Pelottaa. Mies ei tiedä varmasti haluaako jatkaa..

Tiedän, ja kun oikein ajattelet, jos miehesi nyt jää luoksesi se on vain ajan kysymys lähteekö jonkun matkaan.



On väärin ajatella että joku toinen voisi tehdä onnellisemmaksi, se on aika iso taakka toiselle kun se onnellisuus ja elämänavaimet ovat itsellä.



Tee itsellesi palvelus ja PISTÄ mies etsimään sitä onneaan muualta koska ei sinua tarpeeksi arvosta. Hän joutuu huomaamaan että ei se niin helppoa olekkaan.

Luultavasti hänellä on jo joku katsottuna valmiiksi mutta silti tulee se paljon puhuttu arki suhteessa kuin suhteessa. Toiseksi kun siinä suhteessa tulee ne huonommat ajat joutuu hän muistamaan että itseppä lähti teidän suhteesta.

1) Rakastan miestäni



2) Meillä on lapsia ja en tiedä jaksaisinko yksin hoitaa tätä rumbaa



3) Jäisin ihan tyhjän päälle



4) En halua mennä töihin ja siten viedä lapsia hoitoon, nuorin on vielä niin pieni kuitenkin



Mä en tiedä mitä mä tekisin. Olen sanonut miehelleni että mullekin on välillä tullut kriisejä jolloin ajattelen että toisen kanssa olisi varmasti ihanampaa/onnellisempaa. Miten saan tuettua miestä pysymään rinnallani? :(

[color=black] [size=7] JSSAP!!!!

Vierailija:

Tiedän, ja kun oikein ajattelet, jos miehesi nyt jää luoksesi se on vain ajan kysymys lähteekö jonkun matkaan.

Vaikka mies jäisikin luoksemme niin pelkään että tämä on vasta lopun alkua.. :´´( Että tämän särön jälkeen meidän suhdetta on entistä vaikeampi saada ehjäksi. Mies sanoi olevansa ihan hukassa itsensä kanssa..

Vaikea olla lasten kanssa kotona kun tekisi mieli vain itkeä koko ajan..

Minulla oli ihan sama juttu muutama vuosi sitten...

Mies oli ihastunut toiseen mutta sain hänet jäämään, ei siitttä mitään hyötyä ollut. Epäilin ja pelkäsin kokoajan koska lähtee ja reagoin jokaiseen hänen muuttuneeseen tunnetilaan ymv. Lopulta mies sanoi että muuttaa pois. Roikuin hänessä vielä ja toivoin että tulisi kotiin kunnes tajusin että ei ole hyötyä.

Aloin elämään omaa elämää, toki näin häntä koska hän tuli lapsia hoitamaan ja kun hän sai oman asunnon työnsin lapset hänelle viikonlopuksi, mutta se olikin kova pala miehelle.

Hän tajusi että minähän voin mennä ja tehdä mitä lystään ja jopa tavata jonkun miehen. Niinpä muuttui ääni kellossa ja mies tuli puhumaan asioista ja tuli takaisin.

Ei tämä elämä vieläkään ihan ruusuilla tanssimista ole ja pelottaa että jospa taas kesäntullen alkaa menemään, mutta silloinhan se on viimeinen pisara.

Ei miehesi ymmärrä sinun tärkeyttäsi ennen kuin on sen menettämässä, älä ole hänelle itsestäänselvyys.



Kyllä sinä lasten kanssa pärjäät ja eihän mies mihinkään heidän elämästä häviä?

Näyttämällä että pärjäät saat miehesikin huomaamaan asioita.

pistä ulkoruokintaan kokeilemaan onneaan. Jos kerran rakastat sitä niin päästä irti. Sitten ehkä huomaa ettei ruoho olekaan vihreämpää aidan takana. Sinä pärjäät kyllä. Ja loppupelissä koko perhe kärsii, jos ukkos onneton.

