En halua olla äiti, en halua mennä naimisiin.

Olen 23 v nainen. Olen seurustellut paljon elämäni aikana mutta olen aina pitänyt koulutusta tärkeämpänä kuin sitoutumista. En ole kiintynyt poikaystäviini ja olen jotenkin kylmä ihminen. Kun muut kaverini tekevät lapsia ja ovat innoissaan kaikesta perheeseen liittyvästä paskasta, niin minä olen kiinnostunut korkeasta koulutuksesta ja elämästä nauttimisesta.

Koen olevani viallinen. Miksi en koe lasta haluttavana? Miksi minua oksettaa ajatuskin raskaana olemisesta? Miksi pahin painajaiseni on oma hääpäiväni? Miksi en halua edes käydä treffeillä kenekää kanssa, seurustelu ei voisi kiinnostaa yhtään. Seksiä kuitenkin haluan mutta ei viitti mtn irtosuhteita harrastaa.

Olenko vain väärässä kaveriporukassa? Jotenkin outoa että omat heterotyttökaverit on kaikki alle 23 ja yh-äitiys on jo alkanut. Ei koulutusta ja paska rahatilanne. Loput kavereista onkin jätkiä jotka kokee samanlaisia ajatuksia sitoutumiseen liittyen kun minä.

Olen niin kylmä ihminen. En edes tiedä mitä ajattelisin itsestäni enää. Miksi olen omistanut elämäni koululle ja ajatukselle että jonain päivänä on sitten sitä rahaa mistä aina on haaveiltu. Johtuuko kaikki äärimmäisen köyhästä lapsuudesta ja kylmästä kasvatuksesta.

Osaako joku avata asiaa mulle? Ampuisin itseni mielummin kun tekisin oman lapsen tähän maailmaan.