Kun mies on fyysisesti pienempi
Tapasin vähän aikaa sitten miehen jonka kanssa kemiat toimii täydellisesti ja seksimme on tajunnanräjäyttävää. Eniten vietämme aikaa sängyssä. Se on upeaa.
Mies on pituiseni ja käytän paljon korkokenkiä ja olen myös suunnilleen yhtä harteikas kuin hän.
Olen aina ollut itseäni isompien miesten kanssa joten tämä tuntuu välillä erikoiselta kun kuljemme kaupungilla tai muuten yhdessä liikenteessä.
Te joilla vastaava tilanne on jotenkin häirinnyt alussa, tottunu siihen pian?
Kommentit (20)
Meillä pituuseroa 5 cm, minä siis pidempi. Mies on kyllä harteikkaampi. Ei tuo pituusero ole kyllä koskaan haitannut, en tosin pidä muutenkaan tuollaisia pinnallisia asioita kovin merkityksellisinä. Käytännön asioissa mun mielestä on vain hauskaa että voin joskus auttaa kun mies ei ylety ottamaan yläkaapista jotain :) Hän sitten taas on voimakkaampi niin saa joskus avata purkinkansia jne.
Vierailija kirjoitti:
Meillä pituuseroa 5 cm, minä siis pidempi. Mies on kyllä harteikkaampi. Ei tuo pituusero ole kyllä koskaan haitannut, en tosin pidä muutenkaan tuollaisia pinnallisia asioita kovin merkityksellisinä. Käytännön asioissa mun mielestä on vain hauskaa että voin joskus auttaa kun mies ei ylety ottamaan yläkaapista jotain :) Hän sitten taas on voimakkaampi niin saa joskus avata purkinkansia jne.
Kun raotat purkinkantta haarukan kärjellä ja saat purkkiin ilmaa, et tarvitse kannen avaamiseen enempää voimaa kuin vaikka avaimen kääntämiseen lukossa. Ja pystyt koko loppuikäsi avaamaan purkit itse. Paitsi tietysti, jos sinun on jostain syystä tuettava miehistä itsetuntoa ja annettva hänen vääntää purkit auki otsasuonet pullistellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pituuseroa 5 cm, minä siis pidempi. Mies on kyllä harteikkaampi. Ei tuo pituusero ole kyllä koskaan haitannut, en tosin pidä muutenkaan tuollaisia pinnallisia asioita kovin merkityksellisinä. Käytännön asioissa mun mielestä on vain hauskaa että voin joskus auttaa kun mies ei ylety ottamaan yläkaapista jotain :) Hän sitten taas on voimakkaampi niin saa joskus avata purkinkansia jne.
Kun raotat purkinkantta haarukan kärjellä ja saat purkkiin ilmaa, et tarvitse kannen avaamiseen enempää voimaa kuin vaikka avaimen kääntämiseen lukossa. Ja pystyt koko loppuikäsi avaamaan purkit itse. Paitsi tietysti, jos sinun on jostain syystä tuettava miehistä itsetuntoa ja annettva hänen vääntää purkit auki otsasuonet pullistellen.
Käyttäisin tähän mielummin veistä tai pullonavaajaa. Pullotavaaja on näistä paras, sillä se ei ainakaan väänny.
Jos 5-10 senttiä ratkaisee sen kuinka onnellinen olet suhteessasi seuraavat kymmenet vuodet niin vaihda miestä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pituuseroa 5 cm, minä siis pidempi. Mies on kyllä harteikkaampi. Ei tuo pituusero ole kyllä koskaan haitannut, en tosin pidä muutenkaan tuollaisia pinnallisia asioita kovin merkityksellisinä. Käytännön asioissa mun mielestä on vain hauskaa että voin joskus auttaa kun mies ei ylety ottamaan yläkaapista jotain :) Hän sitten taas on voimakkaampi niin saa joskus avata purkinkansia jne.
Kun raotat purkinkantta haarukan kärjellä ja saat purkkiin ilmaa, et tarvitse kannen avaamiseen enempää voimaa kuin vaikka avaimen kääntämiseen lukossa. Ja pystyt koko loppuikäsi avaamaan purkit itse. Paitsi tietysti, jos sinun on jostain syystä tuettava miehistä itsetuntoa ja annettva hänen vääntää purkit auki otsasuonet pullistellen.
Juu, mutta tuo ei toimi kaikkiin. Meillä on esim. sellaisia lasikannellisia tölkkejä jossa ei edes käytetä kiertoliikettä ja pitää vetää voimalla suoraan ylöspäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä pituuseroa 5 cm, minä siis pidempi. Mies on kyllä harteikkaampi. Ei tuo pituusero ole kyllä koskaan haitannut, en tosin pidä muutenkaan tuollaisia pinnallisia asioita kovin merkityksellisinä. Käytännön asioissa mun mielestä on vain hauskaa että voin joskus auttaa kun mies ei ylety ottamaan yläkaapista jotain :) Hän sitten taas on voimakkaampi niin saa joskus avata purkinkansia jne.
Kun raotat purkinkantta haarukan kärjellä ja saat purkkiin ilmaa, et tarvitse kannen avaamiseen enempää voimaa kuin vaikka avaimen kääntämiseen lukossa. Ja pystyt koko loppuikäsi avaamaan purkit itse. Paitsi tietysti, jos sinun on jostain syystä tuettava miehistä itsetuntoa ja annettva hänen vääntää purkit auki otsasuonet pullistellen.
Käyttäisin tähän mielummin veistä tai pullonavaajaa. Pullotavaaja on näistä paras, sillä se ei ainakaan väänny.
Riippuu purkista ja kannesta, mikä väline käy.
