Negatiiviset tunteet lapsenlasta kohtaan

Minulla on kaksi lastenlasta,joista toinen on erittäin rakas. Hänen seurassaan on luonteva ja helppo olla. Pyydän häntä usein hoitoon luokseni. Toinen lapsenlapsi taas tuntuu vieraalle ja hankalalle. En voi näille tunteilleni mitään. Usein ajattelen tämän toisen kohdalla,että ei kai se taas tule kylään ja yritän kehitellä itselleni kiireitä. Tunnen syyllisyyttä tästä asiasta ja pelkään että ajatukseni paistavat lävitseni. En vaan tunne toista lastenlasta kohtaan muuta kuin inhoa ja tuntuu kuin hän ei olisi sukua lainkaan. Näin on ollut siitä saakka kun näin hänet ensi kertaa.Näemme todella usein,mutta välillemme ei muodostu mitään sidettä.