Lue keskustelun säännöt.
Perinnöstä kieltäytyminen?
10.09.2016 |
Tilanne on se, että välit isään on menneet kauan sitten. Hän on aina uhannut perinnöttä jättämisellä, mikä ei ole minua hetkauttanut, eikä se edes onnistuisi kun jälkeläisenä minulle kuuluu lakiosa. Kyse ei ole mistään huimasta summasta, enkä tarvitse rahaa saati hänen rojujaan. Ajatus sen vastaanottamisesta tuntuu väärältä, "likaiselta rahalta".
Suunnittelin aiemmin luopuvani osastani niin että se jaettaisiin sisarusteni kesken, mutta sittemmin hoksasin että eikö osuuteni siirtyisi lapselleni? Luonnottomalta sekin tuntuu että lapsi perisi henkilön jota ei ole koskaan edes tavannut.
Olen myös harkinnut perinnön lahjoittamista perheväkivallan uhreja auttavaan toimintaan tai muuhun sellaiseen kohteeseen joka tukee ihmisiä joille isäni on eläessään ollut julma.
Miten toimisitte, jos pyrkisitte moraalisesti oikeaan valintaan?
Kommentit (18)
Helpoimmalla pääset kun otat perinnön/lakiosan vastaan.
Sikäli kun rahaa on edes tulossa.
Älä allekirjoita perunkirjaa heti, ota kameralla kuva perunkirjasta ja sano, että mietit asiaa/allekirjoittamista kotona 2 viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos perintöä ei ota vastaan niin silloin ei ole kuolinpesän osakas. Kuolinpesän osakkaaksi nimenomaan joutuu ja tulee sillä että allekirjoittaa asiakirjoja.
Vierailija kirjoitti:
Neljäs vaihtoehto on, että varsinaisessa perinnönjakotilanteessa sanot, ettet halua mitään. Ei sieltä kukaan pakolla mitään tyrkytä, tosin kiinteässä omaisuudessa olet kuolinpesän osakas ja joudut allekirjoittamaan mm. myyntiä koskevat asiakirjat.
Vaikka ei perinnönjaossa ottaisi osuuttaan vastaan, joutuu siitä perukirjoituksen mukaisesti maksamaan perintöveron :( Verottajaa ei kiinnosta otitko sinulle kuuluvan perinnön vastaan vai et.
Vaadit lakiosan ja sen saat verojen jälkeen tuhlata/lahjoittaa/polttaa rovioilla..
Vierailija kirjoitti:
Jos perintöä ei ota vastaan niin silloin ei ole kuolinpesän osakas. Kuolinpesän osakkaaksi nimenomaan joutuu ja tulee sillä että allekirjoittaa asiakirjoja.
Mutta rintaperillinen ei voi määrätä mihin se itselle alunperin "kuulunut" osuus menee, vaan siirtyy omille rintaperillisille mitä ap ei halunnut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljäs vaihtoehto on, että varsinaisessa perinnönjakotilanteessa sanot, ettet halua mitään. Ei sieltä kukaan pakolla mitään tyrkytä, tosin kiinteässä omaisuudessa olet kuolinpesän osakas ja joudut allekirjoittamaan mm. myyntiä koskevat asiakirjat.
Vaikka ei perinnönjaossa ottaisi osuuttaan vastaan, joutuu siitä perukirjoituksen mukaisesti maksamaan perintöveron :( Verottajaa ei kiinnosta otitko sinulle kuuluvan perinnön vastaan vai et.
Höpö höpö
Perukirjan allekirjoittavat uskotut miehet ja pesän ilmoittaja, joten ei tarvitse ottaa kuvia eikä harkita sen allekirjoittamista.
Nimenomaan perukirjaan tulee maininta, että kieltäytyy perinnöstä. Jos tätä mainintaa ei ole, niin silloin on automaattisesti kuolinpesän osakas kirjoitti alle mitä tahansa tai oli kirjoittamatta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on lapsia, siirtyy perintö automaattisesti heille. Sitä et voi estää, koska lapsen etu on ottaa perintö vastaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljäs vaihtoehto on, että varsinaisessa perinnönjakotilanteessa sanot, ettet halua mitään. Ei sieltä kukaan pakolla mitään tyrkytä, tosin kiinteässä omaisuudessa olet kuolinpesän osakas ja joudut allekirjoittamaan mm. myyntiä koskevat asiakirjat.
