Lue keskustelun säännöt.
Mikä on ollut kaikkein ahdistavin kohtaus piirretyissä?
10.09.2016 |
Minusta ahdistavimmalta on tuntunut eräässä vanhassa Mikki Hiiri -piirretyssä kohtaus, jossa Pluto jää kuonostaan kiinni ladatun kiväärin piippuun, ja ase meinaa laueta.
Kommentit (79)
Eläinten vallankumous- piirretyssä kohta missä hevonen viedään liimatehtaalle ja aasi jää huutamaan perään :( En voi katsoa itkemättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tintin seikkailuiden Seitsemän kristallipalloa-jaksossa Tintin painajainen jossa inkamuumio kiipeää ikkunasta sisään ja paiskaa kristallipallon lattiaan.
Niin ja näkihän saman painajaisen yhtä aikaa myös Haddock ja Tuhatkauno.
Dumbossa se kohtaus kun äti on suljettu sinne vankilavaunuun ja sitten se kärsällään heijaa Dumboa. Itkin kun vesiputous, kun esikoinen 3v ikäisenä katsoi sitä, vastasyntynyt sylissä (että joo oli varmaan raskaushormonit kyseessä). En vuosiin pystynyt katsomaan ko. leffaa.
Galaxy Express 999-jakso jossa olivat muistaakseni Plutossa ja siellä oli joku nainen jolla ei ollut kasvoja. Jäi painajaisiin pitkäksi aikaa.
Secret on NIMHissä kun talo uppoaa mutaan, hyiii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun se prinssi raiskasi nukkuvan prinsessa Ruususen.
Mulla oli lapsena sellainen joku Aku Ankan juhla-vhs-julkaisu. Siinä oli muutamia vanhoja, lyhyitä Aku-piirrettyjä. Yksi oli sellainen, jossa veljenpojat olivat ostaneet Akulle askin sikareita synttärilahjaksi ja Aku erehtyi luulemaan, että olivat sen ostaneet itselleen ja antaakseen pojille opetuksen, kiipesi niiden majaan puussa ja pakotti ne polttamaan ne sikarit siellä, kunnes ne lyyhistyi kasaan kaikesta sauhusta. Muistan, et lapsena se kohtaus ahdisti melkoisesti ja skippasin aina sen pelottavan ekan piirretyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eläinten vallankumous- piirretyssä kohta missä hevonen viedään liimatehtaalle ja aasi jää huutamaan perään :( En voi katsoa itkemättä.
Näin elokuvan lapsena (80-luvun alkupuolella), aikuisena olen lukenut kirjan usemmankin kerran ja harvoin pääsen loppuun asti itkemättä. Hieno teos.
Kyllä se taisi olla se Maantiekiitäjän liiskautuminen aina uudelleen katuun. Vaikka sen tiesi, että kohta se pomppaa taas pystyyn vahingoittumattomana, niin silti se karmaisi joka kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muumeista mörkö, kun se tuijotti olikohan se nipsua oven takana, se kun jäänoita jahtasi ja jäädytti pikkumyyn.
Lady oscarista kun köyhä Rosalie pyytää rikkaalta sisareltaan rahaa, jotta saisi ostettua kuoleman sairaalle äidilleen lääkkeitä ja kummallekkin ruokaa ( muistaakseni ). Sisar saattaa Rosalien pölyiseen huoneeseen jossa tämän aviopuoliso ruoskaa Rosalien kostoksi siitä, että oli uskaltautunut tulla kyseiseen paikkaan. Myöhemmin tämä sisar ja sen mies tuhopolttaa hienostotalon ja tappaa suunitellusti jonkun sisäkön sen mukana hengiltä. Ei tosiaankaan ollut mikään lasten elokuva. Vasta aikusena ymmärsin tarinan paremmin, koska se sijoittuu Ranskan vuosiin 1755–1794.
Hopeanuolessa se, kun takeida huitoi sillä lihapuukolla vaikka en muista tajusinko minä lapsena ollenkaan, että se katkaisi sillä jalkansa, vaikka muuten lapsesta asti sitä sarjaa olen rakastanutkin.
Muita nyt ei tule oikeastaan mieleen.
Boku no Picon katseltuaan, poikani on joka yö peittänyt hanurinsa jesarilla, en tiedä mikä sitä vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se taisi olla se Maantiekiitäjän liiskautuminen aina uudelleen katuun. Vaikka sen tiesi, että kohta se pomppaa taas pystyyn vahingoittumattomana, niin silti se karmaisi joka kerran.