Mä en kestäisi nähdä miestä eron jälkeen. En millään. Miten mä voisin muka selvitä. Mulla ei ole asuntoa, autoa, kavereita.. :´(



Mä en tajua mihin se mun oma elämä, suuri kaveripiiri ja auto katos lasten myötä.. :(



Mä oon kyllä säälittävä ihminen. Sitä mä pelkäänkin että onko tässä nyt ero kuitenkin joskus tulemassa.. Vaikka nyt ei tulisikaan..

Vierailija:

pistä ulkoruokintaan kokeilemaan onneaan. Jos kerran rakastat sitä niin päästä irti. Sitten ehkä huomaa ettei ruoho olekaan vihreämpää aidan takana. Sinä pärjäät kyllä. Ja loppupelissä koko perhe kärsii, jos ukkos onneton.

Takaisin en ottaisi jos nyt päättää mennä. Sitähän mä tässä surenkin..

Mistä te ootte noin varmoja että minä pärjään kyllä? Kun itsekkään en ole..

siin jne. Hanki siis oma elämä ja yritä olla vähemmän riippuvainen miehestä.

anna sille tilaa Olla. sano se sille ääneen. koittakaa itsenäistyä molemmat???



minkä ikäisiä muuten olette? multa jäi välistä lukematta, onko teillä lapsia, ja minkä ikäisiä?

Itse jäin erotilanteessa asuntoon, joka oli liian kallis. Olin ilman autoa. Kavereita sentäs löytyi muutama, mutta olin paikkakunnalla, jossa ei mitään sukua. Mies päätti elää uutta elämäänsä niin, että lapsia tapasi hyvin satunnaisesti. Itseä niskasta kiinni sitten vaan ja menin kaupungin asuntotoimistoon ja sain sieltä paremman ja halvemman asunnon. Lapsista saan korotettua lapsilisää, elatustukea ja ennen kuin aloitin työt, niin sain tietysti ihan hyvät asumistuetkin. Hyvin pärjättiin. Kun aloitin työt ja lapset menivät tarhaan, niin arki helpottui huomattavasti. Oma raha toi vapautta ja hankin itselleni lainarahalla auton. Monta ystävää oli jäänyt matkan varrelle, mutta eron jälkeen virkistin kaverisuhteet ja ihan samanlaisia ihania ystäviä nuo ovat vaikka vuosiakin oli välissä ettei juurikaan yhteyksissä oltu. Pärjäät aivan varmasti. Eikannata jäädä sen takia huonoon suhteeseen, että pelkäisi ettei pärjäisi itsekseen.

Kannattaisiko teidän mennä miehen kanssa pariterapiaan? Yhteystietoja löytyy esim. Väestöliiton nettisivuilta.



Tehkää myös tällainen parisuhdekartoitus.

http://www.vaestoliitto.fi/toimiva_parisuhde/kartoita_parisuhdettasi/

Kun teette sitä, kertokaa kumpikin omista tunteistanne toista syyllistämättä. Ja kuunnelkaa toista.



Miten voi rakastaa ja silti ajatella, että olisi jonkun toisen kanssa onnellisempi? Kuten tuolla edellä eräs kirjoittaja viisaasti sanoikin, ne onnen avaimet ovat omassa taskussa.



Onko miehelläsi joku kriisi? Lukekaa yhdessä parisuhdeasiaa tuolta Väestöliiton sivuilta. Lukemalla voi kirkastua, että kaikkien parisuhteissa on samanlaisia ongelmia. Vaikka miehesikin löytäisi jonkun uuden kumppanin, samanlaisia ongelmia olisi heilläkin ennenpitkää edessään. Varmaan kumpikin haluatte elää yhdessä lastenne kanssa? Joten kannattaa tosiaan yrittää laittaa suhde kuntoon!



Väestöliitolla on muuten parisuhdepuhelin, jonne voi ilmaiseksi (vai oliko se peruspuhelumaksu) soittaa ja keskustella psykologin kanssa. Suosittelen!!



