Voiko paljon lukenut ja akateemisesti sivistynyt henkilö olla ihan pihalla käytännön asioista?

Voi olla. Myös vähemmän lukenut ja sivistymätön voi olla.

Kyllä! Voi kyllä. Entinen miesystävä oli juuri tämmöinen. Muka hieno akateeminen, mutta oikeasti ihan tyhmä. Siis oikeasti tyhmä.

Voi. Oma isoenoni (isän eno, hieman yli 50-vuotias) on todella fiksu (akateemisella tavalla). Peruskotihommat... Ei. Aivan pihalla. Ei vain onnistu. On niitä ihmisiä, jotka kiikkuvat jo vähän nerouden tuoman hulluuden huonolla puolella.

Vierailija kirjoitti:

Voi olla. Myös vähemmän lukenut ja sivistymätön voi olla.

Tietenkin, mutta kun minulla on muistikuva näistä ystävistäni peruskoulu ja vielä lukoiajalta, että tekivät kotitöitä kotona?  Voiko taidot vain unohtaa? Tuomari-opiskelijan wc pönttö ihan ruskea niin sanoi, "muutan kohta pois" ja osti kaupasta tiskiharjan jolla pesin pöntön. Mistä tuollainen avuttomuus kumpuaa?

Aivan yhtä hyvin kuin vähemmänkin sivistynyt. Olen ollut myös huomaavinani tietynlaisen helikopterivanhempien myötävaikutuksen asiaan. Yhden tutun "hikipingon" elämän päähomma oli menestyä hyvin koulussa ja harrastuksissa, vanhemmat panostivat kovasti tyttärensä menestykseen. Tämä siis tarkoitti sitä, että siinä missä pahat harrasteet kuten huvit oli kielletty niin myöskään arkiaskareisiin ei kotona tarvinnut osallistua. Lukiolaisenakin äiti pesi vaatteet, siivosi huoneen ja toi ruuan eteen ja isä kuskasi. No kyllähän likka siitä yliopistoon meni ja oli ihan pihalla itsenäistyttyään miten MITÄÄN tehdään itse, ihan vain siksi ettei ollut koskaan tehnyt.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä! Voi kyllä. Entinen miesystävä oli juuri tämmöinen. Muka hieno akateeminen, mutta oikeasti ihan tyhmä. Siis oikeasti tyhmä.

Tyhmyys on aivan eri asia kuin osaamattomuus ja avuttomuus.

no ei kotona opetettu kodinhoitoa ja heitä ei oikean tavan oppiminen kai kiinnista

Seurustelin sivistyneen suvun vesan kanssa. Tietysti suvulta tuli paineet akateemisen loppututkinnon suorittamiseen, ja niin pojasta tulikin maisteri. Mutta se kaikki muu, oli selvää että kotona oli ollut kodinhoitaja. Vesalla ei ollut minkäänlaista käsitystä kodinhoidosta. Ei minkäänlaista. Siivosin hänen asumaansa sukunsa huoneistoa, koska seurustelimme, vietin aikaani siellä. Keittiössä kasvoi homekasvustot lautasella, ja minä ne siivosin. Hän en myöskään osannut laittaa ruokaa. Hän vain luki, tupakoi ja katseli pornoa. Hänen varakkaat vanhempansa veivät hänet vaateostoksille, ostivat pojalle kalliita pukuja. Alusvaatteistaan hänen piti itse huolehtia, ja hän heitti likaiset viikon, parin yhtäjaksoisen käytön jälkeen pois. Malli rahankäyttöön oli, mutta ei käytännön taitoja rahojen riittämiseen. Minä sitten vähistä rahoistani ostin hänelle tarjoustalokalsareita ja sukkia. Minun vaatimattomasta kodistani hän varasti suuret määrät kirjoja muka lainaksi, vei divariin jossa niistä ei paljon saa. Lainasin hänelle monet kerrat, mutta ei se koskaan maksanut mitään takaisin.

Oli myös kaupunkilaisesta suvusta. Minä maalta, jossa käytännön taidot on itsestäänselvyys. Kaduttaa että tuhlasin vuosia elämästäni tuon poikaystävän kanssa, joka piti siivousta ym. pieniä korjaustöitä itsestäänselvänä ja suuttui jos en kipeällä kädelläni kerran kyennyt ruokaa laittaa.

Eli akateemisuus ja siihen liittyvä kaksinaamaisuus on täysin yliarvostettua. Teorioita selittävä maisterihipsteri ei muuten ollut häävi sängyssäkään.

Ihan paras on tavallinen vähän juntti mies, joka hallitsee käytännön taidot ja ottaa selvää siitä mitä ei vielä osaa.

Ja vaikka raha ei olisi keskiössä, käytännön miehellä on myös raha- asiat aina kunnossa, toisin kuin maisterilla milloinkaan.

Miten akateemisuus liittyy noihin juttuihin, en ymmärrä.

Minulla oli tuttu joka jaksoi hokea ja ihmetellä akateemisten käytännön taitojen puutetta minulle, akateemiselle joka en ikinä tuonut asiaa edes esiin. Mies oli itse konkurssiin mennyt autonrassaaja ja piha täynnä romuautoja ja muuta romua. Käytännön järjestä koki vissiin olevansa hyväkin esimerkki.

Vierailija kirjoitti:

Miten akateemisuus liittyy noihin juttuihin, en ymmärrä.

Ei se liitykään muiden kuin ei-akateemisten mielestä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten akateemisuus liittyy noihin juttuihin, en ymmärrä.

Ei se liitykään muiden kuin ei-akateemisten mielestä.

Väärin.

Kyllä sitä voi näin akateemisenakin "kyllästyä", noihin ap:n kuvailemiin kavereihin, jotka ovat teorioiden ja lukemisen takia ihan pihalla reaalimaailmasta.

