Vihaan työtäni niin että en kestä

Tunne on jatkunut jo pitkään. Työpaikkaakin onnistuin vaihtamaan monen vuoden hakemisen jälkeen, mutta muutos oli ojasta allikkoon.

Vihaan kaikkea työssäni. Työkaverit esimerkiksi, joka päivä niillä on jotain valittamisen ja tiuskimisen aihetta. Kaikki on aina minun syytä. Ja voi sitä selän takana kieroilun määrää....

Palkkakin on niin paska ettei mitään jää säästöön. Ei voi suunnitella pitävänsä sapattivapaata.

Haaveilen jopa sairaslomalle pääsemisestä. Yhdessä vaiheessa mietin oikeasti voisinko jotenkin murtaa oman käteni voidakseni maata kuukauden sängyssä.

Lisäksi minulla on paha opiskeluväsymys. Olen sitkeästi yrittänyt opiskella parempaan työhön mutta alan olla todella väsynyt ja monta koulutusta olen jo häpeäkseni olen jättänyt kesken. Jotain tuloksiakin olen saanut, mutta ne eivät ole vieneet minua minnekään.

Olen miettinyt sitäkin että alanko tehtailemaan lapsia voidakseni olla kotona muutaman vuoden. Valitettavasti olen joutunut huomaamaan ettei sekään ole tässä iässä enää helppoa.

Piiloudun usein vessaan tms pakoon työkavereita. Nytkin nökötän varastossa ettei minun tarvitsisi mennä kuuntelemaan onko työkaverilla jotain valittamisen aihetta.

Ehkä pystyisin vielä yhden tutkinnon itsestäni pusertamaan opintolainan turvin, jos vain tietäisin että kyseinen ammatti on kiinnostava, työllistyn varmasti ja palkka on niin hyvä että saan lainan maksettua. Juuri nyt ei tule sellaista ammattia mieleen.

Muuten en tiedä mitä tehdä. Onkohan kellään muulla yhtä paha olla.