Oletko käynyt yksin elokuvissa, millainen fiilis on ollut?

Käyn usein yksin. Viimeisin Teit meistä kauniin. Joulukonserttiinkin varasin jo lipun ja menen YKSIN! Ei tarvitse sopia aikatauluista, voin mennä elokuviin juuri silloin kun haluan ja mihin aikaan minulle sopii. En jaksa sopia tapaamisia kk päähän elokuvan takia. Sit odotellaan toista kadunkulmassa kun se on myöhässä ja pitää käydä vielä vessassa ja jotain... yksin teet mitä haluat. 😁

Vierailija kirjoitti:

Käyn usein yksin. Viimeisin Teit meistä kauniin. Joulukonserttiinkin varasin jo lipun ja menen YKSIN! Ei tarvitse sopia aikatauluista, voin mennä elokuviin juuri silloin kun haluan ja mihin aikaan minulle sopii. En jaksa sopia tapaamisia kk päähän elokuvan takia. Sit odotellaan toista kadunkulmassa kun se on myöhässä ja pitää käydä vielä vessassa ja jotain... yksin teet mitä haluat. 😁

Joo mäkin kyllä yleisesti ottaen teen tosi paljon yksin kun en jaksa noita teinejä enää raijata joka paikkaan mukaan, esim. kerran pari kuussa käyn jollain vieraalla paikkakunnalla ihan huvikseen muutaman tunnin reissuilla yms mutta tämä leffakokemus on jäänyt vielä toteuttamatta... ap

Mä oon käynyt muutaman kerran itsekseni, kun kukaan kaveri ei ole halunnut lähteä katsomaan kauhuelokuvia. :D Oli yllättävän hauskaa.

Tilanne on todella kiusallinen.

Erittäin ikävä. 

Teatterin aulassa ihmiset kuiskailevat ja osottelevat sinua, kun luulevat, ettet huomaa.

Salissa koko salillinen kääntyy katsomaan sinua ja hihittää yksinäiselle.

Joku voi siepata vesipullosi ja viedä karkkisi. Yksikään ei puolusta sinua. :(

Kukaan ei usko, että sinulla on kavereita, ystäviä tai perhettä. 

Älä mene ja tuhoa uskoasi ihmiskuntaan - ja koko tulevaisuuttasi. 

Hassua, ei tullut edes mieleeni, että tällainen olisi jollekin ongelma. Elokuvaahan sinne mennään katsomaan eikä seurustelemaan. Minusta elämys ei ole millään tavalla erilainen yksin katsottuna kuin kaverin tai vaikka koko kaveriporukan kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Minä olin yksin elokuvissa, ja ainoa katsoja, oli viimeinen sen elokuvan näytös. Henkilökunnan edustaja päästi mut sisälle 5 minuuttia aikasemmin ja laittoi elokuvan heti pyörimään, kokeilin siinä sitten aluksi mistä paikalta näkee optimaalisesti, ja otin toki kännykällä kuvia, päivitin faceen, sitähän ei tarvinnut kiinni laittaa kun ketään ei häirinnyt. Oli ihan kiva kokemus, muutenkin kotonakin katson elokuvia yksin kun ukko ja kakarat nukkuu.

Kuvaaminen on kiellettyä myös teiltä yksinkertaisilta katsojilta. 

Me mentiin kerran miehen kanssa yhdessä elokuviin, mutta kun meillä on ihan eri elokuvamaku, niin katsottiin eri elokuvat, jotka näytettiin suurinpiirtein yhtäaikaa.

99% kerroista käyn yksin. Oikeastaan tuo on kivointa mihin voi yksin mennä. Baarissa olen myös käynyt yksin muutaman kerran, mutta siellä tulee aina kurja fiilis, kun näkee iloisia kaveriporukoita

Käyn usein leffassa yksin. Parasta kun saa keskittyä elokuvaan eikä seuralaiseen. Pyrin tapaamaan ihmisiä jossain ihan muualla ja tekemään asioita missä puhuminen samalla on luontevaa eikä häiritse muita.

Käyn elokuvissa aina yksin.

t.Mieshenkilö

Olen elokuvien suurkuluttaja ja käyn säännöllisesti yksin leffassa ja välillä lapsen kanssa. Ravintolassa käyn myös syömässä lapsen kanssa tai yksin. Tuttuni tekee ulkomaanmatkansa yksin vaikkapa jouluna, jolloin mies saa viettää joulunsa tahollaan kuten tykkää. Eronneena olen hyväksynyt viimein sen, etten kelpaa pariskuntien illanviettoihin. Parasta viihtyä omassa seurassaan ja teen sen niin hyvin, etten enää muita kaipaakaan. Se vapaus, kun voi tehdä, mitä lystää. Välillä kuuntelen pikkuvaimojen kertomuksia koti-illoista lasten kera miesten harrastaessa omiaan. En vaihtaisi osia.

