20-vuotiaalla ei ole sellaista viisautta, että pystyisi tukemaan tai neuvomaan huomattavasti vanhempaa henkilöä.
Miksi se vanhempi osapuoli ei hae tasavertaista kuuntelijaa ikäisestään? Sairasta, jos esim. kolmekymppinen tai nelikymppinen haluaa kaataa oman painolastinsa kokemattoman nuoren harteille. Henkinen yhteys ja samalla aaltopituudella oleminen ei ole mahdollista.
Kommentit (15)
No, ehkä jokainen valitsee itse minkä ikäiselle avautuu.
N20
Eipä kaikki kolme- ja nelikymppiset ole paljoa kehittyneet siinä enää kahdenkympin jälkeen. Jotkut jäävät ikuisesti yläasteikäisen tasolle, jotkut taantuvat. Eivät kaikki koe henkistä kasvua.
Vierailija kirjoitti:
Eipä kaikki kolme- ja nelikymppiset ole paljoa kehittyneet siinä enää kahdenkympin jälkeen. Jotkut jäävät ikuisesti yläasteikäisen tasolle, jotkut taantuvat. Eivät kaikki koe henkistä kasvua.
Ajatteletpa ahdasmielisesti. Kyllä 20-vuotiaskin voi olla viisas ja kaksi eri ikäistä ihmistä samalla aaltopituudella. Ei se tarkoita, että se vanhempi osapuoli olisi jäänyt teinin tasolle.
Iällä ei ole mitään väliä kun löydät yhteyden toisen ihmisen kanssa. Eikä sukupuolella. Tunnen monia fiksuja ja kypsiä nuoria ihmisiä ja täysuunoja keski-ikäisiä ja sitä vanhempia.
Omia ongelmiaan ei kannata kuitenkaan kipata kenenkään niskaan. Neuvoja voi saada ja asioistaan uskoutua tärkeille ihmisille, joihin luottaa, kohtuudella. Tämänkin jotkut ymmärtävät jo nuorena.
Itellä ei tunnu kolahtavan taas oman ikäluokan kanssa ollenkaan. On mulla tuttuja ja sellasia kavereita joiden kanssa kohtuu säännöllisesti nään oman ikäsissä, mutta mun ystävät on pääsääntösesti 30-50-vuotiaita
N23
Jaa. No saahan jokainen ajatella miten haluaa. Mutta ite olen esim. "Kanaemo" noin 50 vuotiaalle miehelle, jonka elämänhallinta on täysin pyllyllään. Ei ne laajakirjoiset kokemukset siitä ole yhtään viisaampaa tehneet, enemmänkin julkisesti ihmetellään, miten aikuinen mies voi ollakin niin tyhmä. Työssään on erittäin taitava ja kokenut, mutta henkinen kasvu tosiaan on tyssännyt 17 vuotiaan tasolle. Ja sehän oikeesti onkin kummallista, että miten minusta se "huoltaja" on hälle tullut. Jos sen perään ei katso tai anna neuvoja, niin sen elämä menis ihan mahdottomaksi. Ja osittain nyt on mennytkin, kun jätin huolehtimisen vähemmälle. Että ei se ikä katso henkistä kypsyyttä.
T. Noin parikymppinen
Ei ole kyllä kaikilla 6-kymppisilläkään sellaista viisautta. Sääli.
Höpsis. Sun logiikalla viisaimmat ihmiset olisivat 90-100v. ja tyhmimmät 0-10v.
Tajusin jo peruskoulussa että kaikille aikuisille ei ole kauhalla annettu. Ikä tuo tietysti kokemusta mutta jotkut ovat apukoululaisen tasolla ikuisesti.
Vierailija kirjoitti:
Jaa. No saahan jokainen ajatella miten haluaa. Mutta ite olen esim. "Kanaemo" noin 50 vuotiaalle miehelle, jonka elämänhallinta on täysin pyllyllään. Ei ne laajakirjoiset kokemukset siitä ole yhtään viisaampaa tehneet, enemmänkin julkisesti ihmetellään, miten aikuinen mies voi ollakin niin tyhmä. Työssään on erittäin taitava ja kokenut, mutta henkinen kasvu tosiaan on tyssännyt 17 vuotiaan tasolle. Ja sehän oikeesti onkin kummallista, että miten minusta se "huoltaja" on hälle tullut. Jos sen perään ei katso tai anna neuvoja, niin sen elämä menis ihan mahdottomaksi. Ja osittain nyt on mennytkin, kun jätin huolehtimisen vähemmälle. Että ei se ikä katso henkistä kypsyyttä.
T. Noin parikymppinen
Joudutko omasta isästäsi huolta kantamaan?
No näin se on periaatteessa. Liian suuri kronologinen ero elämänkokemuksessa.