Vaikka ei perinnönjaossa ottaisi osuuttaan vastaan, joutuu siitä perukirjoituksen mukaisesti maksamaan perintöveron :( Verottajaa ei kiinnosta otitko sinulle kuuluvan perinnön vastaan vai et.
Höpö höpö
Vitsiniekka!. Verot määräytyvät perukirjan mukaan, mutta sitä ei kukaan tutki eikä valvo, että miten rahat ja tavarat todellisuudessa jaetaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perinnöstä luopuminen tarkoittaa sitä, että perintö jaetaan kuin kieltäytyvä olisi kuollut, eikä hänellä ole mitään oikeutta määrätä siitä kuinka hänen osuutensa jaetaan. Jos on rintaperillisiä, niin he tulevat perinnön saajaksi.
Toisekseen, isäsi voi lahjoittaa omaisuutensa elinaikanaan vaikkapa veljellesi, niin pesään jää mitään jaettavaa, joten sinä et saa mitään.
Kolmas vaihtoehto on, että isäsi tekee testamentin, jossa määrää koko omaisuutensa veljellesi ja jos et vaadi lakiosaa, niin sinä et saa mitään.
Neljäs vaihtoehto on, että varsinaisessa perinnönjakotilanteessa sanot, ettet halua mitään. Ei sieltä kukaan pakolla mitään tyrkytä, tosin kiinteässä omaisuudessa olet kuolinpesän osakas ja joudut allekirjoittamaan mm. myyntiä koskevat asiakirjat.
Jos vanhempi lahjoittaa omaisuutensa elinaikanaan toiselle lapselleen, tulee lapselle maksettavaksi lahjavero (vuosilimiitit huomioonottaen). Jos omaisuus on annettu toiselle lapselle, on se ennakkoperintö, joka tulee huomioida osituksessa vainajan kuoltua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljäs vaihtoehto on, että varsinaisessa perinnönjakotilanteessa sanot, ettet halua mitään. Ei sieltä kukaan pakolla mitään tyrkytä, tosin kiinteässä omaisuudessa olet kuolinpesän osakas ja joudut allekirjoittamaan mm. myyntiä koskevat asiakirjat.
Vaikka ei perinnönjaossa ottaisi osuuttaan vastaan, joutuu siitä perukirjoituksen mukaisesti maksamaan perintöveron :( Verottajaa ei kiinnosta otitko sinulle kuuluvan perinnön vastaan vai et.
Perunkirjaa merkitään kaikki vainajan perilliset, jos joku kieltäytyy perinnöstä, osuus jaetaan muiden osakkaiden kesken, jos ei rintaperillisiä, jos on, perintö siirtyy heille. Perintövero maksetaan vain jos perintö vastaanotetaan, osuuksien suhteessa.
Jos ap. rintaperillisiä ja haluaa luopua perintöosuudesta, niin lahjakirja pesänosakkaille tai joillekin heille.
Kaikki muutokset tehdään jo perunkirjoitustilaisuudessa, ennen kuin maistraatti ja verottaja vahvistaan perunkirjan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koska olet katkaissut välit isääsi niin voit jatkaa samalla linjalla ja näin peintösi tulee lapsellesi. Hän tuskin haluaa kuulla sinulta myöhemmin että toimit vastoin hänen etuaan vai jatkatko isäsi viitoittamalla tiellä.
Laita tunteet hetkeksi syrjään ja ota perintö vastaan, jos sieltä on tulossa rahaa. Lahjoita tavarat sisaruksillesi, jos he haluavat, elleivät halua niin kuskaa tavarat suoraan kaatopaikalle. Avaa lapsellesi asp-tili tai opintosäästötili ja laita rahat sinne. Unohda, mistä rahat sait ja jatka elämääsi onnellisena, lapsesi elämää turvaten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Neljäs vaihtoehto on, että varsinaisessa perinnönjakotilanteessa sanot, ettet halua mitään. Ei sieltä kukaan pakolla mitään tyrkytä, tosin kiinteässä omaisuudessa olet kuolinpesän osakas ja joudut allekirjoittamaan mm. myyntiä koskevat asiakirjat.
