Lue keskustelun säännöt.
Muutokset eroperheissä, tyttö on nyt kaikki viikot minulla ja 2 viikonloppua isällään
Äityli
11.09.2016 |
Pelottaa muutokset! Nimittäin tyttö on ollut 1 v iästä lähtien viikon isällään ja viikon minulla.
Sain pari ensimmäistä vuotta mennä aina toisen viikon rauhassa töihin ja nyt hän olisi joka aamu kanssani, sekä minulla on vähän yli vuoden ikäinen lapsi uudesta suhteesta.
Jännittää miten osaan lähteä yhtäkkiä töihin kahden lapsen kanssa, myöhästynkö jne.
Esikoinen reagoi voimakkaasti muutoksiin ja mietin, että nämä varmaan valvottavat taas kuukauden molemmat..
Kellään kokemuksia miten tällainen siirtyminen meni? Miten ylipäätään pienten lasten kanssa ne aamut menevät kun töihin pitää ehtiä tiettynä aikana?
Kommentit (19)
Samaa mieltä kuin edellinen, miksi olet suostunut eroamaan kun lapsi on ollut noin pieni ja miksi lähdet jo nyt töihin? Vielä kiintymyssuhde menossa :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olet siis rentoillut liikaa äitinä, koska et osaa edes itse organisoida tulevia muutoksia aikataulutuksessa yms, vaan haet vauvapalstalta apua...
Oletkohan ikinä edes päässyt kasvamaan äidiksi ensimmäisen kanssa?
Onko toisen lapsesi isä samassa taloudessa kanssanne?
Niinpä! JA HUOM! Kiintymyssuhde koskee myös äitiä! Äiti kiintyy ja kasvaa lapsen kanssa yhtälailla kuin vauvakin, siis, jos ap:n lapsi on laitettu jo 1 v iässä tuohon systeemiin, niin voisin veikata näin keittiöpsykologiallakin, että perustat äitiyteen kasvamiseen ei ole kovin vahvat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, mutta minä luultavasti vien hoitoon jne.
Tyttö on nyt 4,5 v, ja alkanut uhmaamaan hirveästi ja saa öisin kauhukohtauksia, valvoo välillä 3.00-6.00 ei uskalla nukkua, ruoka maistuu huonosti.
Äityli kirjoitti:
On, mutta minä luultavasti vien hoitoon jne.
Tyttö on nyt 4,5 v, ja alkanut uhmaamaan hirveästi ja saa öisin kauhukohtauksia, valvoo välillä 3.00-6.00 ei uskalla nukkua, ruoka maistuu huonosti.
Niin, siis isäntä on samassa taloudessa, mutta hoitaa korkeintaan haut joskus..
Täytyy myöntää, että olen saanut aika vapaasti mennä ilman lapsia, mummilassa tämä toinenkin on saanut olla viikonloppuina ja näin, en ole stressannut vaan nauttinut ja nyt se kostautuu / karma.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toiset ne eivät vaan usko, että vuoroviikoin asuminen teettää huonoa noin pienille lapsille. Onnittelut ap:lle lapsen kiintymyssuhteen tuhoamisesta ja muista tulevaisuudessa ilmenevistä ongelmista!
Miksi päädyitte tuollaiseen muutokseen? Onko aiemmin vuoroviikot luonasi menneet hyvin? Ja siis oletko ollut nyt mammalomalla ja tämä tyttö silti päiväkodissa vuoroviikoin? Vai onko aina ollut päiväkodissa?
Aika jännä, että reagoi voimakkaasti, stressaatko?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Inhottavaa kirjoitti:
Toiset ne eivät vaan usko, että vuoroviikoin asuminen teettää huonoa noin pienille lapsille. Onnittelut ap:lle lapsen kiintymyssuhteen tuhoamisesta ja muista tulevaisuudessa ilmenevistä ongelmista!
Miestäni hakattiin koko lapsuus kahdessa sijaisperheessä. Bioäiti sekosi ja joi itsensä lähes hengiltä. Silti miehestä kasvoi ihan normaali. Ekat 3 vuotta eli kännisen äitinsä ja vaihtuvien hoitajien luomassa kaaoksessa Kontulassa.. Eli ehkä tuo viikko-viikko ei välttämättä rappeuta lapsen minäkuvaa ja tulevaisuutta... Vai onko tuo mieheni lapsuus parempi, kun kuitenkin näki känniäitiä lähes päivittäin ne kolme vuotta (oli siinäkin kai 3kk sijoitus välissä).