Näitä löytyy kokemuksien perusteella paljonkin mm.tiedeympyröistä ja tuskin on ainoa ympäristö johon näitä tyyppejä on eksynyt.

Minulla on ollut kyseenalainen ilo perhetyöntekijänä vierailla pääasiassa alimpien sosiaaliluokkien luona. Siellä nuo käytännön ihmiset, ammattikoulunsa keskeyttäneet isänmaan toivot elelee pizzalaatikoiden keskellä eikä keksi yhtäkään syytä, miksi pitäisi siivota.

Akateemisuus ei estä käytännön asioiden oppimista, peruskouluun jäänyt koulutus estää. Onneksi silloin saa kunnalta siivoojan.

Seurustelin sivistyneen suvun vesan kanssa. Tietysti suvulta tuli paineet akateemisen loppututkinnon suorittamiseen, ja niin pojasta tulikin maisteri. Mutta se kaikki muu, oli selvää että kotona oli ollut kodinhoitaja. Vesalla ei ollut minkäänlaista käsitystä kodinhoidosta. Ei minkäänlaista. Siivosin hänen asumaansa sukunsa huoneistoa, koska seurustelimme, vietin aikaani siellä. Keittiössä kasvoi homekasvustot lautasella, ja minä ne siivosin. Hän en myöskään osannut laittaa ruokaa. Hän vain luki, tupakoi ja katseli pornoa. Hänen varakkaat vanhempansa veivät hänet vaateostoksille, ostivat pojalle kalliita pukuja. Alusvaatteistaan hänen piti itse huolehtia, ja hän heitti likaiset viikon, parin yhtäjaksoisen käytön jälkeen pois. Malli rahankäyttöön oli, mutta ei käytännön taitoja rahojen riittämiseen. Minä sitten vähistä rahoistani ostin hänelle tarjoustalokalsareita ja sukkia. Minun vaatimattomasta kodistani hän varasti suuret määrät kirjoja muka lainaksi, vei divariin jossa niistä ei paljon saa. Lainasin hänelle monet kerrat, mutta ei se koskaan maksanut mitään takaisin.

Oli myös kaupunkilaisesta suvusta. Minä maalta, jossa käytännön taidot on itsestäänselvyys. Kaduttaa että tuhlasin vuosia elämästäni tuon poikaystävän kanssa, joka piti siivousta ym. pieniä korjaustöitä itsestäänselvänä ja suuttui jos en kipeällä kädelläni kerran kyennyt ruokaa laittaa.

Eli akateemisuus ja siihen liittyvä kaksinaamaisuus on täysin yliarvostettua. Teorioita selittävä maisterihipsteri ei muuten ollut häävi sängyssäkään.

Ihan paras on tavallinen vähän juntti mies, joka hallitsee käytännön taidot ja ottaa selvää siitä mitä ei vielä osaa.

Ja vaikka raha ei olisi keskiössä, käytännön miehellä on myös raha- asiat aina kunnossa, toisin kuin maisterilla milloinkaan.

Voivat, mutta kyllä monet kouluttamattomatkin ovat ihan pihalla kodinhoidosta varsinkin jos ja kun on elämänhallinta muutenkin hakusessa.

- Aina joskus sitä ihmettlee, että miten tällaiset vesat löytävät rinnalleen tällaisisa kodinhengettäriä ja tuhat-tatureita... 

Voi, Kyllä on. He ovat omistautuneet niin alallensa, ettei aikaa ja mielenkiintoa riitä sitten kaikille elämänaloille. Olen tavannut muun muassa lääkärin, jolle pienimmätkin kodin huolto- tai remontointityöt olivat ylivoimaisia lampun vaihdosta lähtien.

Vierailija kirjoitti:

Voi, Kyllä on. He ovat omistautuneet niin alallensa, ettei aikaa ja mielenkiintoa riitä sitten kaikille elämänaloille. Olen tavannut muun muassa lääkärin, jolle pienimmätkin kodin huolto- tai remontointityöt olivat ylivoimaisia lampun vaihdosta lähtien.

Ja minä tuomarin joka ei ruuvimeisseliä käteensä ottanut. Mutta kun on vara maksaa ihmiset noita tekemään mikä se ongelma on? Jos tuo käytännön osaaminen (lampun vaihto, vessanpöntön puhdistus)  on ainut asia jolla voi elvistellä olisin enemmän nolona. t. suht kätevä akateeminen.

Vierailija kirjoitti:

Tuomariksi kouluttautunut ystäväni ei tiennyt mihin jätelehdet viedää, niitä lojui kasoittain hänen asunnossaan. Myöskään hän ei osanut käyttää kodin koneita, kuten imuri tai astianpesukone.

Toinen ystäväni ei osaa tehdä mitää ruokaa eikä omista edes kattiloita. Pyykkiä hän osaa pestä, mutta siivous on hänellekkin utopiaa.

Mistä voi johtua tällänen täydellinen uusavuttomuus yli 20v naisihmisillä? " mihin tamppaustelineelle, mikä se on"?..

Katsos kun teoria ja käytäntö ovat yleensä eri asioita. Ei se akateeminen sivistyneisyys korreloi mitenkään kodinhoitotaitojen kanssa, kun niitä ei  yliopistossa opeteta vaan kotona jos vanhemmat jaksavat opettaa.  Ei niillä  akateemisilla ole aikaa tai mielenkiintota opetella niin triviaaleja juttuja, kun tonnikalaa voi syödä suoraan purkista tai käydä opiskelijaruokalassa syömässä.

Ei ainoastaan voi, vaan ON ja PYSYVÄSTI pihalla kaikesta käytäntöön vähänkin liittyvästä! Nimim. kokemusta on.