Puheterapeutiksi opiskelevat
Hei kaikki puheterapeutit ja puheterapeutiksi opiskelevat! Olen kovasti lueskellut netistä puheterapeutin opinnoista ja saanut sellaisen kuvan, että opinnot ovat hyvin rankat alusta loppuun saakka. Tämä varmasti pitää paikkansa, mutta kuinka rankkaa opiskeluaika todella on? Jääkö opiskelun ohella vapaa-aikaa harrastuksiin tms? Ja millainen on tyypillinen viikkoaikataulunne?
Kommentit (16)
Ja täällä kolmas! :) Mihin kaupunkiin olisitte mahdollisesti hakemassa opiskelemaan? Mulle Tampere on oikeastaan ainoa vaihtoehto.
Täällä yksi logopedian opiskelija! :)
Opinnot ovat ehkä "tavallisiin" yliopistoaloihin verrattuna enemmän aikaavieviä ja sitouttavia, mutta todella mielekkäitä. Tykkään oman alan ja lääketieteen kursseista todella paljon :) Viikkoaikataulut ovat todella vaihtelevia, ilman kalenteria ei pärjää! Välillä päivässä on pari tuntia luentoja, välillä taas niitä 10-20 päiviä. Tämän takia itse jouduin lopettamaan työt kaupan alalla. Harrastaa toki pystyy ja kannattakin ihan itsensä takia!
Luentojen lisäksi tehdään todella paljon ryhmätöitä ja muita itsenäisiä töitä. Toisen vuoden syksystä lähtien ainakin omassa yliopistossani on joka syksy ja kevät terapiajakso, joka vie aikaa suunnitteluineen. Seminaareja ja kirjallisia töitä on paljon. Näihin menee kyllä runsaasti aikaa, mutta opintojen aikana ajanhallinnan keinot ja omat opiskelutaidot kehittyvät, ja asiat oppii hoitamaan "pois alta" paremmin ja stressiä otettua vähän vähemmän.
Tuhoaa parisuhteen ja sosiaalisen elämän.
Ainakin kun valmistuu.
"Tuhoaa parisuhteen ja sosiaalisen elämän. - Ainakin kun valmistuu." - Sori mutta nyt en tainnut ymmärtää sanomaasi; tai ainakin varoisin sanomasi yleistämistä...
Mitä siellä haastattelussa pitää vastata, että pääsee opiskelemaan? Älkää neuvoko olemaan rehellisesti oma itsensä. Minä olin ja metsään meni. Täytyykö korostaa valtavaa motivaatiota vai superempaattista luonnetta vai mitä?
Opinnot on työläät, mutta mielekkäät. Oma parisuhde, perhe ja sosiaalinen elämä ovat kyllä ihan mallillaan, kun teen duunia kasista neljään 🙂. Toki työ vaatii paljon ajatustyötä ja kykyä itsenäisiin, luoviin ja kullekin asiakkaalle yksilöllisiin ratkaisuihin, mikä näkyy iltaisin siinä, ettei jaksaisi paljon aivokapasiteettia kuormittavia juttuja. Työ on lisäksi äärettömän sosiaalista, mikä saattaa kuormittaa etenkin niitä, jotka kaipaavat yksinoloa. Työnkuva riippuu tosin paljon siitäkin, missä työskentelee.
Opiskelu on hyvin koulumaista, valmiit lukujärjestykset sai aina käteen. Sinällään helppoa, mikäli menet "virran" mukana niin ei tarvitse kuin suorittaa... ja aikamoista suorittamistahan se on! Itse en kokenut opintoja rankkoina ja ehdin hyvin harrastaa, lomat kävin töissä. Suurin ongelma oli ne muut opiskelukaverit, kun laittaa kaikki kympin tytöt useaksi vuodeksi samalle luokalle suorittamaan, kilpailemaan arvosanoista, terapia-asiakkaista, harjoittelupaikoista jne niin pakostakin tulee pahaa verta.
Puheterapeutit ovat kuin lähihoitajia,mutta korkeammalla koulutuksella. Besserwissereitä ja omaan ajatteluun kiinni jääneitä ihmisiä (naisia). En tiedä yhtään miespuheterapeuttia.
Logopedia alana ehkä ruokkii kateutta toisia kohtaan kuten lastentarhanopettajat.
Tosin tämä yleistä kaikilla naisvaltaisilla aloilla.
Alan ja koulutuksen luonne ehkä muuttuisi jos mukaan saisi miehiä.
Opitut asenteet heijastuvat työ-ja siviilielämään.
Verbaalinen kiitos kaikille yksityisille yrittäjille jotka kuntien vähiä resursseja hyväksi käyttävät.
