Lue keskustelun säännöt.
70 % uusista ylioppilaista ei saa opiskelupaikkaa ekana syksynä!
29.09.2016 |
Järjetöntä!
Kuka hyötyy siitä, että nuorten opiskelun aloitus venyy vuosia? Valmennuskurssien järjestäjien lisäksi.
Kaiken lisäksi nuoret itse haluavat pitää kynsin hampain kiinni tällaisesta älyvapaasta systeemistä.
Kommentit (14)
Hmm. ongelma on siinä, että paikkoja on kyllä todennäköisesti enemmän kuin tarpeeksi, mutta kaikille ei ole paikkaa siellä kaikkein suosituimpien alojen paikkojen joukossa, joita siteen haetaan mahdollsesti useampikin kerta.
Sellainen joka saa paikan sanotaanko nyt vaikka teknillisestä korkeakoulusta voi ottaa paikan vastaan ja voi hakea esimerkiksi lääkiksestä toisen tai neljännenkerran -hakukertoja ei ole rajattu-, ennenkuin pääsee unelmapaikkaansa. -TKK:n paikkaa ei tässä vaiheessa voi enää antaa sinne haluavalle. - Jolloin tämä "hakija" omaa kaksi unelma paikkaa riippumatta siitä valmistuuko niistä kummastakaan.
No vuosien saatossa tällaisen tilanteen syntymistä on yritetty estää niin että tulevina vuosina valinnoissa suositaan ensikertaa hakijoita -erityisesti ylioppilaita- ja niin, että opiskelupaikkoja saa ottaa vastaan korkeintaan yhden/ lukuvuosi. Koska ensikertalaisuus statuksen menettää jos ottaa minkä hyvänsä paikan, niin voi olla, että osalla opiskelujen aloittaminen venyy entisestään kun halutaan pelata varmemman päälle säilyttää "ensikertaa hakevan" lisäpisteet. Harmillista siinä, että yhä nuorempana pitäisi tietää, mitä haluaa oikeasti opiskella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monethan pitävät ihan vapaavalintaisesti välivuoden töitä tehden, koska haluavat miettiä tarkkaan, mitä hakevat opiskelemaan. Ihan fiksua nykyisten ensikertalaiskiintiöiden kanssa. Sitten on myös niitä, jotka vain yksinkertaisesti tähtäävät liian ylös. Hakevat esim. lääkikseen ilman tarvittavaa osaamista eivätkä edes mieti varavaihtoehtoja.
Tuhlausta olisi sekin, jos kaikki halukkaat otettais opiskelemaan ja sitten tiputeltais ylimääräsiä pois pikkuhiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Monethan pitävät ihan vapaavalintaisesti välivuoden töitä tehden, koska haluavat miettiä tarkkaan, mitä hakevat opiskelemaan. Ihan fiksua nykyisten ensikertalaiskiintiöiden kanssa. Sitten on myös niitä, jotka vain yksinkertaisesti tähtäävät liian ylös. Hakevat esim. lääkikseen ilman tarvittavaa osaamista eivätkä edes mieti varavaihtoehtoja.
Tuhlausta olisi sekin, jos kaikki halukkaat otettais opiskelemaan ja sitten tiputeltais ylimääräsiä pois pikkuhiljaa.
Omalla kohdallani valivuoden pitaminen oli paras paatos nain jalkeenpain ajateltuna. Jos olisin kiirehtinyt takaisin koulunpenkille, en taatusti olisi paatynyt alalle, jolla nyt olen. Tuon valivuoden aikana ehdin miettimaan, mita oikein halusin tehda (ja myos valaa uskoa itseeni, etta pystyn tuon paamaaran saavuttamaan) ja sain myos tyokokemusta ns. perusduunista, jolloin paatos oli viela vakaampi. En halunnut tehda tuota tyota yhtaan pakollista pahaa pitempaan.
En ihmettele. Hyvin moni pitää vapaaehtoisesti välivuotta tai ei vain ole lukenut tarpeeksi pääsykokeisiin. Mikä kiire? Miksi pitäisi mennä suoraan lukiosta jatko-opintoihin?
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele. Hyvin moni pitää vapaaehtoisesti välivuotta tai ei vain ole lukenut tarpeeksi pääsykokeisiin. Mikä kiire? Miksi pitäisi mennä suoraan lukiosta jatko-opintoihin?
Ihminen on suurimman osan elämästään nykyään pelkkä kustannuserä. Eräs kansanryhmä on sentään onnistunut minimoimaan viettämänsä ajan lapsilisän loppumisen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen välillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monethan pitävät ihan vapaavalintaisesti välivuoden töitä tehden, koska haluavat miettiä tarkkaan, mitä hakevat opiskelemaan. Ihan fiksua nykyisten ensikertalaiskiintiöiden kanssa. Sitten on myös niitä, jotka vain yksinkertaisesti tähtäävät liian ylös. Hakevat esim. lääkikseen ilman tarvittavaa osaamista eivätkä edes mieti varavaihtoehtoja. Tuhlausta olisi sekin, jos kaikki halukkaat otettais opiskelemaan ja sitten tiputeltais ylimääräsiä pois pikkuhiljaa.
