Mieheni kohtelee minua täysin ala-arvoisesti - en pian enää jaksa tällaista elämää

Ota lapset ja lähde. Tuollainen "perhe-elämä" ei ole tervettä.

Olet epäitsenäinen vauva ja se harmittaa miestäsi, vaikka ei saisi. Miksi aina vaaditaan muita muuttumaan? Olet valinnut kumppanisi väärin, kanna siitä itse vastuu ja ota menetys vastaan ja lakkaa vaatimasta mieheltä MITÄÄN! Se ei ole sinun oikeutesi! Sinulla on ainoastaan oikeus erota.

Aina on olemassa ratkaisu, ja nyt tarkoitan siis EROA. Lasten takia et todellakaan jää suhteeseen, josta lapset oppivat vääristyneen kuvan parisuhteesta ja perheestä. Haluaisitko, että lapset itse olisivat joskus samassa tilanteessa kuin sinä, pitäen sitä normaalina ja rakastavana parisuhteena? Lähde. Minun on vaikea kuvitella, että miehestä tulisi lasten lähivanhempaa, jos lapsia ei uskalla edes jättää hänelle pitkäksi aikaa. 

Haluatko sairastuttaa lapsesi? Sillä ehjinä he eivät tuollaisesta perhe-elämästä selviä. Saavat mallin ja pahimmassa tapauksessa muuttuvat isänsä peilikuviksi, kun luulevat tuollaisen käytösksen olevan normaalia.

Lähde menemään!

Onhan se todella surullista, ettei homma teillä toiminutkaan ja vielä jos se ei ole sinun syy. Ei varmasti ole helppoa. Mutta kyllä lapsillekin voisi olla parempi teidän tilanteessanne ero. Tai sitten mene sinä terapiaan ja koita kasvaa henkisesti niin, ettei mies enää onnistu satuttaamaan sinua.

Mä oon jotenkin ihan kulunyt henkisesti sekä traumatisoitunut siitä kaikesta pahasta, mitä mies syytää päälleni. Mies vain henkisesti moukaroi mua päivästä toiseen ja aamusta iltaan. Hän haluaisi, että murtuisin tai että terveyteni pettäisi, sillä hän haluaisi, että olisin "poissa pelistä", jolloin hänen äitinsä muuttaisi hänen luokseen asumaan ja miestäni passaamaan.

Mies ei edes pidä juurikaan samanlaisista ruoista kuin minä, vaan sellaisista 80-luvun jutuista kuin kasslerista ja jostain hawaijinleikkeestä ym. Ja aina pitää olla lihaa ja perunaa joka aterialla. Mä olen miehen mielestä täysin kelvoton vaimo, kun en haluaisi keräillä aikuisen miehen lattialle jättämiään vaatteita jne. Mies esim. käydessään harvoin suihkussa heittelee alushousut lattialle sekä jättää märän pyyhkeen lattialle tai esim. sänkyyn. Sitten mun pitäisi korjailla hänen jälkiään jatkuvasti.

Olen vain niin väsynyt tähän kaikkeen ja harmittaa, että lapset saavat vaikutteita miehestäni. Kaikkea muutakin ikävää on sattunut miehen aggressioiden ja kontrollintarpeen vuoksi. Ja kun yritän erota, niin mies ei ole ollenkaan yhteistyöhaluinen.

Onko tuo se malli perhe-elämästä, jonka haluat siirtää lapsillesi? Niinpä. Lähde.

Vierailija kirjoitti:

Ja kun yritän erota, niin mies ei ole ollenkaan yhteistyöhaluinen.

Ei siinä hänen yhteistyötään tarvitakaan.

Vierailija kirjoitti:

Aamulla en löytänyt tarpeeksi nopeasti lapselle sukkia tai laittanut jotain tavaraa juuri tietyllä tavalla paikoilleen (syy: mies käski mut tulemaan pois keittiöstä HETI ja jättämään kesken sen, mitä olin juuri tekemässä). Sain puolen tunnin sisään taas kuulla olevani kusipää, isoperselehmä ja haiseva p*skakasa. Sekä nyrkkien heristelyä sain säikähtää (mies tosin teki sen leikillään minua kiusatakseen). Lisäksi mies määräili, komenteli, juoksutti jne.

