Minkäikäisenä elämä oli parasta?

40-vuotiaana. Oli hyvä työ, lapset teinejä, hyvä mies ja hyvä terveys. Ensin meni terveys ja sitten työ. Lapset on nuoria aikuisia ja mieskin on vielä ihana.

Nollavuotiaana tehtiin kaikki puolesta ja tissiä sai imeä niin paljon kuin ikinä. Sen jälkeen alamäkeä.

Tää on nyt varmaan ihan tyhmä vastaus, mutta lähinnä aina, poislukien ne vuodet jolloin äitini sairasti ja se jolloin mieheni kuoli.

Kun olin 21-27v. Olin kotiäitinä tuon ajan ja sain kolme lasta. Ihanaa aikaa ja parisuhde oli hyvä.

8-vuotiaasta saakka ollut alamäkeä. Sanoisin että ne lapsuusvuodet kun kesäloma tuntui vuoden mittaiselta eikä muutamalta päivältä.

n. 30v. Vielä kun joskus voisin olla yhtä levollinen ja luottavainen

Täytän kohta 21, parasta oli lukion toinen ja kolmas, sekä sen jälkeinen vuosi. Näki kavereita tosi usein, oli paljon tekemistä vanhojentanssien ja abijuttujen kanssa, baarissa käyminen oli vielä uutta ja jännää, tuntui että mikä vaan oli mahdollista ja kaikkea jännää tulossa.

Nykyään kaikki on jotenkin tosi tylsää ja tuntuu että koko elämä on jumittunut paikoilleen.

Joku 25

Ehkä 24. Toki olin tuolloin niin ahdistunut esim.parisuhteen puuttumisesta, etten ymmärtänyt nauttia vapaudesta ja mielettömästä mahdollisuudesta toteuttaa itseni. Minulla todella olivat tuolloin kaikki ovet auki.