Ite oon käynyt. Sehän on itsensä hemmottelua. Menet katsomaan hyvän elokuvan ihan yksin ja voit keskittyä elokuvaan 100%.  Suosittelen ottamaan omaa aikaa itselleen ja keskittyä vain omaan itseensä. Edes joskus....

Senhän pitäisi olla aivan sama, käykö yksin vai seurassa, elokuvaahan sinne mennään katsomaan eikä seurustelemaan. Sellaiset, jotka tekevät kaikkea muuta kuin keskittyvät elokuvan seuraamiseen, pitäisi poistaa sieltä.

Mä käyn ainakin kerran kuussa yksin leffassa, olen käynyt jo varmaan 25 vuotta. Ihan parasta, voi valita just sen leffan kun itse tahtoo, kukaan ei puhu kesken kaiken ja voi todella syventyä elokuvaan. 

En usko että kukaan juuri kiinnittää muhun tai seuralaisen puutteeseen huomiota tai vaikka kiinnittäisikin niin mitä sitten. 

Se mitä ventovieraat (tai vaikka tututkin) musta tai mun tekemisistä ajattelee on aika lailla yhden tekevää.

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni kävi kesällä elokuvissa, oli sen näytöksen ainoa katsoja , hiukan nolona oli ollut  .

Minä kävin opiskeluaikoina usein päivänäytöksissä ja toivoin, että olisin ollut ainut katsoja, mutta aina sinne änki vähintään joku toinen :).

Tietysti leffateatterin kannalta sitä parempi, mitä enemmän katsojia, mutta olisin halunnut kokea yksityisnäytöksen edes joskus.

Tykkään hirveästi käydä aina välillä yksin leffassa! Olisi mulla kavereitakin mukaan lähteväksi, mutta välillä on mahtavaa, kun pystyy yksin sulkeutumaan koko ulkomaailmalta piiloon pariksi tunniksi. :) Hyvät eväät vaan mukaan ja menoksi! N25

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä olin yksin elokuvissa, ja ainoa katsoja, oli viimeinen sen elokuvan näytös. Henkilökunnan edustaja päästi mut sisälle 5 minuuttia aikasemmin ja laittoi elokuvan heti pyörimään, kokeilin siinä sitten aluksi mistä paikalta näkee optimaalisesti, ja otin toki kännykällä kuvia, päivitin faceen, sitähän ei tarvinnut kiinni laittaa kun ketään ei häirinnyt. Oli ihan kiva kokemus, muutenkin kotonakin katson elokuvia yksin kun ukko ja kakarat nukkuu.

Kuvaaminen on kiellettyä myös teiltä yksinkertaisilta katsojilta. 

No eipä tullu kukaan kieltämään, että älä ota selfietä tyhjässä salissa.

olen jo käynyt jo vuosia yksin, ei siinä kummempaa

ainut asia mikä ärsyttää on se että viereeni tunkee aina pahalta haisevia miehiä :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tyttäreni kävi kesällä elokuvissa, oli sen näytöksen ainoa katsoja , hiukan nolona oli ollut  .

Minä kävin opiskeluaikoina usein päivänäytöksissä ja toivoin, että olisin ollut ainut katsoja, mutta aina sinne änki vähintään joku toinen :).

Tietysti leffateatterin kannalta sitä parempi, mitä enemmän katsojia, mutta olisin halunnut kokea yksityisnäytöksen edes joskus.

Mä tykkään käydä yksin elokuvissa aamupäivällä ja aina jotenkin odotan mutta samalla pelkään, että olenkin ainoa katsoja. Aina on kuitenkin vähintään muutama muu ollut. Viime viikon perjantaina oli Tennispalatsissa yllättävän paljon väkeä puoli 11 näytöksessä.

Mutt siis ei tulis mieleenkään kyllä hävetä yksinoloa, rohkeasti vaan elokuviin, mikäs sen mukavampaa!👍

Samaa sanon kuin useat muutkin tässä keskustelussa. Yksin on hyvä mennä, niin voi heti penkkiin istuttuaan alkaa luoda sitä oman pään sisäistä leffatunnelmaa ilman, että täytyy seuralaisen kanssa kommentoida mainoksia, trailereita tai leffamässyjä. Kun elokuvaesitys alkaa voi jättää ulkomaailman kokonaan omaan arvoonsa ja keskittyä täysin elokuvaan.

Olen usein seuralaisen kanssa leffassa käydessä saanut kuulla jälkeenpäin kommentteja, että pidit kättäsi noin tai ilmeesi oli siinä kohdassa näin. Se jää yksin käydessä täysin pois, koska vieraat vieressäistujat ei tietenkään sano samanlaisia ajatuksiaan ääneen (jos niitä edes on).