Vierailija kirjoitti:
Puheterapeutit ovat kuin lähihoitajia,mutta korkeammalla koulutuksella.
Lääkinnällinen kuntoutus ja arviointi on ihan eri asia kuin hoitotyö.
Tottahan tuon kaikki tietää. Ei siihen yliopistokoulutusta tarvi.
Jos on yhtään lukupäätä ja mahdollisuus niin hae lääkikseen! Opiskelu hyvin samankaltaista ja työelämässä tulet saamaan parempaa palkkaa. Puheterapeuttina vaan ketuttaa tehdä todella vaativaa työtä totaalisen alipalkattuna.
Vierailija kirjoitti:
Jos on yhtään lukupäätä ja mahdollisuus niin hae lääkikseen! Opiskelu hyvin samankaltaista ja työelämässä tulet saamaan parempaa palkkaa. Puheterapeuttina vaan ketuttaa tehdä todella vaativaa työtä totaalisen alipalkattuna.
Ai. Minä en pidä pahana, päivätyö tk:ssa ja palkka yli 3000 euroa. Todellkin arvostan omien puheterapeuttiemme asiantuntemusta pahasti viiveisten (usein myös muilla osa-alueilla kuin puheessa) asiakkaiden kanssa, mutta mielestäni tonnin parempi palkka kuin minulla on ihan sopiva palkkio tästä. Ei heillä kuitenkaan ole vastuuta kenenkään hengestä niin kuin vaikka lääkäreillä.
T. Th
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on yhtään lukupäätä ja mahdollisuus niin hae lääkikseen! Opiskelu hyvin samankaltaista ja työelämässä tulet saamaan parempaa palkkaa. Puheterapeuttina vaan ketuttaa tehdä todella vaativaa työtä totaalisen alipalkattuna.
Ai. Minä en pidä pahana, päivätyö tk:ssa ja palkka yli 3000 euroa. Todellkin arvostan omien puheterapeuttiemme asiantuntemusta pahasti viiveisten (usein myös muilla osa-alueilla kuin puheessa) asiakkaiden kanssa, mutta mielestäni tonnin parempi palkka kuin minulla on ihan sopiva palkkio tästä. Ei heillä kuitenkaan ole vastuuta kenenkään hengestä niin kuin vaikka lääkäreillä.
T. Th
Niin. Sinä et pidä pahana kun et näköjään puheterapeutin työnkuvasta kauheasti tiedä. 3000 e kuussa on aika vähän kun arvioi ja kuntouttaa potilaan nielemiskykyä, kokonaisvaltaisesti kommunikointikykyä. Kyllä kateus vie kalatkin vedestä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on yhtään lukupäätä ja mahdollisuus niin hae lääkikseen! Opiskelu hyvin samankaltaista ja työelämässä tulet saamaan parempaa palkkaa. Puheterapeuttina vaan ketuttaa tehdä todella vaativaa työtä totaalisen alipalkattuna.
Ai. Minä en pidä pahana, päivätyö tk:ssa ja palkka yli 3000 euroa. Todellkin arvostan omien puheterapeuttiemme asiantuntemusta pahasti viiveisten (usein myös muilla osa-alueilla kuin puheessa) asiakkaiden kanssa, mutta mielestäni tonnin parempi palkka kuin minulla on ihan sopiva palkkio tästä. Ei heillä kuitenkaan ole vastuuta kenenkään hengestä niin kuin vaikka lääkäreillä.
T. Th
Niin. Sinä et pidä pahana kun et näköjään puheterapeutin työnkuvasta kauheasti tiedä. 3000 e kuussa on aika vähän kun arvioi ja kuntouttaa potilaan nielemiskykyä, kokonaisvaltaisesti kommunikointikykyä. Kyllä kateus vie kalatkin vedestä...
Nimenomaan arvostan. Mutta kevyestä päivätyöstä, jossa ei kuitenkaan kovin iso vastuu ole, palkka on minusta ihan hyvä. Omakin työnkuvani on laaja, koulutuskin toki hiukan lyhyempi. Mutta se tuhat euroa parempi palkka mielestäni on sopiva kompensaatio. Vai paljonko sitä palkkaa pitäisi saada? Enemmän kuin lääkärit?
T. Th
Itse lähtisin nyt opiskelemaan erityisopettajaksi, jos tekisin elämänvalintani nyt. Samankaltaista kokonaisvaltaista kuntoutustyötä (etenkin kehitysvamma- ja autismiluokissa) mutta 10 viikkoa enemmän lomaa. Joka toukokuu, kun lopettelen koululuokissa käymistä, ketuttaa kun opettajat pääsevät lomille, ja itsellä ties kuinka kauan jäljellä.
T. Eräs puheterapeutti
Täällä toinen kiinnostunut!