- Varmasti monella tapaa totta tuo, että moni pitää mielellään välivuoden, koska se on (a) mahdollista (b) koska haluavat säilyttää paikkansa ns. ensikertalaiskiintiössä. Sitä ihmettelen, että mistä nämä opiskelijat,tai oikeammin opiskelijaksi haluavat jotka melskaavat siitä, että kuinka olisi parempi, että kaikki halukkaat otettaisiin sisään ja vasta myöhemmin -kesken opintojen- pudotettaisiin osa pois oppivat yks -kaks asiat ja riittvät taidot, joilla he voivat osoittaa olevansa niiden joukossa, jotka saavat jatkaa opintojaan, ilman että he tulevat opintojen kuluessa pudotetuksi pois
Eikö pääsykokeiden yksi tehtävä ole myös varmistaa, että opiskelupaikkaan saadaan motivoituneimmat hakijat ja, joilla osoitettu kyky tai taito opiskella tutkinto ja joiden ei enää tarvitse käyttää aikaa sen juonimiseen, että kuinka opiskella niin, ettei ainakaan kuulu heidän joukkoon, jotka tiputetaan pois kesken opintojen.
Mahtaa olla silloin todella korkealla esimerkiksi lainata luentomuistiinpanoja puolin ja toisin kaverereiden kesken.
Vierailija kirjoitti:
Järjetöntä!
Kuka hyötyy siitä, että nuorten opiskelun aloitus venyy vuosia? Valmennuskurssien järjestäjien lisäksi.
Kaiken lisäksi nuoret itse haluavat pitää kynsin hampain kiinni tällaisesta älyvapaasta systeemistä.
Se nuori siitä hyötyy, joka ei vielä 18-vuotiaana tiedä, mitä aikuisena tekisi.
Ehhkä sinä tiesit jo abikeväänä, mitä aiot tehdä loppuikäsi ja mitä päätä opiskella. Olet kuitenkin poikkeus, sillä useimmat vaihtavat opiskelualaa ja ammattia, eräät useampaan kertaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehillä on yks tietty velvollisuuskin siinä välissä.
"En ihmettele. Hyvin moni pitää vapaaehtoisesti välivuotta tai ei vain ole lukenut tarpeeksi pääsykokeisiin. Mikä kiire? Miksi pitäisi mennä suoraan lukiosta jatko-opintoihin?"
- Siinä on se vaara, että välivuotena voi oppia hieman ajattelemaan itse ja pahimmillaan kyseenalaistamaan jatkuvan (talous)kasvun eetoksen; kun alati pitäsi olla tehokas ja aikaansaava kuluttaja. Suorin ja lyhin tie määränpäähän ei aina ole se milenkiintoisin ja maisemiltaan miellyttävin.
Kaikesta huolimatta olen sitä mieltä, että jos aikoo pitää välivuoden, niin kehoittaisin hieman suunnittelemaan, tai ainakin hahmottelemaan sitä etukäteen, muutoin välivuosi saattaa venyä useammaksikin.
Eihän siinä mitään, jos tykkää tehdä perusasteen duunia ja hommaa, mutta ne vain tuppaa nykyään olevan melko harvassa. - Elämme koulutus-uskovaisessa-maassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ihmettele. Hyvin moni pitää vapaaehtoisesti välivuotta tai ei vain ole lukenut tarpeeksi pääsykokeisiin. Mikä kiire? Miksi pitäisi mennä suoraan lukiosta jatko-opintoihin?
Ihminen on suurimman osan elämästään nykyään pelkkä kustannuserä. Eräs kansanryhmä on sentään onnistunut minimoimaan viettämänsä ajan lapsilisän loppumisen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen välillä.
Välivuotena yleensä tehdään töitä, joten ei sillä ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap on erittäin väärässä. 30% uusista opiskelijoista sai korkeakoulupaikan ja saman verran lähti johonkin keskiasteen koulutukseen tyyliin lähihoitaja. Noin 15% lähti armeijaan. Välivuotta ihan tarkoituksella pitää noin 15 %, joten vain 10% ylioppilaista on ihan oikeasti vailla sitä opiskelupaikkaa, jonka ansiosta olisi äkkiä työelämässä.
Jos opeteltaisiin ensin lukemaan tilastoja ennen kuin ryhdytään esittämään Iltapulun toimittajaa räväköine otsikoineen.
Lapseni on siis tehnyt suomalaisen ihmeen: kaksi opiskelupaikkaa yliopistossa (toinen Suomessa, toinen ulkomailla) ja lisäksi lähti armeijaan. Katsoo ensi kesänä, mitä lopulta tekee opintojensa kanssa
USAssa kaikki on jo bachelorin suorittaneita kun Suomessa vasta mietitään, että mihinköhän sitä hakis oikein opiskelemaan.