Mä en vain jaksa kuunnella sitä jatkuvaa kiusaamista päivästä toiseen. Mua lapsenakin jo kiusattu koulussa ja nyt tämä jatkuu avioliitossa. Olen hoikka, mutta muodokaskroppainen, tosin mies pitää minua fyysisesti täysin vastenmielisenä ällötyksenä. Hän tekee irvistyksen ja/tai oksennuseleen aina nähdessään raskausarvet vatsallani jne. Vatsani on mennyttä, mutta silti tuollainen loukkaa. Mua loukkaa miehen kommentit todella paljon.

Jos joku ihmettelee, miksi olen yhdessä hänen kanssaan, niin lasten takia siis pinnistellään. Mies ei suostu muuttamaan eroon lapsista, mutta en halua minäkään olla erossa lapsista. Sitä paitsi mieheni on sellainen, ettei lapsia uskalla jättää kovin pitkiksi ajoiksi hänen hoidettavikseen (syy: miehellä on erittäin huonot hermot).

Lasten takia olette yhdessä?

Luuletko että tuo on hyväksi lapsille?

Lasten takia teidän pitäisi erota. Nimenomaan lasten takia vaikka oman itsesi takia et jaksaisikaan.

Äitini esitteli minulle juuri tuon lasten takia ollaan yhdessä perustelun kun lapsena (olin vielä ala-asteella silloin) kysyin äidiltäni miksi eivät eroa.

Siis ihan tarkoituksella halusi tarjota meille lapsille sen myrkyllisen kireäilmapiirisen helvetin, jossa vanhemmat haukkuvat ja arvostelivat toisiansa ja muitakin ihmisiä. Ilmeisesti luulivat että lapsille se kaikki on ok ja terveellistä kun haukkuminen ei kohdistunut heihin. Oikea ihana ydinperhe.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ja kun yritän erota, niin mies ei ole ollenkaan yhteistyöhaluinen.

Ei siinä hänen yhteistyötään tarvitakaan.

Helpoimmalla pääsisit, kun tekisit nopean lähdön turvakotiin lasten kanssa. Siellä saisit hetken aikaa levätä lasten kanssa ja jaksaisit etsiä uuden asunnon jne.

Vierailija kirjoitti:

Olet epäitsenäinen vauva ja se harmittaa miestäsi, vaikka ei saisi. Miksi aina vaaditaan muita muuttumaan? Olet valinnut kumppanisi väärin, kanna siitä itse vastuu ja ota menetys vastaan ja lakkaa vaatimasta mieheltä MITÄÄN! Se ei ole sinun oikeutesi! Sinulla on ainoastaan oikeus erota.

Voi olla noinkin. Tosin mies ei pidä lainkaan itsenäisistä ja itsevarmoistakaan naisista. Hän aina loukkaa mua todella pahasti ja jopa kostaa, jos vähänkin "ryhdistäydyn" tai olen iloisempi ja itsevarmempi. Mies haluaa, että olen se surkea uhri ja syntipukki, johon saa purkaa vihansa. Jos olenkin vahvempi, mies muuttuu heti ikäänkuin kateelliseksi ja haluaa saada vedettyä mut siihen samaan lokaan takaisin.

Mies ajattelee myös kontrolloivansa minua siten, etten pysty muuttamaan pois ilman hänen aloitettaan, jota hän ei halua tehdä. Mies valittaa iästäni ja ulkonäöstäni, kun siis hän on varakas ja itse ihan normaalinnäköinen, kun taas itse olen vain keskiverto. Mies ajattelee ansaitsevansa hyvännäköisen parikymppisen naisen ikäiseni (35+) naisen sijaan. En vain tajua, miksi hän pitää mua löysässä hirressä, eikä anna erotakaan. :( t. Ap

Mulla oli tuollaista ja lähdin. Se oli oikea ratkaisu, heräsin henkiin 15 vuoden alistamisen jälkeen. Ero on silti ollut lapsille kova paikka ja suren sitä joka päivä. Ex pitää lapsia n. puolet ajasta ja vaikka on heillekin mielestäni liian veemäinen niin ei kuitenkaan niin paljon että voisin alkaa estämään tapaamisia. Hänen isyydessään on hyvääkin. Mutta tuo on hirveä tilanne, tiedän. :( Sinnittelin monta vuotta että lapset ei kärsisi, mutta sitten tajusin loppuvani henkisesti ja miksei fyysisestikin, ja kyllähän ne lapset siitä kieroutuneesta ilmapiiristäkin kärsivät.

Tsemppiä ja voimia!