Äityli kirjoitti:
On, mutta minä luultavasti vien hoitoon jne.
Tyttö on nyt 4,5 v, ja alkanut uhmaamaan hirveästi ja saa öisin kauhukohtauksia, valvoo välillä 3.00-6.00 ei uskalla nukkua, ruoka maistuu huonosti.
Ja miksiköhän? Ei jlauta, millaiset sitä lapsia hankkii!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ollut päiväkodissa kun olen ollut toisen lapsen kanssa kotona, että ei johdu siitä.
Päädyttiin tähän ratkaisuun, koska tyttö valvotti 2 kk, hän heräsi isällään etsimään minua ja täällä isäänsä ja isän perhettä, vuoroviikoin asumisesta tuli liian rankkaa.
Olen itse luottanut Ruotsin puolen tutkimuksiin ettei vuoroviikoin asuminen olisi pahasta, mutta vasta nyt olen tajunnut, ettei ne tutkimukset ole edes koskeneet niin pieniä lapsia kuin tämä meidän on aloittanut reppulapsen elämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äityli kirjoitti:
On ollut päiväkodissa kun olen ollut toisen lapsen kanssa kotona, että ei johdu siitä.
Päädyttiin tähän ratkaisuun, koska tyttö valvotti 2 kk, hän heräsi isällään etsimään minua ja täällä isäänsä ja isän perhettä, vuoroviikoin asumisesta tuli liian rankkaa.
Olen itse luottanut Ruotsin puolen tutkimuksiin ettei vuoroviikoin asuminen olisi pahasta, mutta vasta nyt olen tajunnut, ettei ne tutkimukset ole edes koskeneet niin pieniä lapsia kuin tämä meidän on aloittanut reppulapsen elämän.
Ruotsin tutkimuksissa sitä on aina suositeltu vain yli kymmenvuotiaille.
Yhtäkaikki se nuorempi on hankittu ihan liian hutaisten.
Ja siis s vanhempi riepoteltu valvoja tuupattu päiväkotiin vaikka äiti kotona? Tän täytyy olla provo!
Nimenomaan, jos yhtään perehtyy tutkimuksiin kunnolla, niin se suositusikä on sellainen koululaisesta lähtien ylöspäin eikä mistään vauvasta lähtien :( Saattaa olla, että tajusitte liian myöhään!
Vierailija kirjoitti:
Äityli kirjoitti:
On ollut päiväkodissa kun olen ollut toisen lapsen kanssa kotona, että ei johdu siitä.
Päädyttiin tähän ratkaisuun, koska tyttö valvotti 2 kk, hän heräsi isällään etsimään minua ja täällä isäänsä ja isän perhettä, vuoroviikoin asumisesta tuli liian rankkaa.
Olen itse luottanut Ruotsin puolen tutkimuksiin ettei vuoroviikoin asuminen olisi pahasta, mutta vasta nyt olen tajunnut, ettei ne tutkimukset ole edes koskeneet niin pieniä lapsia kuin tämä meidän on aloittanut reppulapsen elämän.Ruotsin tutkimuksissa sitä on aina suositeltu vain yli kymmenvuotiaille.
Yhtäkaikki se nuorempi on hankittu ihan liian hutaisten.
Tätä yritin selittää kaverilleni, joka puolusti henkeen ja vereen hänen ja exänsä tyyliä hoitaa homma eron jälkeen. Heidän omansa oli 9 kk kun lähti tohon hommaan ja hänellä on nykyään sopeutumisvaikeuksia päiväkodissa yms, liekö tuosta johtuvaa.
Harmillista kun nykyään ihmiset ajattelevat itseään niin paljon, että unohtuu ihan perusasiat lasten kanssa, kuten organisointi!
Minua huolehtisi eniten miten teidänkaltaiset uhraavat kiintymyssuhteen tuosta vaan! Oliko teidän pakko erota kun lapsi oli vasta yhden?
Huhhuh, ja nyt jo toinen lapsi uuden kanssa ja töihin mennään heti kun pääsee.
Miksi ihmiset tekevät lapsia?