Minkälaisia miehiä akateemiset naiset oikein haluavat?

Mä oon lääkäri, kohtapa vielä tohtori ja mies on yrittäjä/DI. Kumppania etsiessä oli ihan sama, onko koulutus yliopisto/amis/AMK/lukio/ihan mikä vaan. Mulle  tärkeitä kriteerejä kumppanissa oli ystävällisyys, älykkyys, eläin- ja lapsirakkaus, rehellisyys, lojaalius ja se että elämässä on kunnianhimoa ja päämääriä, joita tavoittelee. Toki ulkonäkö oli kanssa tärkeä kriteeri (en tarkoita nyt mitään tiettyä muottia, mikä olisi pitänyt täyttää mutta toki miehen pitää olla musta komea ja sytyttää). Mun akateemisten naispuolisten kavereiden kumppanien koulutukset vaihtelevat raksamiehestä proffaan eli ei se kumppaninvalinta todellakaan oo koulutustasosta kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tutustu termiin hypergamia. Siitä selviää miksi saat pakit akateemisilta naisilta ja juttu toimiin amk- ja amisnaisten kanssa.

Eli iso osa akateemisista naisista jää yksin, jos tuo pitää paikkansa? Voiko se nyt niin mennä

Akateemiset naiset ja matalasti koulutetut miehet on suurimmat ryhmät on suurimmat "ikisinkkuryhmät".

hanska kirjoitti:

Akateemisena miehenä tapailen lähinnä akateemisia naisia, ja kaikki seurustelusuhteeni ovat olleet akateemisten naisten kanssa. Ehkä sinussa on jotakin muuta vikaa kuin riittävä oppiarvo?

Voi olla. Tosin en ymmärrä miksi se vika ilmenee vain akateemisten naisten kanssa

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Akateemisena miehenä tapailen lähinnä akateemisia naisia, ja kaikki seurustelusuhteeni ovat olleet akateemisten naisten kanssa. Ehkä sinussa on jotakin muuta vikaa kuin riittävä oppiarvo?

Voi olla. Tosin en ymmärrä miksi se vika ilmenee vain akateemisten naisten kanssa

Ensin kannattaa tietysti varmistaa, että on ylipäätään jokin ilmiö, joka kaipaa selitystä. Jos olet tehnyt aloitteen sadalle akateemiselle ja sadalle ei-akateemiselle ja saanut pakit 90 akateemiselta ja vain 30 ei-akateemiselta, hyvä on, ehkä tuossa on jotakin. Mutta normaaleilla ihmisillä, jotka eivät nyt ihan hirveästi pokaile, tällaiset jutut menevät usein ihan vain sattuman piikkiin.

Yliopistot naisistuneet. 

Vierailija kirjoitti:

 

 Tahdon vain keskustelutaitoisen miehen, joka ei kirjoita "enään". Tai no, tuokin tapa on korjattavissa. ...

...  Kumma kyllä mistään ei löydy edes sitä tavallista tallaajaa.

Ehkä syy löytyy kun katsoo peiliin :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateeminen nainen haluaa ulkomaalaisen miehen, näkyyhän tämä tilastoissakin.

OT/Geenit ovat itsekkäitä ja naiset isoavat mahdollisimman kaukaisia alleeleja.

Mutta myöntääkö akateeminen tämän? Miksi kahden erirotuisen yhteinen lapsi on useimmiten erittäin kaunis?/OT

Yliopistoissa on paljon ulkomaisia opiskelijoita vaihdossa. Enemmän kuin ammattikorkeissa. Yliopistoissa ulkomaalainen seurustelukumppani ei ole mikään "juttu" itsessään. Vaan koska ympärillä pyörii keskimääräistä enemmän ulkomaalaisia, luennoilla, ryhmätöissä jne. - tadaa syntyy suhteitakin ulkomaalaisiin enemmän kuin ammattikorkeissa. Sama pätee niin akateemisiin miehiin kuin naisiinkin.

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, että mitä korkeampi koulutus naisella on, sitä analyyttisempi hän yleensä on ja sitä myöten myös miehet joutuvat tarkemman suurennuslasin alle. Se ei käytännössä koskaan tarkoita sitä, että nainen vaatisi mieheltä paremmat paperit kuin naisella itsellään on, vaan sitä, että miehen tulisi täyttää tietyt, jokaisen naisen yksilölliset standardit, jotta hänen kanssaan on järkeä lähteä pidemmällä tähtäimellä suunnittelemaan elämää.