Ota huomioon, että isän tehtävä on olla esimerkiinä lapselleen ja näin ollen opettaa, kuinka toista ihmistä ja tulevaa puolisoa kohtaan käyttäydytään. Tätäkö sinä haluat? Lähde, ennenkuin olet itse täysin lytistetty.

Ei miehen tarvitse olla yhteistyöhaluinen erossa. Eron saa jos sitä tahtoo, ei toisen tarvitse olla samaa mieltä. Nyt vähintäänkin alat valmistautua eroon kirjoittamalla ylös asioita ja tapahtumia, joiden vuoksi miehesi ei ole kelvollinen vanhempi. Jos hän on yhtään väkivaltainen sinua tai lapsia kohtaan, menet suoraan poliisille/turvataloon. Ei miehesi saa lasten huoltajuutta eikä luultavasti edes halua sitä (=ei lopulta tappele asiasta). Se on vain kätevä tapa kiristää sinut jäämään painajaismaiseen tilanteeseen.

Et sinä miehen lupaa eroon tarvitse.

Tää on tämä sama kitisijä joka kirjoittaa tän saman helvetin jutun tänne aina välillä. Älkää vastailko.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet epäitsenäinen vauva ja se harmittaa miestäsi, vaikka ei saisi. Miksi aina vaaditaan muita muuttumaan? Olet valinnut kumppanisi väärin, kanna siitä itse vastuu ja ota menetys vastaan ja lakkaa vaatimasta mieheltä MITÄÄN! Se ei ole sinun oikeutesi! Sinulla on ainoastaan oikeus erota.

Voi olla noinkin. Tosin mies ei pidä lainkaan itsenäisistä ja itsevarmoistakaan naisista. Hän aina loukkaa mua todella pahasti ja jopa kostaa, jos vähänkin "ryhdistäydyn" tai olen iloisempi ja itsevarmempi. Mies haluaa, että olen se surkea uhri ja syntipukki, johon saa purkaa vihansa. Jos olenkin vahvempi, mies muuttuu heti ikäänkuin kateelliseksi ja haluaa saada vedettyä mut siihen samaan lokaan takaisin.

Mies ajattelee myös kontrolloivansa minua siten, etten pysty muuttamaan pois ilman hänen aloitettaan, jota hän ei halua tehdä. Mies valittaa iästäni ja ulkonäöstäni, kun siis hän on varakas ja itse ihan normaalinnäköinen, kun taas itse olen vain keskiverto. Mies ajattelee ansaitsevansa hyvännäköisen parikymppisen naisen ikäiseni (35+) naisen sijaan. En vain tajua, miksi hän pitää mua löysässä hirressä, eikä anna erotakaan. :( t. Ap

Ei Suomessa tarvita molempien suostumusta eroon. Kerää kamas ja mene. Sit vaan prosessit käyntiin.

Jos sulla ei ole aikomustakaan muuttaa tuota tilannetta niin mielestäni ihan turhaa kerätä säälipisteitä vauvapalstalta. Tässä on sua neuvottu nytkin jo ja sinä kierit vaan itsesäälissä.

Leikillään heristelee nyrkkiään??????

Et oo tosissasi halvatun nynnerö!

Sää sanot sille että sulle ei puhuta noin ja piste!

Vittu mitä nynnyjä ja typeriä naisia!

Taas tämä sama ihminen. Taas 200 lähde-kehotusta. Taaskaan ei mitään vaikutusta. Ap, teidän lapset sairastuu henkisesti 100% varmuudella jollain tavalla. Sulle tulee kurja vanhuus lastesi sekoilua/masennusta/ linnatuomioita/itsareita /päihdeongelmia seuratessasi.

Mitä ihmettä sä vielä odotat? Nyt jo on sattunut kaikienlaista miehen aggressioiden takia ja sinä vain odotat, että koska se nyrkki oikeasti heilahtaa tai heittää lapset seinään. Nyt ryhtiliike, hankit kämpän ja muutat sinne. Lasten kanssa tai ilman. Mies saa lapset asumaan, jos et pidä puoliasi. Sinun pitää kertoa lastenvalvojalle totuudenmukaisesti, miten mies kontrolloi ja on aggressiivinen ja alistava ja miten kohtelee lapsia rumasti. Jos vain alistut niin voit sanoa lapsille heippa. Lasten takia tuollaisessa suhteessa ei kannata olla, tekee heile vain hallaa.