Lue keskustelun säännöt.
Unelmien reissu - en haluakaan lähteä
31.08.2016 |
Olemme lähdössä parin viikon päästä jenkkeihin 2kk vauvamme ja 6v esikoisemme kanssa, ja matka on alkanut ahdistaa minua suunnattomasti. Olen varoittava esimerkki siitä, miten EI kannata toimia ja ajatella, vaikka matka raskausaikana tuntuisikin ihanalta idealta.
Aurinkoloma uuden pienen perheemme kanssa tuntui erittäin houkuttelevalta ajatukselta vielä keväällä, kun takana oli ollut raskas vuosi. Miehelläni olisi isyysloma ja ajattelimme, että 2kk ikäisen lapsen kanssa on helppo matkustaa pitkätkin lennot, sillä hän vain syö ja nukkuu (virhe!!). Niinpä varasimme keväällä, jo raskausaikana siis (virhe!!) matkan. Suunnittelimme innoissamme matkaa maailman ääriin palmujen alle, täysin toisiin maisemiin.
Nyt synnytyksen jälkeen, matkan jo häämöttäessä, olen siis tullut täysin toisiin ajatuksiin matkasta. Suurin huolenaiheeni on vauvan terveys. Hän ehtii kyllä saamaan aikaistettuna 3kk iässä annettavat rokotukset. Silti suoja ei ole kovin kattava. Toisekseen, alle 3kk ikäisen kanssa täytyy olla hyvin tarkka esim. kuumeen noustessa. Toki jenkeissä saa varmasti hyvää sairaanhoitoa, mutta stressaisin matkalla asiasta varmasti tosi paljon :(
Toisekseen, vauvamme on osoittautunut hieman tyytymättömäksi tapaukseksi, joten olen itse tällä hetkellä hyvin väsynyt. Matka tämän uupumuksen vuoksi tuntuu vastenmieliseltä ajatukselta.
Olen ehdottanut miehelleni jo matkan perumistakin, mutta hän pitää sitä älyttömänä ajatuksena - mehän menetämme siinä todella paljon rahaa, sillä meillä on halvimmat mahdolliset lennot (virhe!!!).
Kuinka toimisitte tapauksessamme? Lähteäkö matkalle hyvin epävarmalla fiiliksellä vai peruisitteko vain yksinkertaisesti koko reissun? En kaipaa kommentteja, että "olisiko kannattanut miettiä aikaisemmin", sillä tiedän, että todellakin olisi. Olemme matkan varanneet huonosti valmistautuneina, ja nyt saan kantaa seuraukset. Olin tyhmä, kun en punninnut tarpeeksi näitä asioita, vaikka melko kokenut matkailija olenkin enkä edes ensimmäistä kertaa äiti :(
Kommentit (22)
Hyvin se menee! Se on vain jännitystä ja väsymystä, tulee kokeneemmalle matkaajallekin tuo, että tekee mieli perua, mutta sitten kun lähtee niin miettii että mitä ihmettä tulikaan ajateltua. Varmasti varsikin lentomatka voi olla raskas, mutta kannattaa ottaa se asenne, että lepäilette vain hotellilla ekan päivän ettekä yritä mitään liian kunnianhimoista.
Olen itse reissannut reppu selässä paljon jenkkejä haastavammissakin kohteissa, ja lähes joka paikassa törmää backpacker- tai expat-perheisiin, joilla on lapsia. Sen verran kuin heidänkin kanssaan on tullut juteltua, tekisin sellaisen johtopäätöksen, että kaikki pärjäävät vallan mainiosti niin kauan kun vanhemmilla on tilanne hallussa ja he toimivat vastuullisesti ja tietävät rajansa. Vauvahan tuskin pahemmin välittää siitä, missä on, mutta 6-vuotias varmasti imee eri tavalla vanhempien mielentilat itseensä. Eli jos te stressaatte, lapsikin stressaa, mutta jos olette rauhallisia ja tilanne hallussa niin se lapsikin viihtyy varmasti.
Huolehtisin tosiaan vain asiat siihen kuntoon, että lomalla ei tarvitse keskittyä asioiden selvittelyyn vaan voi rentoutua. Eli kirjoittaisin hotellin, sairaalan, poliisin yms. osoitteet ylös hätätilanteen varalta. Ottaisin kopiot kaikkien passeista, vakuutuskorteista/todistuksista, ajokortista yms. muista tärkestä papereista ja lähettäisin ne itselleni sähköpostiin tai ottaisin muistitikulle mukaan, jotta ne voi tulostaa siltä varalta, että alkuperäiset katoavat tai varastetaan. ESTA ajoissa kuntoon.
Hyvää matkaa ap :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Matkavakuutukset ovat onneksi kunnossa :) ja matka on kyllä tosiaankin huolella suunniteltu lasten ehdoilla. Ehkä tosiaan tämä oma väsymys aiheuttaa sen, etten ole jaksanut enää olla innoissani matkasta ja olen alkanut epäröimään sen järkevyyttä pienen vauvan kanssa. -ap