Tätä kai nyt edellyttää jokainen fiksu ja analyyttinen mieskin? Miksi suunnitella yhteistä elämää jonkun kanssa, jolta ei löydy niitä ominaisuuksia, joita parisuhteessa haluaa ja tarvitsee?

No ehkäpä siksi,  että kun ne omat subjektiiviset odotukset (ja ominaisuuslistat) ei välttämättä ole toteutumiskelpoisia, jolloin saattaapi jäädä yksin. Siitähän näillä naisilla usein on kyse. 

Monen akateemisen naisen kanssa keskustelu on heti jotenkin työhaastattelun omaista, vaikka nyt sitten tinderissä. Ovat juurikin liian analyyttisiä, osa jopa jotenkin tylsiä ja kylmiä. Tai ehkä itse jotenkin suhtautuu eri tavalla semmoiseen järkevään naiseen vs. kikattavaan pimuun. Kai se on jotain biologista. Vaikka useinhan nuo kikattavat pimut sitten osoittautuvat mielipuoliksi (=jännänaisia). 

Itselle akateeminen nainen on vastine nörttimiehelle. Sellainen varmaan kuitenkin itsellenikin sopisi, mutta en vaan oikein ihastu niihin ja kun olen menestynyt mies niin valitettavasti sillä rahalla saa nättejä bimboja, joihin sitten lankeaa. Lyhyen tähtäimen iloa, mutta ei pysyvää onnea. 

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyse on siitä, että mitä korkeampi koulutus naisella on, sitä analyyttisempi hän yleensä on ja sitä myöten myös miehet joutuvat tarkemman suurennuslasin alle. Se ei käytännössä koskaan tarkoita sitä, että nainen vaatisi mieheltä paremmat paperit kuin naisella itsellään on, vaan sitä, että miehen tulisi täyttää tietyt, jokaisen naisen yksilölliset standardit, jotta hänen kanssaan on järkeä lähteä pidemmällä tähtäimellä suunnittelemaan elämää.

Tätä kai nyt edellyttää jokainen fiksu ja analyyttinen mieskin? Miksi suunnitella yhteistä elämää jonkun kanssa, jolta ei löydy niitä ominaisuuksia, joita parisuhteessa haluaa ja tarvitsee?

No ehkäpä siksi,  että kun ne omat subjektiiviset odotukset (ja ominaisuuslistat) ei välttämättä ole toteutumiskelpoisia, jolloin saattaapi jäädä yksin. Siitähän näillä naisilla usein on kyse. 

Monen akateemisen naisen kanssa keskustelu on heti jotenkin työhaastattelun omaista, vaikka nyt sitten tinderissä. Ovat juurikin liian analyyttisiä, osa jopa jotenkin tylsiä ja kylmiä. Tai ehkä itse jotenkin suhtautuu eri tavalla semmoiseen järkevään naiseen vs. kikattavaan pimuun. Kai se on jotain biologista. Vaikka useinhan nuo kikattavat pimut sitten osoittautuvat mielipuoliksi (=jännänaisia). 

Itselle akateeminen nainen on vastine nörttimiehelle. Sellainen varmaan kuitenkin itsellenikin sopisi, mutta en vaan oikein ihastu niihin ja kun olen menestynyt mies niin valitettavasti sillä rahalla saa nättejä bimboja, joihin sitten lankeaa. Lyhyen tähtäimen iloa, mutta ei pysyvää onnea. 

Ne akateemiset, analyyttiseen ajatteluun kykenevät, hyvällä itsetuntemuksella varustetut, keskustelutaitoiset, maailmaa nähneet, sivistyneet, kultturellit, älykkäät ja vaikkapa taiteellisesti lahjakkaat naiset tapaavat pariutua minunkaltaisteni miesten kanssa, koska meiltä löytyy samanlaisia ja täydentäviä ominaisuuksia ja ymmärrämme, mikä merkitystä "vaatimustasolla" on. Kun kokee (ja usein ihan oikeutetusti), että itsellä on parisuhteessa aika paljon annettavaa, on vaikea tyytyä kumppanissa vähempään. Ja kun pärjää ihan hyvin itsekseenkin eikä ole mitään lapsen saannin pakkoakaan, ei ole paineita vain tyytyä johonkuhun.