Vierailija kirjoitti:
Jos 5-10 senttiä ratkaisee sen kuinka onnellinen olet suhteessasi seuraavat kymmenet vuodet niin vaihda miestä
Tästähän juuri olikin kyse :D
Kyllä tältä palstalta löytyy huippuyksilöitä mitä hoksottimiin suhteen tulee.
Olen todella rakastunut ja tällainen yksi asia vain hiukan tuntuu oudolta. Ei ole sen pahemmasta kyse. Ja mietin ajattelenko sitä ehkä enää lainkaan kuukausien kuluttua. Siksi mietin jos jollain olisi kokemusta. Kas, siinä oli palanen rautalankaa.
Ap
Olen muutaman kerran tapaillut miestä, joka on kyllä reilusti minua, 170 cm, pidempi (pituus ei ole oikeasti mulle ollut ikinä mikään "juttu", olen tapaillut minua lyhyempiäkin), mutta minä olen sporttisempi kuin hän. Enkä oikein tiedä, mitä ajattelen asiasta... Ulkonäkö on jo yksi juttu, koska olen ainakin aiemmin viehättynyt lihaksikkaammista (en puhu mistään hirveästä pumpista), urheilullisen näköisistä miehistä, mutta toinen on juuri tuon urheilullisuuden puuttuminen... Se on kuitenkin aika iso osa elämääni ja toisen elämään se ei kuulu mitenkään. Muuten on ollut ihan mukavaa ja mies vaikuttaa kivalta, mutta en osaa nyt suhtautua asiaan!? Aion kyllä tavata vielä, mutta jo nyt tuo epäurheilullisuus on näkynyt, olisi kiva saada esim. juoksukaveri, mutta hän ei suostu juoksemaan ensimmäistäkään askelta... =D
Ite oon ollut jo monta vuotta itteäni viitisen senttiä lyhyemmän ja reilusti kevyemmän miehen kanssa. Ollaan tosi onnellisia eikä kokoero haittaa yhtään. Välillä kannan enemmän asioita koska oon vahvempi, paitsi nyt kun oon raskaana ja mies kantaa kaiken :) Tää kaveri pystyy huolehtimaan ja suojelemaan henkisellä tasolla paljon paremmin kuin joku isompi. Harvemmin niitä sapelihammastiikereitä enää mistään niskaan hyppii :)
Olen elänyt muutaman vuoden suhteessa ruman ja kooltaan kokoiseni miehen kanssa. Olen niin pinnallinen, etten kykene tähän suhteeseen enää.
Ulkoinen olemus on 50% viehättävyydestä ja sisäinen loput 50%.
En ottaisi myöskään komeaa, mutta tyhmää ja minulle sopimatonta miestä, miksi pitäisi hyväksyä sitten mieletään ok, mutta ruma mies. Etenkin kun vartaloa pystyy muokkaamaan urheilulla, vaatekaupat on keksitty, parrankin voisi kasvattaa ja tukkatyyliään muuttaa.
Mutta kun toinen on laiska ja köyhä resupekka, eikä häntä kiinnosta "pintaliitäminen", kuten asian mainitsi.
Tämä meni nyt vähän off topic, mutta pointtini oli se, etten enää koskaan koita edes suhdetta miehen kanssa, jos ulkonäkö ei miellytä.
Mitäs tuo haittaa? Nauti hyvästä miehestä ja ole myös hänelle hyvä :)
Vierailija kirjoitti:
Yhtä pitkä ja yhtä leveä kuin sinä. Ei siis pienempi.
?
On rakenteeltaan pienempi.
Olen 179 ja mies175. Ei ole ollut meille ongelma. Nyt kahdeksan vuotta yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Mitäs tuo haittaa? Nauti hyvästä miehestä ja ole myös hänelle hyvä :)
Todellakin nautin. Sille en vaan voi mitään että tämä asia hiukan tuntuu vaivaavan. Ehkä siksi koska kokisin itseni viehättävämmäksi jos olisin sirompi ja tässä suhteessa asia korostuu.
Ap
Olen 176cm ja mies 170cm. Käytän myös korkokenkiä, max. 7,5cm. Minun tunteessani mies on maailman miehekkäin, eikä mikään pikkuinen hiippari vierelläni kaupungillakaan. Vaikka kai se voi jostakin näyttää siltä mutta so what mitä muut ajattelee. Olen itse hoikka ja mies on taas roteva ja harteikas. En kyllä minkään luikun kanssa olisikaan.
En lemppaisi hyvää miestä koon takia. Ja jos ajatellaan rehellisesti näin pinnallisemmasta näkökulmasta, niin minusta ei näytä edes pahalta, vaikka mies olisi samanpituinen tai lyhyempi. Ainoa minua "häiritsevä" juttu on, jos miehellä on selvästi pienempi pää kuin naisella. Näyttää minusta hassulta valokuvissa jne. Mutta eipä se ole minulta pois, jos sellaisia pariskuntia on. Enkä varmaan itsekään jättäisi miestä pään koon takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs tuo haittaa? Nauti hyvästä miehestä ja ole myös hänelle hyvä :)
Todellakin nautin. Sille en vaan voi mitään että tämä asia hiukan tuntuu vaivaavan. Ehkä siksi koska kokisin itseni viehättävämmäksi jos olisin sirompi ja tässä suhteessa asia korostuu.
Ap
Pöh. Ei sinun kokosi tai siroutesi muutu sen mukaan, minkä kokoinen mies rinnalla kulkee. Leikkikää, että olet soturiprinsessa Xena. Tai Zena tai mikäsenytoli. You get the point.
Eräs jo eronnut pariskunta oli mies 165cm ja nainen n.180cm. Vähän hassun näköistä :) Itse olen miestäni 10cm lyhyempi mutta n.10kg painavampi..