Vaikka ei perinnönjaossa ottaisi osuuttaan vastaan, joutuu siitä perukirjoituksen mukaisesti maksamaan perintöveron :( Verottajaa ei kiinnosta otitko sinulle kuuluvan perinnön vastaan vai et.
Ei tämmöistä tilannetta voi tulla että kieltäytyisi perinnöstä jos sen on jo perunkirjoituksessa ottanut vastaan ja näin joutuu maksamaan siitä perintöveroa.Eli täysin keinotekoinen esimerkki.
Aika vaikea on kieltäytyä sellaisesta mitä ei edes ole. Perinnöstä kieltäytymiseen tarvitaan vainaja, jonka varallisuus jaetaan perintökaavaan mukaan. Ja on täysin mahdollista, ettei mitään jaettavaa edes ole, jos isäsi on myynyt omaisuutensa eteenpäin.
Kaikesta ne ihmiset jaksavat pahoittaa mielensä ja miettiä asioita, kun kukaan ei tiedä elinaikaansa ja sekin on mahdollista, että lapset kuolevat ennen kuin vanhempansa. Munkin mummo vain porskuttelee, vaikka ikää on 96v. ja osa lapsista on kuollut.
Vierailija kirjoitti:
Laita tunteet hetkeksi syrjään ja ota perintö vastaan, jos sieltä on tulossa rahaa. Lahjoita tavarat sisaruksillesi, jos he haluavat, elleivät halua niin kuskaa tavarat suoraan kaatopaikalle. Avaa lapsellesi asp-tili tai opintosäästötili ja laita rahat sinne. Unohda, mistä rahat sait ja jatka elämääsi onnellisena, lapsesi elämää turvaten.
Rahaa ei niinkään, mutta paljon tunnearvotonta ja myyntikelvotonta roinaa. Jälkimmäinen on vihonviimeinen asia jonka ottaisin vastaan.
Meillä ei ole mitään ongelmia lapsen elämisen kustantamisessa ja tällä on jo ihan omat säästöt tulevaisuudelle, ettei jotain muutamaa tonnia edes huomaa. Jos joku sitä osuuttani tarvitsee ja "ansaitsee" niin sisarukseni (tai hyväntekeväisyys). -ap
Jos isäsi tekisi testamentin tai lahjoittaisi kaiken jollekin, sinun ei ole mikään pakko ottaa edes lakiosaa. Sitä pitää nimittäin vaatia, ei se tule itsestään.
Ei sinun ole mikään pakko ottaa arvotonta roinaa vastaan perinnönjaossa. Ilmoitat vaan muille perillisille jo perunkirjoituksessa, että luovut omasta osuudestasi heidän hyväkseen. Eti siis kieltäydy perinnöstä -> ei mene myöskään lapsillesi, vaan luovut siitä muiden perillisten hyväksi. Perintöveron joutuisit maksamaan, mutta silloin omaisuus kyllä sisältäisi aika paljon muutakin kuin "arvotonta ja myyntikelvotonta".
Perinnöstä luopuminen tarkoittaa sitä, että perintö jaetaan kuin kieltäytyvä olisi kuollut, eikä hänellä ole mitään oikeutta määrätä siitä kuinka hänen osuutensa jaetaan. Jos on rintaperillisiä, niin he tulevat perinnön saajaksi.
Toisekseen, isäsi voi lahjoittaa omaisuutensa elinaikanaan vaikkapa veljellesi, niin pesään jää mitään jaettavaa, joten sinä et saa mitään.
Kolmas vaihtoehto on, että isäsi tekee testamentin, jossa määrää koko omaisuutensa veljellesi ja jos et vaadi lakiosaa, niin sinä et saa mitään.
Neljäs vaihtoehto on, että varsinaisessa perinnönjakotilanteessa sanot, ettet halua mitään. Ei sieltä kukaan pakolla mitään tyrkytä, tosin kiinteässä omaisuudessa olet kuolinpesän osakas ja joudut allekirjoittamaan mm. myyntiä koskevat asiakirjat.