Tarkoitat siis Kelju K. Kojootin, joka yritti pyydystää Maantiekiitäjän.
Kolmantena se kun muumit menee majakkaan ja avaa sen yläkerran oven ja siel on tyhjä sänky, edelleenkin se musiikki tulee uniin.....hyihyihyi
Näin tästä jaksosta lukemattomia painajaisia, se musiikki vaan on niin kammottava. Myös se jakso, missä Nipsu löytää Mörön Muumitalon kuistilta oven takana seisomassa, saa aikaan kauhunväreet edelleen.
Hopeanuoli oli yhtä kärsimystä alusta loppuun, mutta katsottava oli kaikki jaksot. Piti olla cool kun kerran kaikki muutkin ala-asteella katsoivat. Ei ehkä omille lapsille sopivaa..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Topissa ja Tessussa, kun vanha Pösö jää junan alle. :'(
Vierailija kirjoitti:
Hopeanuoli oli yhtä kärsimystä alusta loppuun, mutta katsottava oli kaikki jaksot. Piti olla cool kun kerran kaikki muutkin ala-asteella katsoivat. Ei ehkä omille lapsille sopivaa..
Jaa, itse diggasin kovasti. Kertomus Harppuunakarhusta on kyllä sairaan pelottava.
Mutta juu, monet animet ei olekaan alkujaan lapsille suunnattuja. Hopeanuolikin (Ginga Nagareboshi Gin) ilmestyi alkujaan sarjakuvana aikuisille miehille suunnatussa lehdessä ja manga on monin verroin brutaalimpi kuin anime, jonka Suomeen tuodusta versiosta oli lisäksi leikelty pahimmat verenlennätykset (mm. Akakabuton pään irtoaminen) pois.
Jatko-osa Weed on oikeastaan vielä raaempi. Siinä on mm. koira, joka repii vihollisiltaan kivekset irti.
Että joo, älkää nyt millekään päiväkoti-ikäisille näitä ostako. Iästä riippuen 10v:stä teineihin, herkemmille ei sovi varmaan koskaan.
t. Hopeanuolen ensikertaa 5-vuotiaana katsonut, nyt 28 ja pitää sarjasta edelleen
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli lapsena sellainen joku Aku Ankan juhla-vhs-julkaisu. Siinä oli muutamia vanhoja, lyhyitä Aku-piirrettyjä. Yksi oli sellainen, jossa veljenpojat olivat ostaneet Akulle askin sikareita synttärilahjaksi ja Aku erehtyi luulemaan, että olivat sen ostaneet itselleen ja antaakseen pojille opetuksen, kiipesi niiden majaan puussa ja pakotti ne polttamaan ne sikarit siellä, kunnes ne lyyhistyi kasaan kaikesta sauhusta. Muistan, et lapsena se kohtaus ahdisti melkoisesti ja skippasin aina sen pelottavan ekan piirretyn.
Tuon piirretyn muistan ja samalla nostan. Tosin itseä tuo ei niinkään ahdistanut.
Muita itseä ahdistaneita/surettaneita kuitenkin.
Disney-piirretty missä Pluton koirankoppiin on ilmestynyt kananpoikia jotka kanaemo hylkäsi sinne. Pluto alkaa heille varaemoksi kunnes isäkukko tulee ja ajaa Pluton pois heidän luota. Tästä taas Pluto säntää koirankoppiin itkemään. Oli lapsena mulle liian surullinen piirretty enkä ole kunnolla sitä pystynyt enää akuisiälläkään katsomaan.
Toinen oli yksi Vaaleanpunainen pantteri-jakso missä Pantteri ostaa itselleen käkikellon johon hermostuu kun kukkuu jatkuvalla syötöllä ja lopulta Pantteri heittää kellon jokeen, mutta tulee katumapäälle kun luulee käen hukkuneen ja heittelee sillalta kukkia jokeen. Käki kelloineen oli kuitenkin ajautunut rannalle. Tuollekin jaksolla itkin pienempänä.
Vierailija kirjoitti:
Sellainen elokuva kuin "Animal Farm" (-54) suomeksi Eläinten Vallankumous, sisältää paljon ahdistavia kohtauksia ollakseen piirretty. Ei taida olla kylläkään lasten elokuva koska on niin poliittinen.
Kyllä! Kohtaus, jossa se hevonen lähetetään liimatehtaalle.
Tintin seikkailuiden Seitsemän kristallipalloa-jaksossa Tintin painajainen jossa inkamuumio kiipeää ikkunasta sisään ja paiskaa kristallipallon lattiaan.