Ja minusta kuulostaa siltä, että sinun kannattaa tosiaan laittaa oma henkilökohtainen elämäsikin kuntoon. Hanki harrastus. Elvytä ystävyyssuhteita. Ala jo miettiä töihinpaluuta. Ehkä voisit opiskekellakin vähän jotakin? Tästä kaikesta saat energiaa ja itseluottamusta. Sinä kyllä pärjäät! Ja näin varmasti miehesikin näkee sinut kiinnostavana jne. Vaikka se motiviina ei kannatakaan ryhtyä " ryhdistäytymään" . Vaan tee se itsesi takia! Tsemppiä!

Kriiseistä voi selvitä ja ne voivat jopa vahvistaa suhdetta, mutta selviäminen vaatii kovaa työtä ja molempien halua yrittää. Mikä miehesi tekee onnettomaksi suhteessa? Olisiko joitain asioita, joita voisi yrittää parantaa? Miten itse koet suhteenne? Onko teillä aikaa toisillenne? Miten otatte toisenne huomioon? Onko hellyydenosoituksia, seksiä?

tässä tilanteessa on vielä tulevaisuus niin epävarma etten halua mitään ylimääräistä nyt..



Minä epäilen myös että miehellä on jokin kriisi meneillään. Kiitos vinkeistä ja varsinkin tuosta väestöliiton osoitteesta..

Vierailija:

Kriiseistä voi selvitä ja ne voivat jopa vahvistaa suhdetta, mutta selviäminen vaatii kovaa työtä ja molempien halua yrittää. Mikä miehesi tekee onnettomaksi suhteessa? Olisiko joitain asioita, joita voisi yrittää parantaa? Miten itse koet suhteenne? Onko teillä aikaa toisillenne? Miten otatte toisenne huomioon? Onko hellyydenosoituksia, seksiä?

Nyt on ollut seksiä 1xvko ja (minä sanoin että) yritetään lisätä sitä. Mies on ollut niin väsynyt niin mun pitää nyt entistä enemmän tehdä kotitöitä ym ym..

Meille on kyllä se selvää että ei mielellään hajoteta lapsilta perhettä..

Kannattaisiko jo varoittaa etukäteen? Onko tyhmä idea?

päivä kerrallaan.

Vierailija:

Vierailija:

Kriiseistä voi selvitä ja ne voivat jopa vahvistaa suhdetta, mutta selviäminen vaatii kovaa työtä ja molempien halua yrittää. Mikä miehesi tekee onnettomaksi suhteessa? Olisiko joitain asioita, joita voisi yrittää parantaa? Miten itse koet suhteenne? Onko teillä aikaa toisillenne? Miten otatte toisenne huomioon? Onko hellyydenosoituksia, seksiä?

Nyt on ollut seksiä 1xvko ja (minä sanoin että) yritetään lisätä sitä. Mies on ollut niin väsynyt niin mun pitää nyt entistä enemmän tehdä kotitöitä ym ym..

Meille on kyllä se selvää että ei mielellään hajoteta lapsilta perhettä..

http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,818,1733,1995,1946

sanoin miehelle että lähde sitten heti jos siltä tuntuu, ala jo etsiä omaa asuntoa soittelinkin jo varatakseni aikaa sossuun elatustukien takia. mutta kyllämiehellä muuttu ääni kellossa kun oli viikkoja majaillut ystäviensä nurkissa.. ei vissiin enää oikein elämä maistunut alkoi ikävöimään lastaan ja siinä samalla myös pikku hiljaa minua.. aateltiin sitte vielä yrittää eihän se kyllä heti lähde luistamaan samanlailla mutta kuiteski yritys hyvä kymppi annettu molemmille vähä enempi vapautta ja omaa aikaa sitte taas osaa arvostaa toista ja sitämitä oli menettämässä.. kylläpä siinä kerettiin milemmat kokeilla onnea myös muiden ihmisten kanssa mutta eipä kummallekaan maistunu.. kyllä routa porsaan kotiin ajaa.. toivottavasti.