Siinä olet ihan oikeassa, että välillä sylettää, kun ei tunne vetoa johonkuhun, joka olisi paperilla täydellinen. Mutta minkäs teet. Ei ilman keskinäistä vetovoimaa jutusta tule yhtään mitään. Mutta omat tarpeet kannattaa pitää mielessä jo senkin takia, että jos toinen tuntuu tylsältä ja huumorintajuttomalta (tai kylmältä, jos se häiritsee – minua ei), osaa siirtyä eteenpäin.

Ja sellainen kommentti vielä, että "akateemisista naisista" puhuminen yhtenä ryhmänä on vähän fuulaa, kun miettii, miten erilaisia ihmisiä ovat vaikka tyypillinen urasuuntautunut kauppatieteilijä, luonnon rauhaa rakastava biologi tai kaupunkilainen taidehistorijoitsijahipsteri.

...

Jätä se sika!

Akateemisia.

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Akateemisena miehenä tapailen lähinnä akateemisia naisia, ja kaikki seurustelusuhteeni ovat olleet akateemisten naisten kanssa. Ehkä sinussa on jotakin muuta vikaa kuin riittävä oppiarvo?

Voi olla. Tosin en ymmärrä miksi se vika ilmenee vain akateemisten naisten kanssa

Ensin kannattaa tietysti varmistaa, että on ylipäätään jokin ilmiö, joka kaipaa selitystä. Jos olet tehnyt aloitteen sadalle akateemiselle ja sadalle ei-akateemiselle ja saanut pakit 90 akateemiselta ja vain 30 ei-akateemiselta, hyvä on, ehkä tuossa on jotakin. Mutta normaaleilla ihmisillä, jotka eivät nyt ihan hirveästi pokaile, tällaiset jutut menevät usein ihan vain sattuman piikkiin.

Sen verran isoista pakkimääristä akateemisten naisten kohdalla on kyse, että vaikea pistää sattuman piikkiin

Akateemiset naiset ovat heterogeeninen ryhmä, eli makuja on monia. Voin vastata vain omasta puoletani: Haluan puolison, joka on älykäs, kunnianhimoinen ja aikaansaava. Puolison opintoarvolla ei sinänsä ole merkitystä, mutta suurin osa miehistä, jotka omaavat nämä mainitsemaani kolme luonteenpiirrettä, ovat akateemisia ja uraorientoituneita.

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

hanska kirjoitti:

Akateemisena miehenä tapailen lähinnä akateemisia naisia, ja kaikki seurustelusuhteeni ovat olleet akateemisten naisten kanssa. Ehkä sinussa on jotakin muuta vikaa kuin riittävä oppiarvo?

Voi olla. Tosin en ymmärrä miksi se vika ilmenee vain akateemisten naisten kanssa

Ensin kannattaa tietysti varmistaa, että on ylipäätään jokin ilmiö, joka kaipaa selitystä. Jos olet tehnyt aloitteen sadalle akateemiselle ja sadalle ei-akateemiselle ja saanut pakit 90 akateemiselta ja vain 30 ei-akateemiselta, hyvä on, ehkä tuossa on jotakin. Mutta normaaleilla ihmisillä, jotka eivät nyt ihan hirveästi pokaile, tällaiset jutut menevät usein ihan vain sattuman piikkiin.

Sen verran isoista pakkimääristä akateemisten naisten kohdalla on kyse, että vaikea pistää sattuman piikkiin

Niin, no ihmiselle on aina vaikea laittaa asioita sattuman piikkiin, vaikka sattuma olisikin selittävä tekijä. Aivomme ovat tosi hyviä havaitsemaan erilaisia merkityskuvioita sielläkin, missä niitä ei ole. Mutta jos oletetaan, että havaintosi on tosi, varmaan olemme yhtä mieltä siitä, että pelkkä opiskelu yliopistossa ei selitä, miksi joku antaa sinulle pakit. Pitäisi miettiä, mikä seikka korreloi sekä yliopisto-opiskelun että sen kanssa, ettei ole kiinnostunut sinusta. Ilmeisimpänä mieleen tulevat seikat ovat älykkyys ja sivistys. Myös mieheltä odotettavat asiat ovat ehkä erilaisia. Rahalla, lihaksilla ja statussymboleilla ei pärjäisi ainakaan minun kaveripiirissäni. Mutta kuka tietää.