Olen surrut eroa nyt 4 kk eikä loppua näy :(

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kyllä sellainen tilanne että jos ei tämä mies ole kanssani niin sitten olen yksin. Ihan sama mitä muut sanovat, tiedän että kaikki muut olis vaan korvikkeita. -AP

Eihän se silti tarkoita, että te kuuluisitte yhteen. Pitäisihän sen toisenkin sitä yhdessäolemista haluta. Kai?

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kyllä sellainen tilanne että jos ei tämä mies ole kanssani niin sitten olen yksin. Ihan sama mitä muut sanovat, tiedän että kaikki muut olis vaan korvikkeita. -AP

Kunnes löydät sen oikean. Jonka kanssa haluat olla ja joka haluaa sinut.

Tuntuu ettei hän ole tajunnut sitä vielä. On henkisesti kypsymättömämpi vaikka onkin vanhempi. -AP

Et tunne vielä kaikkia muita, piirisi ovat kovin pienet

Meidän välillä on tapahtunut paljon outoja selittämättömiä asioita, jotka saa ajattelemaan että suhde ois jotenkin erityinen. Esim. keväällä kun erottiin niin sovittiin että katkaistaan yhteys kokonaan. Mies lähti ulkomaille ja en kuullut hänestä mitään. Oma olo oli jo parempi, kävin ulkona ja jopa vähän deittailin kun kutsuja tuli. En oikeasti ajatellut exää juuri lainkaan ja jos hän kävi mielessä niin ihan neutraalisti.

No sitten eräänä päivänä monen kk:n jälkeen heräsin aamulla ja oli outo paha mieli. Yhtäkkiä iski kauhea ikävä, ajattelin häntä koko päivän ja myönsin itselleni että rakastan yhä ja että haluan hänet takaisin. Ihan puskista tuli tuo tunne. Ja sitten illalla hän soitti ja kertoi tästä opiskeluvaihdoksestaan. Millä tuollaisen voi selittää? Eikä ole ainoa vastaava juttu.-AP

Oivaltakaa ihmiset yksi asia. Suhde Sen Oikean kanssa EI lopu. Jos suhde on loppunut, ette olleet toisillenne tarkoitettu.

Itseäni tämän asian sisäistäminen on helpottanut. Oikea ihminen pitää kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Oivaltakaa ihmiset yksi asia. Suhde Sen Oikean kanssa EI lopu. Jos suhde on loppunut, ette olleet toisillenne tarkoitettu.

Itseäni tämän asian sisäistäminen on helpottanut. Oikea ihminen pitää kiinni.

Mulla on kyllä kaveri joka erosi miehestään kun mies halusi sitoutua avoliittoon ja kaverini ei. Olivat sitten pari vuotta erossa ja mies asuikin toisen naisen kanssa. Sitten palasivat yhteen, ovat naimisissa ja 3 lasta. -AP

Up

Vierailija kirjoitti:

Meidän välillä on tapahtunut paljon outoja selittämättömiä asioita, jotka saa ajattelemaan että suhde ois jotenkin erityinen. Esim. keväällä kun erottiin niin sovittiin että katkaistaan yhteys kokonaan. Mies lähti ulkomaille ja en kuullut hänestä mitään. Oma olo oli jo parempi, kävin ulkona ja jopa vähän deittailin kun kutsuja tuli. En oikeasti ajatellut exää juuri lainkaan ja jos hän kävi mielessä niin ihan neutraalisti.

No sitten eräänä päivänä monen kk:n jälkeen heräsin aamulla ja oli outo paha mieli. Yhtäkkiä iski kauhea ikävä, ajattelin häntä koko päivän ja myönsin itselleni että rakastan yhä ja että haluan hänet takaisin. Ihan puskista tuli tuo tunne. Ja sitten illalla hän soitti ja kertoi tästä opiskeluvaihdoksestaan. Millä tuollaisen voi selittää? Eikä ole ainoa vastaava juttu.-AP

Erolle on tyyplillistä tuo alun "elämä on normaalia" vaihe, jolloin jotkut hullaantuu täydellisesti vapaudestaan. Eroahdistus voi alkaa vasta useamman kuukauden päästä. Miksi exsäsi soitti sinulle opiskeluvaihdostaan, sinänsä outoa...