Ihmetteletkö jos äiti on kotona siihen asti
kun nuorinkin lapsi aloittaa koulun? Perustele miksi tai miksi et.
Kommentit (21)
se on jokaisen oma ratkaisu. ihan mielelläni meidänkin perhe hoitaisi lapset kotona jos se onnistuu, huom perhe, eli äiti ja isä yhdessä, itse en ihan esim kuutta vuotta. mielestäni kuitenkin esikoulu on lapselle aika tärkeä, että valmistautuu kouluun. monet haluaa hoitaa lapsiaan kotona ja se on ihan jees, niinhän se on ennenkin ollut.
Ensinnäkin ajattelen itse, että kouluikää lähestyttäessä lapsen olisi ihan hyvä olla jo ikäistensä kanssa, eikä parin tunnin kerho kerran viikossa oikein riitä tähän.
Toisekseen ihmettelen, miten kukaan nainen haluaa olla niin kauan kotona.
se on jokaisen oma ratkaisu. ihan mielelläni meidänkin perhe hoitaisi lapset kotona jos se onnistuu, huom perhe, eli äiti ja isä yhdessä, itse en ihan esim kuutta vuotta. mielestäni kuitenkin esikoulu on lapselle aika tärkeä, että valmistautuu kouluun. monet haluaa hoitaa lapsiaan kotona ja se on ihan jees, niinhän se on ennenkin ollut.
Ne on yleensä 3 - 5 kertaa viikossa a kolme tuntia. Lisäksi voi olla puistossa ja harrastuksissa.
Ja tiedätkös, on vanhempia, joille lapset ovat tärkeitä.
Ja tiedätkös, on vanhempia, joille lapset ovat tärkeitä.
Sehän on jo käytännössä puolipäivähoitoa, jonka kerholasten vanhemmat luonnollisestikin tuomitsevat.
.sitten on ihan sama laittaa se päivähoitoon ja mennä itse osapäivätöihin.
Ei mitään järkeä.
kun joku toteaa esim 3 vuoden tai vaikka 5 vuoden kotiäitiyden olevan niin pitkä aika, miten kukaan jaksaa olla niin pitkään kotona..
oikeasti ajattelen lähes joka päivä, että miten helvetissä jaksan olla vielä neljäkymmentä vuotta töissä nyt kun 25veenä olen viettänyt äitiyslomani lasteni kanssa ja tosiaan tuo nelisenkymmentä vuotta olis vielä työuraa edessä.. vuoden olen nyt taas töissä ollut ja nyt jo puuduttaa kun ei pääse nukkumaan päikkäreitä ja pitää tuntikausia tehdä jotain yhtä asiaa tietokoneella, ulos ei pääse, lounaat maksaa kauheasti eikä voi vaan kotona tehdä jotain hyvää ruokaa....
siis ihmettelen omista lähtökohdistani. Ihmettelen, miten hän on jaksanut ja viitsinyt.
Tietysti, jos äidillä ei ole koulutusta ja vaihtoehtoisesti hän menisi kulin hommiin, niin sitten kotona oleminen ei olisi sen ihmeellisempää.
Ja tietysti, jos äiti on luonteeltaan hyvin laiska ja mukavuudenhaluinen, niin en ihmettelisi. Mikäs siinä kotona on ollessa. Ruoan tekeminenhän on oikein mukavaa, ja kun lapset kasvavat ja leikkivät hyvin yhdessä, niin aikaa jää hyvin paljon ihan vaikka av:lla oloiluun.
Organisaatioiden muutokset on arkipäivää. Muutosta tapahtuu ihan väsyttävyyden asti. harva työ on "vain sitä samaa" montaa vuotta peräkkäin.
oikeasti ajattelen lähes joka päivä, että miten helvetissä jaksan olla vielä neljäkymmentä vuotta töissä nyt kun 25veenä olen viettänyt äitiyslomani lasteni kanssa ja tosiaan tuo nelisenkymmentä vuotta olis vielä työuraa edessä.. vuoden olen nyt taas töissä ollut ja nyt jo puuduttaa kun ei pääse nukkumaan päikkäreitä ja pitää tuntikausia tehdä jotain yhtä asiaa tietokoneella, ulos ei pääse, lounaat maksaa kauheasti eikä voi vaan kotona tehdä jotain hyvää ruokaa....
ihmettele minkäänlaisia valintoja näissä hoitoasioissa.
Niin minä teen, omassa firmassa kotona, mutten usko että tuollaista työpäivää ihan helpolla mistään saa.
Helsingissä on ihan yleisesti 3 h x 5 krt viikko -kerhoja. Ja miksikö en laita päivähoitoon? Koska kerho on tasokkaampi!
ihmettele minkäänlaisia valintoja näissä hoitoasioissa.
kun joku toteaa esim 3 vuoden tai vaikka 5 vuoden kotiäitiyden olevan niin pitkä aika, miten kukaan jaksaa olla niin pitkään kotona..
.
vaan siitä, että on kotona kunnes kuopus menee kouluun. Yksinkertaisella laskutoimituksella tuosta saa vähintään 8 vuotta, ellei esikoinen sitten ole kaksosten toinen osapuoli, jolloin aika on vähintään 6,5 v.
t5
ihmettele minkäänlaisia valintoja näissä hoitoasioissa.
40-50 vuotta vähän riippuen koulutuksesta ja siitä kuinka vanhaksi me nuoret ikäluokat joudummekaan töitä tekemään.
musta muutama vuosi kotona on ihan mukavaa vaihtelua työhön.
vaikka tulis mitä uudistuksia niin työ on silti aina työtä, harva saa oikeasti neljänkymmenen vuoden ajan mielettömiä kiksejä työstään. monille ura-äideille tekis ihan hyvää istua vähän nuttura poskella hiekkiksellä.
Minä olen ollut sekä kotona että töissä, eli molemmista on kokemuksia enkä kannata fanaattisesti sen enempää koti- kuin uraäitiyttäkään. Aika aikaa kutakin.
koska aion itsekin olla kotona kunnes kaikki lapset kouluikäisiä. Sen kyllä tiedän omasta kokemuksestani että tälle ratkaisulle riittää ihmettelijöitä, mutta ihan sama minulle mitä muut ajattelevat. Pääasia että tämä ratkaisu sopii meidän perheellemme ja olemme tyytyväisiä.
Ja pakko vielä sanoa tuohon kotonahoidettujen sosiaalisiin taitoihin että esikoinen meillä jo koulussa, oli pienempänä kerhossa 2x3 tuntia viikossa ja sitten puolipäiväeskarissa. Ja sekä eskarissa että koulussa on saanut runsaasti kehuja sosiaalisista taidoistaan. eli tämäkään asia ei ole ihan niin mustavalkoinen kuin monet täällä tuntuvat ajattelevan.
kun luulisi että saman tien voisi auttaa lapsen sen ekan luokan ja senjälkeisen kesän ylikin.