Lue keskustelun säännöt.
Miksi nykyaika tuntuu niin kiireiseltä
29.09.2016 |
Jos miettii arkea ja ajankäyttöä, aamulla sonnustaudutaan töihin hirveellä kiireellä, työpäivän aikana tulee hirveästi viestejä mitä kotona jäi tekemättä.
Pitäisi olla pää kotona ja toinen jalka töissä ja jossain siltä väliltä,
lomakaan ei auta kun heti kun palataan, taas juostaan kolmantena jalkana töihin ja ei ehdi edes palautua mitenkään.
Jos tulee vaikka 12 h lennolta ja sitten seuraavana päivänä aikaeroissa töihin vaikka polla ois iha sekasin.
Mistä johtuu se , että ihminen ahnehtii työpäviä.
Kyllä minä huomaan jo , että perhee yhdessäolo kärsii kun koskaan ei olla rauhassa kotona, lomalle paetaan arkea, mutta arki kirii taas kotona vastaan ja yhtäkkiä huomaat
istuvasi taas työpalaverissa kun juuri tulit etelästä.
Kommentit (6)
Uusliberalistinen kvartaalikapitalismi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Organisointiongelmat. Raha ja materia on niin tärkeää, että sen haalimiseen ja kustantamiseen menee nykyään viikonloputkin. Aika on rahaa. Ei tajuta sitä, että arvostamilleen asioille on annettava aikaa. Jos pidät perhettäsi tärkeänä, annat sille aikaa. Jotkut ovat niin jengalla, että hösäävät ja sähläävät, jotta olisivat kiirreellisen oloisia ja näin muiden silmissä tehokkaita ja kunnon kansalaisia vaikka tosiasiassa eivät saa mitään ihmeellistä aikaan.
Keskimäärin suomalainen ei tee nykyisin enempää töitä kuin vuosikymmeniä sitten. Veikkaan, että kiireen tuntua tuo muuttunut vapaa-aika. Ennen vanhaan työpäivän päätteeksi siivoiltiin ehkä radiota kuunnellen, keitettiin perunasoppaa, syötiin perheen kanssa, sitten ehkä luettiin kirjaa tai katsottiin joku tv-ohjelma, ja sitten jo iltatoimien kautta nukkumaan. Siinä se. Se oli normaalia. Nykyään ihmisillä on suuremmat odotukset vapaa-ajalleen (em. elämä on tylsää oravanpyörää), ei siedetä tylsyyttä, vaaditaan koko ajan ärsykkeitä ja aktiviteetit ovat pirstaloituneempia (yksi syy on some ja älypuhelimet). Kyllähän siinä ehti aikanaan mieli levätä, kun ajankulukseen soppaa keitellessään katseli ulkona juoksentelevia lintuja.
Valintoja ne on. Jos haalii harrastuksia itselleen ja lapsilleen ja töistä tullessa äkkiä kauppaan, ruoanlaittoon ja sitten säntäämään harrastusmenoille niin eipä sitä sitten sellaista tavallista oleskelua tai minkään kivan tekemistä sitten olekaan. Jos lomatkin pitää suunnitella, että lentokentällä pitää olla tiettynä aikana ja siellä lomalla sitten pitää mennä katsoon sitä ja tätä ja tuota ja keksiä ohjelmaa niin missä välissä sitä sitten hengähtää.
Olen sellainen, että tykkään itse oleskella kotona. Tykkään katsoa telkkua, mutta saata saada päähäni yhtäkkia neuloa sukat, käyn tekeen pihatöitä, lenkkeilen kun huvittaa. En tykkää pakkoharrastuksista eli sellaisesta että joku jumppa on juuri tietyllä hetkellä, kun ei mulla huvita sitten sinne lähteäkään, kun sen aika on. Mielummin jumppailen kotona milloin huvittaa. En ole sellainen, että tykkäisin säntäillä joka paikkaan. Työ on aika kiireistä, joten tarvitse kotona rauhaa.
Kukin tekee itselleen niin kiireen kuin tekee.