen paperin on aikoinaan allekirjoittanut ja miksi.
Ei tuohon soppaan nyt auta kuin puhua miehen kanssa. Oletteko keskenänne naimisissa? Voisit vaikka lähteä keskustelemaan asiasta siitä lähtökohdasta "miten asiat menee jos minä vai sinä kuolet ensin?" Miten yhteinen lapsemme pärjää siinä tilanteessa?" Onko meillä kaikki tarvittavat paperit tiedossa ja kunnossa?
Jo pelkästään se, että onko sinulla riittävästi rahaa käytössä omiin ja lapsesi juokseviin kuluihin siihen asti kunnes perinnönjako on selvä, ei ole itsestään selvää. Ja kuka hoitaa kaiken omaisuuden miehen kuoleman jälkeen -niin käytännön asiat perinnönjakoon asti kuin sitten itse perinnön jaon- Joku päivä nämä ovat ajankohtaisia kysymyksiä ja silloin surun keskellä asioiden selvittäminen on paljon hankalampaa.